Ulkomaalaistaustaiset työmarkkinoilla 2021–2024

Tämä työvoimatutkimuksen katsaus sisältää tilastotietoja ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyydestä. Katsauksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisen 20–64-vuotiaan väestön työmarkkina-asemassa tapahtuneita muutoksia ennen kaikkea vuosien 2021 ja 2024 välillä.

Katsaus keskittyy ulkomaalaistaustaiseen väestöön, mutta vertailun vuoksi esitetään myös suomalaistaustaisen väestön vastaavia tietoja. Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Suomalaistaustaisia puolestaan ovat he, joiden vanhemmista ainakin toinen on syntynyt Suomessa.

Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä kasvanut

Väestörakennetilaston mukaan koko Suomen väestöstä 11 % ja 20–64-vuotiaiden ikäryhmästä 12 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2024. Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut jatkuvasti 2000-luvulla. Ulkomaalaistaustainen väestö on keskimäärin nuorempaa kuin suomalaistaustainen. Suurin osa Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista on muuttanut maahan parhaassa työiässä.

Väestöllinen huoltosuhde paranee työikäisen väestön määrän kasvaessa, mutta taloudellinen huoltosuhde paranee vain, mikäli myös työllisten osuus kasvaa. Lisäksi työllisyyttä voidaan pitää yhtenä kotoutumisen onnistumisen indikaattorina. Näistä syistä työmarkkina-aseman tarkastelu on tärkeää myös syntyperän mukaan.

Syntyperän mukaan tarkasteltuna työllisten määrän lisäys 2000-luvulla on muodostunut pääasiassa ulkomaalaistaustaisten työllisten määrän kasvusta. Ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä on kasvanut myös parin viime vuoden aikana, jolloin suomalaistaustaisten työllisten määrä on kääntynyt laskuun.

Seuraava kaavio kuvaa 20–64-vuotiaan väestön määrää sekä syntyperän että työmarkkina-aseman mukaan työvoimatutkimuksessa vuonna 2024. Pylväskuvio puolestaan näyttää ulkomaalais- ja suomalaistaustaisen väestön jakautumisen työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin sukupuolen mukaan. Työvoiman ulkopuolella oleviksi lasketaan muun muassa opiskelijat, eläkeläiset ja omia lapsia hoitavat.
⁠
⁠

Suurin osa Suomen 20–64-vuotiaasta väestöstä oli työllisiä vuonna 2024, ulkomaalaistaustaiset – etenkin naiset – tosin harvemmin kuin suomalaistaustaiset. Ulkomaalaistaustaisilla työttömyys oli tavallisempaa kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla korostui työvoiman ulkopuolella olevien suuri osuus muihin ryhmiin verrattuna. Heistä useampi kuin joka neljäs oli työvoiman ulkopuolella.

Seuraavaksi tarkastellaan tarkemmin 20–64-vuotiaan väestön työmarkkina-asemaa syntyperän mukaan.

Työllisyysasteen kasvu hiipui taantumaan

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste kasvoi vuodesta 2016 vuoteen 2022, lukuun ottamatta pientä, todennäköisesti koronapandemian aiheuttamaa notkahdusta naisilla vuonna 2021. Erityisen selvää työllisyyden kasvu oli ulkomaalaistaustaisilla naisilla, joista vain noin puolet oli työllisiä vuonna 2016. Vuonna 2022 heidän työllisyysasteensa oli 67 %.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteen pitkään jatkunut kasvu kääntyi kuitenkin laskuun vuonna 2023 taloudellisen taantuman yhteydessä. Suomalaistaustaisilla käänne työllisyysasteessa tapahtui vuotta myöhemmin ja lievempänä.

Tästä työllisyysasteen laskusta huolimatta ulkomaista syntyperää olevien työllisten määrä ja osuus 20–64-vuotiaista työllisistä kasvoivat yhä myös vuosien 2023 ja 2024 aikana. Vuodesta 2010 vuoteen 2024 ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä on kasvanut 4 %:sta 10 %:iin.

Seuraavaksi tarkastellaan työllisyysastetta syntyperän ja sukupuolen mukaan neljässä ikäryhmässä vuonna 2024.

Ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteet ovat kaikissa ikäryhmissä matalammat kuin suomalaistaustaisten. Naisilla ero on selvästi suurempi kuin miehillä. Työllisyysaste on syntyperästä tai sukupuolesta riippumatta yleensä matalin 20–29-vuotiaana, sillä osa tämän ikäisistä vielä opiskelee.

Ulkomaalaistaustaisten 20–29-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli vuonna 2024 hyvin matala (51 %), mutta jo 30–39-vuotiailla se oli 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Työllisyysaste oli ulkomaalaistaustaisilla naisilla korkeimmillaan (64 %) 40–49-vuotiaiden ikäryhmässä, ja vain hieman tätä alempi 50–64-vuotiailla.

Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysasteet olivat kaikissa ikäryhmissä korkeammat kuin ulkomaalaistaustaisilla naisilla, joiden työllisyysaste oli enimmilläänkin samalla tasolla kuin 20–29-vuotiailla miehillä. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli korkein 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä (77 %). Vanhimmassa ikäryhmässä heidän työllisyysasteensa oli 70 %.

Seuraavassa kuviossa tarkastellaan työllisyysasteita taustamaaryhmittäin. Taustamaa määräytyy henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Mikäli vanhemmat ovat syntyneet eri maissa, henkilön taustamaa määräytyy äidin syntymämaan mukaan. Aineiston koon vuoksi ei ole mahdollista tarkastella yksittäisiä taustamaita Viroa lukuun ottamatta, joten taustamaita on tässä ryhmitelty valtioiden maantieteellisen sijainnin tai sosioekonomisen rakenteen samankaltaisuuden perusteella. Ryhmä ’Muut’ sisältää Latinalaisen Amerikan, Oseanian sekä sellaisia itäisen Euroopan maita, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin.

Työllisyysaste oli vuonna 2024 korkein (81 %) ryhmässä EU, Efta ja Pohjois-Amerikka. Matalin se oli Lähi-itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisilla (53 %). Suurimmat muutokset vuosien 2021 ja 2024 välillä näkyivät virolaistaustaisilla miehillä, joilla työllisyysaste laski, ja Saharan eteläpuolinen Afrikka -taustaisilla naisilla, joilla työllisyysaste puolestaan nousi selvästi.

Sote-ala ja teollisuus suurimmat työllistäjät Suomessa

Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimiala on suurin työllistäjä Suomessa. Näin myös ulkomaalaistaustaisten osalta: lähes joka kuudes (16,0 %) ulkomaalaistaustainen työllinen työskenteli tällä alalla vuonna 2024.

Muita ulkomaalaistaustaisten keskeisiä työllistäjiä vuonna 2024 olivat teollisuus (12 %), kauppa (8 %), mm. siivouksen ja kiinteistönhuollon sisältävä hallinto- ja tukipalvelut (11 %), IT-alan työn sisältävä informaatio ja viestintä (9 %), sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta (10 %).

Terveys- ja sosiaalipalvelut (18 %) sekä teollisuus (13 %) olivat myös suomalaistaustaisten suurimmat työllistäjät vuonna 2024. Hyvänä kolmosena tuli tukku- ja vähittäiskaupan toimiala, jolle työllistyi 11 % suomalaista syntyperää olevista työllisistä.

Informaatio ja viestintä (J) on noussut varsin nopeasti yhdeksi ulkomaalaistaustaisten keskeisistä työllistäjistä. Vuonna 2024 tälle toimialalle työllistyi 9 % ulkomaalaistaustaisista, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli 7 %. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli 5 % sekä vuosina 2021 että 2024.

Vuonna 2024 oli kuitenkin edelleen useita sellaisia toimialoja, jotka työllistivät vain hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia: maa- ja metsätalous (A, B), sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesi-, viemäri- ja jätevesihuolto (D, E), rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala (K, L), julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä pakollinen sosiaalivakuutus (O), samoin kuin taiteet, viihde ja virkistys (R). Kullakin näistä toimialoista työskenteli korkeintaan prosentti ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Kyseiset toimialat olivat tosin melko vaatimattomia työllistäjiä myös suomalaistaustaisten keskuudessa.

Taustamaan perusteella asiaa tarkasteltaessa nähdään, että terveys- ja sosiaalipalvelut korostuivat tärkeimpänä työllistäjänä useimmissa taustamaaryhmissä. Erityisen suuressa roolissa se oli ryhmässä Saharan eteläpuolinen Afrikka: noin kolmannes ryhmän työllisistä työskenteli terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Rakentamisen toimiala nousi kuitenkin suurimmaksi työllistäjäksi virolaistaustaisten ryhmässä, ja teollisuus työllisti muita toimialoja enemmän ryhmässä EU, Efta ja Pohjois-Amerikka. Näissä kahdessa viimeksi mainitussa taustamaaryhmässä terveys- ja sosiaaliala oli vasta toiseksi suurin työllistäjä.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisistä joka neljäs ulkomaista syntyperää

Vuonna 2024 kaikista Suomessa asuvista 20–64-vuotiaista työllisistä joka kymmenes oli ulkomaalaistaustainen. Ulkomaista syntyperää olevien työllisten osuus kaikista toimialan työllisistä nousee erityisen suureksi majoitus- ja ravitsemustoiminnan (I) toimialalla. Vuonna 2024 kaikista tuon alan 20–64-vuotiaista työllisistä jo 29 % oli ulkomaista syntyperää, kun vastaava osuus vuonna 2021 oli 23 %.

Myös hallinto- ja tukipalveluissa ulkomaalaistaustaisten osuus oli kasvanut reiluun viidennekseen (22 %) työllisistä. Vuonna 2021 vastaava osuus oli 17 %. Informaation ja viestinnän toimialalla kasvu on ollut viime vuosina niin ikään ripeää: ulkomaalaistaustaisen väestön osuus toimialan työllisistä kasvoi 11 %:sta vuonna 2021 enimmillään 18 %:iin vuonna 2023, josta se laski 16 % vuonna 2024.

Terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä teollisuudessa ulkomaalaistaustaisten osuus kaikista toimialan työllisistä oli 9 % vuonna 2024.

Sosioekonomisessa asemassa eroja syntyperän ja taustamaan mukaan

Työllisten ammattitiedon ja ammatillisen aseman perusteella päätelty sosioekonominen asema vaihtelee syntyperän mukaan. Vuonna 2024 ylempien toimihenkilöiden osuus kaikista työllisistä oli suurempi suomalaistaustaisilla (29 %) kuin ulkomaalaistaustaisilla (24 %). Ulkomaalaistaustaiset olivat vastaavasti useammin palkansaajina työntekijäammateissa kuin suomalaistaustaiset.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ulkomaalaistaustaisista jopa 12 %, mutta suomalaistaustaisista vain 3 % toimi palkansaajina työntekijäammateissa vuoden 2024 työvoimatutkimuksen tiedon mukaan. Ero lienee tosiasiassa vieläkin suurempi, koska suurelta osalta ulkomaalaistaustaisista puuttuu työvoimatutkimuksessa tieto suoritetusta tutkinnosta. Ulkomaalaistaustaiset kokevatkin olevansa suomalaistaustaisia useammin työssä, joka on alle heidän osaamistasonsa eikä vastaa heidän koulutustaan. Korkeasti koulutettu maahanmuuttaja voi esimerkiksi päätyä siivoustyöhön. (Baumgartner 2023.)

Työntekijätason ammateissa palkansaajina toimivien osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista työllisistä nousi vuodesta 2023 vuoteen 2024 samalla kun ylempinä toimihenkilöinä toimivien osuus vastaavasti laski. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisista työllisistä 39 % työskenteli palkansaajina työntekijätason ammateissa, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli ollut 35 %. Suomalaistaustaisista työllisistä 24 % työskenteli palkansaajina työntekijäammateissa sekä vuonna 2021 että 2024.

Työllisten sosioekonominen asema vaihtelee selvästi taustamaan mukaan. Ylempien toimihenkilöiden osuus on suurin ryhmässä EU, Efta ja Pohjois-Amerikka. Virolaistaustaisissa on muita ryhmiä enemmän työntekijäammateissa työskenteleviä palkansaajia. Yrittäjinä toimivien osuus on suurin niillä, joiden tausta on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tai Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueella (pl. Baltian maat ja Ukraina).

Yrittäjyys lähes yhtä yleistä syntyperästä riippumatta, rakenteessa eroja

Ulkomaalaistaustaisista 20–64-vuotiaista työllisistä 12 % ja suomalaistaustaisista 11 % oli ammattiasemaltaan yrittäjiä vuonna 2024. Yrittäjäperheenjäseniä ei ole laskettu tässä yrittäjiksi; heitä oli alle prosenttiyksikön verran työllisistä vuonna 2024. Naisten osuus yrittäjistä oli noin kolmannes sekä suomalaistaustaisilla (32 %) että ulkomaalaistaustaisilla (33 %) vuonna 2024.

Yrittäjien määrä ja osuus työllisistä on Suomessa ylipäänsä laskenut vuodesta 2021, jolloin 13 % kaikista 20–64-vuotiaista työllisistä oli yrittäjiä. Vuonna 2024 vastaava osuus oli enää 11 %.

Ulkomaalaistaustaisilla yrittäjien osuus oli laskenut vuoden 2021 ja vuoden 2024 välillä 15 %:sta 12 %:iin, suomalaistaustaisilla 13 %:sta 11 %:iin. Ulkomaalaistaustaisilla yrittäjien osuuden lasku ei johdu niinkään yrittäjien määrän vähenemisestä vaan pikemminkin siitä, että palkansaajina toimivien ulkomaalaistaustaisten määrä ja näin ollen myös ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä kasvoi vastaavana aikana merkittävästi, noin 50 000 henkilöllä.

Yrittäjien rakenteessa on eroja syntyperän mukaan. Ulkomaalaistaustaisilla työnantajayrittäjien osuus oli reilu viidennes (22 %) ja yksinyrittäjien osuus 77 % kaikista yrittäjistä. Ulkomaalaistaustaisten yrittäjien joukossa maatalousyrittäjiä ei juurikaan ollut.

Suomalaistaustaisista 20–64-vuotiaista yrittäjistä 18 % oli maatalousyrittäjiä ja joka neljäs (25 %) oli työnantajayrittäjä vuonna 2024. Yksinyrittäjinä, ammatinharjoittajina, freelancereina tai apurahansaajina työskenteli 57 % suomalaistaustaisista yrittäjistä.

Ulkomaalaistaustaisten yritystoiminta sijoittui ennen kaikkea kuljetuksen ja varastoinnin (H) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) toimialoille, sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (M) samoin kuin rakentamisen (F) sekä informaation ja viestinnän (J) toimialoille. Näillä viidellä toimialalla toimi noin 60 % ulkomaalaistaustaisista yrittäjistä vuonna 2024.

Suomalaistaustaisten yritystoiminnassa erottuivat maa- ja metsätalouden (AB) jälkeen erityisesti rakentamisen (F), ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (M) sekä kaupan (G) toimialat. Näillä neljällä toimialalla toimi yli puolet suomalaistaustaisista yrittäjistä vuonna 2024.

Työvoimatutkimuksessa ei tällä hetkellä kerätä säännöllisesti tietoa sellaisista työnteon uusista muodoista kuten alustatyöstä ja kevytyrittäjyydestä. Erillisten selvitysten perusteella kuitenkin tiedetään, että ulkomaalaistaustaisille niin kevytyrittäjyys (Raijas 2023) kuin alustavälitteinenkin työ (Pärnänen 2023) ovat yleisempiä kuin suomalaistaustaisille.

Eroja syntyperän mukaan myös ammattirakenteessa

Sosioekonomisen ja toimialarakenteen erojen lisäksi myös ammattirakenteessa on eroja ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä (kuvio 12). Ammattijakaumaa tarkastellaan tässä Tilastokeskuksen vuoden 2010 ammattiluokituksen 1-numerotasolla.

Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisista 20–64-vuotiaista työllisistä 25 % työskenteli erityisasiantuntija-ammateissa. Erityisasiantuntijoiden osuus kasvoi ulkomaalaistaustaisten joukossa vuodesta 2021 enimmillään 29 %:iin vuonna 2023, mutta vuonna 2024 osuus oli palannut vuoden 2021 tasolle 25 %:iin.

Joka kymmenes (10 %) ulkomaalaistaustainen työllinen työskenteli asiantuntija-ammatissa vuonna 2024. Suomalaistaustaisilla vastaava osuus oli 20 %. Osuudet olivat jotakuinkin samat vuonna 2021. Myös toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden osuus oli pienempi ulkomaalaistaustaisilla kuin suomalaistaustaisilla vuonna 2024.

Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät suomalaistaustaisia useammin palvelu- ja myyntityöntekijöiden ammateissa (ulkomaalaistaustaiset 23 % vs. suomalaistaustaiset 18 %) sekä erityisesti ammattiluokassa ”muut työntekijät” (ulkomaalaistaustaiset 17 % vs. suomalaistaustaiset 5 %) vuonna 2024. Tähän viimeksi mainittuun luokkaan sisältyvät muun muassa siivoojat, avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät sekä teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät.

Näissä ammattiluokissa työskentelevien osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista työllisistä kasvoi vuosien 2021 ja 2024 välillä. Palvelu- ja myyntityöntekijöiden osuus kaikista ulkomaalaistaustaisista työllisistä kasvoi tänä aikana 21 %:sta 23 %:iin ja ”muiden työntekijöiden” osuus vastaavasti 14 %:sta 17 %:iin. Suomalaistaustaisilla vastaavat osuudet eivät muuttuneet.

Neljä prosenttia suomalaistaustaisista kuului johtajien ja kolme prosenttia maataloustyöntekijöiden ammattiryhmään. Ulkomaalaistaustaisille kyseisiin ryhmiin kuuluminen oli vieläkin harvinaisempaa.

Yleisimmät ammatit sukupuolen ja syntyperän mukaan

Sukupuolen mukaan eroja näkyy etenkin erityisasiantuntijoiden osuudessa. Ulkomaalaistaustaiset naiset työskentelivät erityisasiantuntijoina harvemmin (23 %) kuin suomalaistaustaiset naiset (29 %). Ulkomaalaistaustaisista työllisistä miehistä 28 % ja suomalaistaustaisista työllisistä miehistä 27 % työskenteli erityisasiantuntijoina.

Ammattirakenteen tarkempi 2-numerotason tarkastelu paljastaa suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten eroista lisää. Ulkomaalaistaustaisista suurempi osa kuin suomalaistaustaisista työskenteli tieto- ja viestintäteknologian taikka luonnontieteen ja tekniikan erityisasiantuntijoina vuonna 2024. Ulkomaalaistaustaisista vastaavasti harvempi kuin suomalaistaustaisista toimi opettajina tai opetusalan erityisasiantuntijoina, liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijoina taikka lainopillisen, sosiaalialan ja kulttuurialan erityisasiantuntijoina (mm. sosiaalityöntekijät, asianajajat, toimittajat). Terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden – etupäässä lääkäreiden – osuus työllisistä oli samaa luokkaa niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisilla.

Tieto- ja viestintäteknologian sekä luonnontieteen ja tekniikan erityisasiantuntija-ammattien lisäksi palvelutyöntekijöiden (mm. tarjoilijat) ja erityisesti siivoojien ammatit olivat ulkomaalaistaustaisten parissa selvästi yleisempiä kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisille oli suomalaistaustaisia yleisempää niin ikään työskentely hoivapalvelun työntekijöinä (mm. lähihoitajat), rakennustyöntekijöinä, kuljetustyöntekijöinä sekä avustavina keittiö- ja ruokatyöntekijöinä.

Taulukossa kuvataan 20–64-vuotiaiden työllisten yleisimpiä ammatteja ammattiluokituksen 2-numerotasolla syntyperän ja sukupuolen mukaan vuonna 2024.

Ulkomaalaistaustaisten osa-aikatyön taustalla usein kokoaikatyön puute

Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat työskentelevät useammin niin sanotuissa epätyypillisissä työsuhteissa kuin suomalaistaustaiset. Toisin sanoen ulkomaalaistaustaisten palkansaajien työsuhteet ovat useammin määräaikaisia, osa-aikaisia, vuokratyösuhteita tai nollatuntisopimuksiksi solmittuja kuin suomalaistaustaisten palkansaajien työsuhteet.

Epätyypillisten työsuhdetyyppien osuudet syntyperän mukaan vuonna 2024 esitetään taulukossa. Luokat eivät ole keskenään poissulkevia, vaan esimerkiksi määräaikaisen palkansaajan työsuhde voi olla myös osa-aikainen tai vuokratyösuhde, tai jopa molempia.

Määräaikaisten palkansaajien osuus oli laskenut suomalaistaustaisilla prosenttiyksikön vuodesta 2021, mutta ulkomaalaistaustaisilla osuus ei ollut muuttunut. Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisista naispalkansaajista 27 % ja miespalkansaajista 19 % oli määräaikaisessa työsuhteessa, kun suomalaistaustaisilla naisilla vastaava osuus oli 16 % ja miehillä 11 %.

Ulkomaalaistaustaisista palkansaajista 20 % ja suomalaistaustaisista 15 % teki osa-aikatyötä vuonna 2024. Osuudet olivat samat kuin vuonna 2021. Ulkomaalaistaustaisista palkansaajanaisista 25 % ja palkansaajamiehistä 17 % oli osa-aikatyössä. Suomalaistaustaisilla vastaavat osuudet olivat 20 % ja 9 %.

Ulkomaalaistaustaisille osa-aikatyötä tekeville palkansaajille yleisin syy (43 %) osa-aikaiseen työskentelyyn oli se, ettei kokoaikatyötä ollut tarjolla. Suomalaistaustaisista osa-aikatyötä tekevistä työllisistä reilu neljännes (26 %) nimesi kokoaikatyön puutteen osa-aikaisuutensa syyksi. Kokoaikatyön puute osa-aikatyön syynä oli vuonna 2024 harvinaisempaa kuin vuonna 2021 molemmissa syntyperäryhmissä.

Suomalaistaustaiset osa-aikaiset palkansaajat olivat osa-aikatyössä omasta halustaan selvästi useammin (26 %) kuin ulkomaalaistaustaiset (14 %). Myös terveydelliset syyt olivat suomalaistaustaisille yleisempi syy työajan lyhentämiseen kuin ulkomaalaistaustaisille. Osa-aikatyön teko opiskelujen vuoksi oli sen sijaan hieman yleisempää ulkomaalaistaustaisille (30 %) kuin suomalaistaustaisille (26 %) osa-aikatyötä tekeville palkansaajille.

Vajaa 10 % niin ulkomaalaistaustaisista kuin suomalaistaustaista osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista oli lyhentänyt työaikaansa omien lasten tai muiden omaisten hoidon vuoksi.

Vastentahtoisen osa-aikatyön yleisyyttä voi mitata myös osuutena kaikista palkansaajista, ei vain osuutena osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista. Osa-aikatyötä kokoaikatyön puutteessa tekevien palkansaajien osuus kaikista palkansaajista oli vuonna 2024 laskenut hieman vuodesta 2021. Vuonna 2024 kaikkiaan 8 % ulkomaalaistaustaisista ja 4 % suomalaistaustaisista palkansaajista oli osa-aikaisessa palkkatyössä kokoaikatyön puutteessa, kun vuonna 2021 vastaavat osuudet olivat 10 % ja 5 %.

Etenkin ulkomaalaistaustaisia työttömiä aiempaa enemmän

Työttömyysaste laski ulkomaalaistaustaisella 20–64-vuotiaalla väestöllä koronapandemian jälkeen ollen matalimmillaan 11,5 % vuonna 2022. Taantuman alkaessa 2023 ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste nousi voimakkaasti, ja oli vuonna 2024 jo 16,7 %. Suomalaistaustaisilla 20–64-vuotiailla työttömyysasteen nousu oli vähäisempää ja se oli huomattavasti ulkomaalaistaustaisia matalammalla tasolla 6,6 %:ssa vuonna 2024. Kannattaa huomata, että tässä ilmoitetut työttömyysasteet kuvaavat siis ikäryhmää 20–64-vuotiaat eivätkä 15–74-vuotiaita kuten työvoimatutkimuksesta yleensä julkaistava ns. virallinen työttömyysaste.

Vuonna 2024 ulkomaalaistaustaisen 20–64-vuotiaan väestön työttömyysaste oli siis selvästi korkeampi kuin saman ikäryhmän suomalaistaustaisilla, mutta erot naisten välillä olivat suuremmat kuin miesten. Ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysaste oli korkeampi (17,7 %) kuin saman ryhmän miesten (15,7 %), mutta suomalaistaustaisilla taas päinvastoin naisilla työttömyysaste oli matalampi (5,4 %) kuin miehillä (7,8 %).

Niiltä ei-työllisiltä, jotka aiemmin olivat olleet töissä, kysyttiin edellisen työn päättymisen syytä. Irtisanominen tai lomauttaminen olivat hieman yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla, mutta määräaikaisen työsuhteen päättyminen puolestaan suomalaistaustaisilla. Työn päättyminen perhesyiden takia oli tavallisempaa ulkomaalaistaustaisilla (8 %) kuin suomalaistaustaisilla (3 %). Sairastumisen tai eläkkeen takia työ oli päättynyt useammin suomalaistaustaisilla kuin ulkomaalaistaustaisilla. Luokiteltujen syiden ulkopuolelle jääneet ’muut syyt’ olivat työsuhteen päättymisen syynä 14 %:lla suomalaistaustaisista, mutta jopa 24 %:lla ulkomaalaistaustaisista.

Työllisyysasteen ollessa 2022–2023 korkeimmillaan hyvä työllisyystilanne näkyi etenkin ulkomaalaistaustaisilla naisilla. Se näkyi sekä työttömyyden vähenemisenä että pienentyneenä työvoiman ulkopuolella olevien määränä ja osuutena työikäisestä väestöstä.

Työvoiman ulkopuolella olevien osuudet lähes ennallaan

Työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät olleet tutkimusviikolla työllisiä eivätkä työttömiä. Vuonna 2024 työvoiman ulkopuolella oli 20–64-vuotiaasta väestöstä yhteensä noin 531 000 henkilöä eli 17 %. Ulkomaalaistaustaisista työvoiman ulkopuolella oli 82 000 henkilöä (21 %) ja suomalaistaustaisista 449 000 (16 %).

⁠Työvoimatutkimuksessa kysytään myös vastaajien omaa näkemystä heidän pääasiallisesta toiminnastaan tutkimusviikolla. Vuonna 2024 työvoiman ulkopuolella olevat ulkomaalaistaustaiset ilmoittivat yleisimmin olevansa opiskelijoita (31 %), työttömiä (23 %), hoitamassa omaa kotitalouttaan (14 %) taikka pitkäaikaisesti sairaita tai työkyvyttömiä (11 %). Myös suomalaistaustaisilla opiskelu (23 %) ja itse ilmoitettu työttömyys (14 %) olivat yleisiä syitä, vaikkakin hieman harvinaisempia kuin ulkomaalaistaustaisilla. Sen sijaan suomalaistaustaisten yleisin syy työvoiman ulkopuolelle jäämisessä oli pitkäaikainen sairaus tai työkyvyttömyys (29 %). Suuri osa suomalaistaustaisista oli myös siirtynyt eläkkeelle (19 %), mikä taas oli hyvin harvinaista suhteessa nuoremmalla ulkomaalaistaustaisella väestöllä.

Vuoteen 2021 verrattuna opiskelijoiden osuus työvoiman ulkopuolella olevista oli vähentynyt ulkomaalaistaustaisilla vuonna 2024 ja työttömiksi itsensä ilmoittaneiden osuus hieman kasvanut. Suomalaistaustaisilla suurin muutos oli siinä, että pitkäaikaisesti sairaiden tai työkyvyttömien osuus oli kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä, ja eläkkeellä olevien puolestaan pienentynyt viisi prosenttiyksikköä.

Työvoimatutkimus tietojen lähteenä

⁠Työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka perusteella esitetään estimaatteja keskeisistä työmarkkinaluvuista. Työvoimatutkimuksen kyselyllä saadaan selville myös sellaisia tietoja, joita ei ole saatavissa rekistereistä, esimerkiksi työelämän laatuun liittyen. Lisäksi kyselytutkimuksella saadut tiedot ovat julkaistavissa nopeammin kuin monet rekistereihin perustuvat tiedot, joissa on enemmän viivettä.

Tämän katsauksen tiedot perustuvat työvoimatutkimuksesta puhelinhaastatteluiden ja verkkovastaamisen kautta saatuihin tietoihin. Tiedonkeruun kielinä ovat olleet suomi, ruotsi ja englanti, mikä voi rajata vastaajajoukkoa. Luotettavuutta on parannettu tilastollisen painotuksen avulla. Vaikka painotus ei voi huomioida vastaajien kaikkia mahdollisia ominaisuuksia, tulokset antavat hyvän kokonaiskuvan ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyyden kehityksestä.

Työvoimatutkimuksessa käytetään YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suositusten ja Euroopan unionin tilastotoimen asetusten mukaista työllisen määritelmää. Aikasarjat alkavat tässä katsauksessa pääosin vuodesta 2021, jolloin työvoimatutkimusta uudistettiin. Uudistuksesta enemmän tilaston dokumentaatiossa asiakirjassa Työvoimatutkimuksen uudistus 2021 ja sen vaikutukset aikasarjoihin (pdf).

Syntyperätieto perustuu Tilastokeskuksen väestötietojärjestelmän rekisteritietoihin. Osalta ulkomaalaistaustaisia henkilöitä puuttuu rekisteritieto vanhempien syntymämaasta. Tätä katsausta varten näitä puuttuvia tietoja on täydennetty muiden tietojen avulla, kuten henkilön syntymämaata ja kieltä koskevilla tiedoilla. Siten katsauksen tulokset ovat hieman tarkentuneet työvoimatutkimuksen aineistosta aiemmin julkaistuihin tietoihin nähden.

Kirjallisuus

Baumgartner, Tarja (2024) Ulkomaalaistaustaisten työllisyyden kasvu pysähtyi vuonna 2023, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Baumgartner, Tarja (2023) Maahanmuuttajien osaamista jää käyttämättä työ¬markkinoilla, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Baumgartner, Tarja & Raijas, Meri (2023) Maahanmuuttaja¬naisten työllisyys parani, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Eurostat (2023) Foreign-born people and their descendants - labour market conditions

Leskinen, Tatu & Hannula, Ulla (2023) Entistä useampi tekee vuokratyötä – työntekijöistä kolmasosa nuoria ja neljäsosa ulkomaalaistaustaisia, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Pasila, Aura & Sutela, Hanna (2019) Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste eroaa rekisteri- ja haastattelupohjaisissa tilastoissa, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Pärnänen, Anna (2023) Alustatyö on yhä vähäistä mutta ulkomaalais¬taustaisten keskuudessa suosittua, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Raijas, Meri (2023) Kevytyrittäjyys yleistyy vauhdilla – paljon nuoria miehiä, viidennes ulko¬maalaisia, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Sutela, Hanna (2023) Maahanmuuttajien työllisyys Suomessa yli EU-keskitason – työmarkkina-asema heikompi kuin suomalaistaustaisilla, Tieto&trendit, Tilastokeskus

Sutela, Hanna (2024) Millaisia töitä ulkomaalaistaustaiset tekevät? IT-ala noussut yhdeksi keskeisistä työllistäjistä, Tieto&trendit, Tilastokeskus