Työllisten määrä väheni edellisvuodesta

15–74-vuotiaita työllisiä oli vuoden 2024 elokuussa 2 617 000 (virhemarginaali ±30 000), mikä oli 46 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä miehiä oli 6 000 vähemmän ja työllisiä naisia 40 000 vähemmän kuin edellisvuoden elokuussa.

20–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus saman ikäisestä väestöstä oli elokuussa 76,9 %, kun se vuotta aiemmin oli tässä ikäryhmässä 78,9 %. 20–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski 1,6 prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 77,2 %:iin, ja naisten työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä 76,6 %:iin.

Työllisyysaste 20–69-vuotiaiden ikäryhmässä laski viime vuoden elokuusta 1,3 prosenttiyksikköä 71,6 %:iin.

Työttömyys kasvoi edellisvuoteen verrattuna

15–74-vuotiaita työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2024 elokuussa 214 000 (virhemarginaali ±20 000), mikä oli 22 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä miehiä oli 112 000 ja työttömiä naisia 101 000.

15–74-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 7,5 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,7 %. Miesten työttömyysaste oli 7,7 %, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste oli 7,4 %, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli elokuussa 12,9 %, mikä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 18,0 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 6,4 %.

Työvoiman ulkopuolella olevia enemmän kuin vuosi sitten

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2024 elokuussa 1 321 000, mikä oli 45 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työvoiman ulkopuolella olevia miehiä oli 15 000 enemmän ja naisia 30 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän takia tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.

Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä.

Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset (pdf)

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu (pdf)