uutinen

Suhdanteet koettelevat ulkomaalaistaustaisten työllisyyttä – silti heidän osuutensa työllisistä kasvaa yhä

Uutinen 27.5.2025

Vaikka ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on parin viime vuoden aikana hieman laskenut, ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä ja osuus kaikista työllisistä kasvoivat myös vuonna 2024. Jo joka kymmenes työllinen on ulkomaista syntyperää.

Työllisten määrän lisäys 2000-luvulla onkin muodostunut pääasiassa ulkomaalaistaustaisten työllisten määrän kasvusta. Sitten vuoden 2010 ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä on kasvanut 4 %:sta 10 %:iin , selviää työvoimatutkimuksen tiedoista.

"Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste nousi pitkään, mutta vuonna 2023 se kääntyi laskuun suhdannetilanteen heiketessä. Vaikka ulkomaalaistaustaisen väestön määrä kasvoi edelleen vuosina 2023 ja 2024, työllisten määrä ei kasvanut samassa suhteessa. Suomalaistaustaisilla käänne työllisyydessä tapahtui vuotta myöhemmin ja lievempänä”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Tarja Baumgartner.

“Etenkin erityisasiantuntijoina työskentelevien ulkomaalaistaustaisten määrä ehti kasvaa muutaman vuoden ajan voimakkaasti – aina viime vuoteen saakka, jolloin heidän määränsä väheni. Työntekijäammateissa toimivia ulkomaalaistaustaisia oli vuonna 2024 sen sijaan enemmän kuin edellisvuonna”, lisää erikoistutkija Hanna Sutela.

Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimiala on suurin työllistäjä Suomessa. Näin on myös ulkomaalaistaustaisten kohdalla: lähes joka kuudes ulkomaalaistaustainen työllinen työskenteli tällä alalla vuonna 2024. Muita ulkomaalaistaustaisten keskeisiä työllistäjiä olivat teollisuus, 12 %, sekä mm. siivouksen ja kiinteistönhuollon sisältävä hallinto- ja tukipalvelut, 11 %.

Etenkin hallinto- ja tukipalveluissa ulkomaalaistaustaisten osuus alan kaikista työllisistä on viime vuosina kasvanut selvästi. Osuus oli vuonna 2024 jo 22 %.

Jos työllisyysasteita tarkastellaan taustamaiden mukaan, korkein lukema eli 81 % oli viime vuonna ryhmässä EU, Efta ja Pohjois-Amerikka. Heillä luku oli korkeampi kuin suomalaistaustaisilla, joiden joukossa se oli 79 %. Matalin työllisyysaste oli Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka -taustaisilla, 53 %. Suurimmat muutokset vuosien 2021 ja 2024 välillä näkyivät virolaistaustaisilla miehillä, joilla työllisyysaste laski, ja Saharan eteläpuolinen Afrikka -taustaisilla naisilla, joilla työllisyysaste puolestaan nousi selvästi.

Tilastokeskuksen laajan katsauksen tiedot perustuvat työvoimatutkimukseen ja syntyperätiedon osalta väestötietojärjestelmän rekisteritietoihin.