Etusivu > Tilastot > Aikuiskoulutukseen osallistuminen > 2006 > Eurooppalainen vertailu > 4. Koulutuksen kustannukset

4. Koulutuksen kustannukset

Koulutuksen kustannuksia tarkastellaan koulutukseen osallistuneen henkilön euromääräisenä sijoittamisena omaan koulutukseensa. Kustannuksiin luetaan sekä koulutukseen liittyviä osallistumis- ja ilmoittautumismaksuja että koulutuksesta aiheutuvia materiaali (kirjat yms.) kuluja. On huomioitava, että tämä indikaattori ei ota huomioon eri maiden asukkaiden eroja käytettävissä olevien tulojen suhteen, eikä näin ollen mittaa panoksen suhteellista suuruutta. Tuloksia ei ole tästä syystä syytä tulkita liian tarkasti, vaan niitä on hyvä pitää lähinnä suuntaa antavina.

4.1 Kustannukset kaikessa koulutuksessa

Kuvio 10. Koulutuksen kustannukset osallistunutta kohden 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias koulutukseen osallistunut väestö)

Nuorimmat, 25–34-vuotiaat koulutukseen osallistuneet maksoivat koulutuksestaan muita enemmän kaikissa vertailumaissa Slovakiaa lukuun ottamatta, missä 55–64-vuotiaat maksoivat eniten.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maksoivat omasta koulutuksestaan muita enemmän (per osallistuja) kaikissa vertailumaissa Norjaa lukuun ottamatta (liitetaulukko 7). Norjassa eniten maksoivat pelkän perusasteen suorittaneet. Muutamassa maassa (Bulgaria, Viro ja Unkari) keskiasteen ja korkea-asteen suorittaneilla ei ollut eroja kustannusten suuruudessa, mutta pelkän perusasteen suorittaneet maksoivat myös näissä maissa koulutuksestaan em. ryhmiä vähemmän.

Työmarkkina-aseman mukaisessa tarkastelussa vertailumaat jakautuvat melko tarkkaan kolmeen yhtä suureen osaan koulutusten kustannusten suhteen. Itävallassa, Espanjassa, Latviassa ja Slovakiassa asuvista 25–64-vuotiaista koulutukseen osallistuneista työlliset maksoivat koulutuksestaan muita enemmän. Erityisen suuri ero työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin verrattuna oli Slovakiassa, missä työllisen keskimääräinen kustannus omasta koulutuksestaan oli muihin verrattuna nelinkertainen. Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa eniten koulutuksestaan maksoivat työttömät, Unkarissa ja Iso-Britanniassa jopa yli kaksi kertaa muita enemmän. Työvoiman ulkopuolisten maksuosuus oli työllisten ja työttömien vastaavaa suurempi Bulgariassa, Kyproksella, Liettuassa ja Norjassa. Virossa asuvista työvoiman ulkopuoliset ja työlliset maksoivat koulutuksestaan keskimäärin yhtä paljon ja noin kaksi kertaa enemmän kuin työttömät. Suomessa ja Puolassa henkilön työmarkkina-asema ei vaikuttanut itse kustannetun koulutuksen osan suuruuteen.

4.2 Tutkintoon johtavan koulutuksen kustannukset

Kuvio 11. Tutkintoon johtavan (formaalin) koulutuksen kustannukset osallistunutta kohden 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias formaaliin koulutukseen osallistunut väestö)

Vertailumaat eroavat toisistaan selvästi sen suhteen, kuinka paljon eri ikäiset koulutukseen osallistuneet olivat maksaneet itse omasta tutkintoon johtavasta koulutuksestaan (liitetaulukko 8). Saksassa, Espanjassa, Unkarissa, Latviassa, Norjassa, Ruotsissa ja erityisesti Iso-Britanniassa asuvista nimenomaan nuorin ikäluokka (25–34-vuotiaat) oli maksanut koulutuksestaan vanhempia ikäluokkia enemmän. Iso-Britanniassa asuvat 25–34-vuotiaat koulutukseen osallistuneet olivat maksaneet omasta koulutuksestaan peräti kolme kertaa enemmän kuin saman maan 35–54-vuotiaat ja kymmenen kertaa enemmän kuin 55–64-vuotiaat. Itävallassa, Bulgariassa ja Kreikassa 35–54-vuotiaat olivat maksaneet eniten omasta formaalista koulutuksestaan, Kyproksella, Puolassa ja Slovakiassa taas 55–64-vuotiaat. Vain Virossa, Suomessa ja Liettuassa kaikkien ikäluokkien maksamat keskimääräiset kustannukset olivat yhtä suuret.

Suurimmassa osassa vertailumaita korkea-asteen tutkinnon suorittaneet maksoivat muita enemmän ja pelkän perusasteen suorittaneet muita vähemmän omasta tutkintoon johtavasta koulutuksestaan. Poikkeuksena ovat Kypros, Viro ja Ruotsi, joissa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden itse maksamat kustannukset osallistunutta kohden olivat vielä korkeammat, sekä Suomi ja Norja, joissa itse maksettu euromäärä laski pohjakoulutustason noustessa.

Tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuneet työlliset maksoivat työvoiman ulkopuolisia ja työttömiä enemmän omasta koulutuksestaan Itävallassa, Kyproksella, Virossa ja Slovakiassa. Työttömät koulutukseen osallistuneet maksoivat eniten suhteessa työllisiin ja työvoiman ulkopuolisiin omasta koulutuksestaan Kreikassa, Unkarissa ja Iso-Britanniassa. Noin joka toisessa (ml. Suomi) vertailumaassa eniten koulutuksestaan maksoivat työvoiman ulkopuolella olevat.

4.3 Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen kustannukset

Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen itse maksetut kustannukset osallistunutta kohden ovat selvästi pienemmät kuin vastaavat tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Kun formaaliin koulutukseen osallistuneista ainoastaan Suomessa asuvat maksoivat koulutuksestaan alle 300 euroa, eivät non-formaaliin koulutukseen osallistuneiden osalta kustannukset nousseet 300 euroon missään vertailumaassa.

Kuvio 12. Muun kuin tutkintoon johtavan (non-formaalin) koulutuksen kustannukset osallistunutta kohden 12 kuukauden aikana eräissä Euroopan maissa vuosina 2005-2007 (25–64-vuotias non-formaaliin koulutukseen osallistunut väestö)

Muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuneista 25–34-vuotiaat maksoivat omasta koulutuksestaan muita ikäryhmiä enemmän. Ainoat poikkeukset tähän olivat Suomi, jossa asuvista 25–34- ja 55–64-vuotiaat maksoivat keskimäärin yhtä paljon, sekä Itävalta, jossa osallistuneen ikä ja koulutuksen itse maksamat kustannukset eivät riipu toisistaan.

Non-formaaliin koulutukseen osallistuneista korkeasti koulutetut maksoivat yleensä muita enemmän omasta koulutuksestaan. Tästä yleislinjasta poikkesivat Viro ja Norja, joissa eniten maksoivat pelkän perusasteen suorittaneet, sekä Espanja, jossa keskiasteen tutkinnon suorittaneet maksoivat muita enemmän koulutuksestaan. Kyproksella ja Iso-Britanniassa taas keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet non-formaaliin koulutukseen osallistuneet maksoivat koulutuksestaan likimain yhtä paljon.

Työttömät ja työvoiman ulkopuoliset muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen osallistuneet maksoivat keskimäärin työllisiä enemmän omasta koulutuksestaan lähes kaikissa vertailumaissa (liitetaulukko 9). Ainoastaan Slovakiassa työllisten omien koulutuskustannusten keskiarvo oli korkeampi kuin työttömillä ja työvoiman ulkopuolella olevilla. Itävallassa taas työllisillä ja työvoiman ulkopuolisilla omien koulutuskustannusten keskiarvo oli likimain samaa tasoa ja korkeampi kuin työttömillä. Puolessa vertailumaista (ml. Suomi) työtön koulutukseen osallistunut maksoi koulutuksestaan muita enemmän. Bulgariassa, Kyproksella, Virossa, Norjassa ja Puolassa eniten koulutuksestaan maksoivat työvoiman ulkopuolella olevat.

Lähde: EU Adult Education Survey, Eurostat

Lisätietoja: Timo Ruuskanen (09) 1734 3620, Irja Blomqvist (09) 1734 3221, aikuiskoulutus.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 24.4.2009