Kuka suojelee maaperäämme?
3.12.2021
Kuva: Aki Harju
Sunnuntaina 5.12. vietetään kansainvälistä maaperäpäivää. YK:n yleiskokous tuki vuonna 2013 kansainvälisen maaperätieteiden liiton (IUSS) ehdotusta maaperäpäivän lisäämisestä osaksi YK:n teemapäivien luetteloa.
Päivän tarkoituksena on lisätä entistä enemmän huomiota hyvinvoinnin ja ekosysteemien kannalta elintärkeään maaperään. Vahva yhteys löytyy myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa useassa kohdin maaperä toimii mahdollistajana.
Maaperällä tarkoitetaan irtomaakerrosta, joka makaa peittona kallioperämme päällä. Se koostuu maalajeista kuten savi, multa, hiekka ja sora. Yhdessä veden ja ilman kanssa maa-ainekset muodostuvat luonnonvaran, joka tarjoaa useita ekosysteemipalveluista.
Hyvinvoiva maaperä toimii taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoaa ravintoa ja energiaturvallisuutta. Se tarjoaa kasvualustan ruualle, minkä lisäksi erityisesti turvemailla on huomattava kykyä sitoa hiiltä itseensä. Maaperällä on myös oma roolinsa veden säätelyssä ja tarjonnassa sekä kulttuurisissa palveluissa. Esimerkiksi sora- ja hiekkamuodostelmat tarjoavat luonnon oman suodattimen pohjavesialueilla.
Väestönkasvun ja ruuan kysynnän kasvun aiheuttama enenevä viljelytarve ja muu laajentuva maankäyttö kuitenkin lisäävät maaperään kohdistuvaa painetta. Tämän seurauksena voi esimerkiksi eroosio voimistua, maaperä pilaantua tai kasvumaan ravinteet huveta.
Kolmannes maailman maaperästä onkin heikentyneessä tilassa. Maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
Maaperänsuojelulla edistetään myös pintavesien suojelua. Pitämällä huolta maan tuotantokyvystä ja puhtaudesta suojelemme myös vesiämme. Huuhtoutumisen sijaan ravinteet halutaan pitää maaperässä. Suomessa näitä toimia edistetään muun muassa eri järjestöjen hankkeilla, joissa pyritään kehittämään maa- ja metsätalouden toimintatapoja.
Myös valtion tukipolitiikalla kannustetaan kestävämpään kasvumaan käyttöön. Ympäristönsuojelumenot-tilastossa tilastoidaan tukia, jotka kohdistuvat ympäristönsuojeluun.
Näistä merkittävimmät ovat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukaisen tuotannon tuet, joista noin kolme neljäsosa kohdistuu maaperän ja pintavesien suojeluun. Ympäristökorvauksen toimenpiteistä maaperän kasvukuntoa parhaiten edistävät monivuotiset ympäristönurmet, suojavyöhykenurmet ja luonnonhoitopeltonurmet. Kylvetty monivuotinen nurmikasvillisuus vähentää lisäksi eroosiota.
Vuonna 2019 tukia maaperän ja pintavesien suojeluun jaettiin 221 miljoonaa euroa. Tätä ei ole suoraan tilastojulkaisusta nähtävissä, mutta asiaan on tulossa muutos, sillä Tilastokeskus pilotoi ympäristötuki-tilastoa kaksivuotisessa EU-rahoitteisessa projektissa.
Vuonna 2023 valmistuva pilotti ympäristötuet-tilastosta tulee tarjoamaan aiempaa tarkempaa tietoa tukien kohdistumisesta sektoreittain ja toimialoittain. Tilastoa tuotetaan lisäksi aiempaa tarkemmalla jaolla eri ympäristönsuojeluaktiviteettien välillä. Samalla jaottelua laajennetaan kohdistumaan luonnonvarojen hallintaa ja käyttöä koskeviin tukiin.
Jatkossa on helpompaa seurata ympäristötukien painopisteitä ja nähdä tarkemmin, kuinka korkealla prioriteeteissa maaperän ja pintavesien suojelu pysyy.
Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristötilinpidossa.
Lähteet:
https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-maaperapaiva
https://www.fao.org/world-soil-day/en/
Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.