Etusivu > Tilastot > Alueellinen panos-tuotos > 2002 > Alueellinen panos-tuotos 2002

Alueellinen panos-tuotos 2002

Alueellinen panos-tuotos -tutkimus vuodelle 2002 on järjestyksessään toinen vastaavanlainen tutkimus. Edellinen tutkimus on tehty vuodesta 1995 ja se julkaistiin vuonna 2000.

Alueellisessa panos-tuotos -projektissa on tuotettu maakunnittaiset tarjonta- ja käyttötaulukot sekä panos-tuotostaulukot uudistuneen kansantalouden tilinpidon SKT2005 mukaisina sekä erillinen kauppavirtaselvitys vuodelle 2002. Tässä dokumentissa kuvataan lyhyesti mitä alueelliset tarjonta- ja käyttötaulukot ovat ja kuinka ne on laadittu viimeisimmässä tutkimuksessa. Käsitteet on esitetty tarkemmin alueellisen panos-tuotoksen aihealuesivuilta internetistä.

Tarjonta- ja käyttötaulut osana kansantalouden tilinpitoa

Alueellisten tarjonta- ja käyttötaulukkojen ja panos-tuotostaulukkojen laadinnan lähtökohtana on ollut koko maan vastaavat tiedot. Tarjonta- ja käyttötaulukoissa kansantalouden tilinpitoon lasketaan tuoteulottuvuus ja tasapainotetaan, jolloin tilastollista eroa ei esiinny. Kansantalouden tilinpito ja samoin alueellisen panos-tuotostutkimuksessa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmä EKT 1995:tä (Eurostat 1995).

Tarjontataulukossa esitetään tuoteryhmittäin tuotteiden kotimainen tuotanto toimialoittain sekä tuonti perushintaan. Käyttötaulukossa esitetään kotimaisten tuotujen tuotteiden käyttö perushintaan sekä sarakesuunnassa toimialoittain /loppukäytön summat ostajanhintaan. Käyttö koostuu toimialoittaisesta välituotekäytöstä, viennistä, kulutusmenoista sekä pääoman muodostuksesta.

Alueellisissa tarjonta- ja käyttötaulukoissa on ulkomaisen tuonnin ja viennin lisäksi tiedot tuonnista kotimaasta sekä viennistä kotimaahan tuotteittain. Alueiden tarjonnan / käytön summa onkin kotimaan viennissä / kotimaan tuonnissa liikkuvien tuotteiden summan verran suurempi. Tosin sanoen haluttaessa verrata alueiden tarjonnan ja käytön summaa koko maan tietoihin, täytyy maakuntien väliset kauppavirrat nettouttaa pois.

Tarjonnan ja käytön tasapainottaminen edellyttää että erät ovat samaa hintakäsitettä Tarjonta lasketaan perushintaan. Käyttö on laskettu aluksi ostajanhintaan ja sitten muutettu perushintaisiksi lukuun ottamatta maakuntien välisiä virtoja.

Kuinka alueittaiset tarjonta- ja käyttötaulukot on tehty

Huoltotase

Alueellisen panos-tuotos -tutkimus aloitettiin laatimalla jo valmiina olevien tietojen ympärille alustavat alueelliset huoltotaseet. Aluetilinpito sisältää tarjontatiedon alueittaisesta tuotoksesta toimialoittain sekä tuoteverot vähennettynä tuotetukipalkkioilla maakunnittaiin. Käyttötietoja aluetilinpidosta saadaan välituotekäytöstä toimialoittain sekä kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain ja tavaratyypeittäin. Tämän lisäksi käytettävissä oli kauppavirtamallilla tuotettuja tietoja maakuntien välisistä tavaravirroista (Louhela 2005) eli maakunnittaisia tuonti- ja vientitietoja.

Huoltotaseen yksinkertaistetut pääerät

+Arvonlisäys, brutto perushintaan

+Tuoteverot miinus tuotetukipalkkiot

=Bruttokansantuote markkinahintaan

+Tuonti

=SUPPEA TARJONTA YHTEENSÄ

+Vienti

+Kulutusmenot

+Kiinteän pääoman bruttomuodostus

+Varastojen muutos

=SUPPEA KYSYNTÄ YHTEENSÄ

Olemassa olevien tietojen lisäksi laskettiin alueittaiseen tarjontaan tiedot tuonnista ulkomailta sekä käyttöön tiedot viennistä ulkomaille, yksityiset ja julkiset kulutusmenot sekä varastojen muutokset. Tässä vaiheessa tilastollinen ero sisälsi tiedot maakunnittaisista palvelujen virroista. Tilastollista eroa ei pyritty kokonaan poistamaan vaan ainoastaan arvioimaan taloustoimia suhteessa toisiinsa. Huoltotaseen kokoamisessa ei vielä tarvita tuotetietoa tietoa, ainoastaan taloustoimien summatasot.

Alustavaa huoltotasetta rakennettaessa ja siitä saatavia tietoja analysoitaessa pystyttiin arvioimaan myöhemmin työssä esiintyviä vaikeuksia sekä korjaamaan lähtötason tietoja järkeville tasoille. Esimerkiksi yksityisen kulutuksen maakunnittaisia tietoja verrattiin käytettävissä oleviin tuloihin, julkisia kulutusmenoja maakunnan koko tuotokseen ja alueelta lähtevien tavaravirtojen tasoa teollisuuden tuotokseen.

Huoltotaseen taloustoimiin laskettiin tuoteulottuvuus hyödyntäen koko maa reunatietoja ja keskimääräisiä tuotejakaumia (ylhäältä alas menetelmä, sekamenetelmä) sekä tuotetiedon sisältäviä lähdetilastoja (alhaalta ylös menetelmä).

Tarjonta tuotteittain

Noin kaksi kolmasosaa aluetilinpidosta saatavasta tuotoksesta tuotteistettiin maakuntatasolle alhaalta ylös -menetelmällä. Tärkeimpiä lähdeaineistoja ovat teollisuuden hyödyketilasto, teollisuuden rakennetilasto, yritysrekisterin toimipaikkatiedot, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto sekä valtion tilinpäätösaineisto. Tuotoksesta laskettiin lisäksi erittelyt markkinatuotokselle, tuotokselle omaan loppukäyttöön sekä muulle markkinattomalle tuotokselle. Näiden kolmen tuotoksen erittely helpotti tasapainotuksessa, koska kahdelle jälkimmäiselle erälle on oltava yhtä suuri käyttö alueella kuin on tarjonta. Toisin sanoen kyseessä ovat paikalliset hyödykkeet. Tuotteistettaessa tuotosta alhaalta ylös -menetelmällä toimialoittaiseen maakunnittaiseen tarjontaan laskettiin itsenäinen tuotejakauma lähdeaineistosta. Tämä ensimmäisen vaiheen estimaatti sovitettiin sitten RAS-menetelmällä koko maan tasapainotettuihin tarjontatietoihin.

Ulkomaan tuontitiedot laskettiin ensimmäisessä vaiheessa itsenäisesti ulkomaankaupan tilastoista. Ongelmaksi muodostui kuitenkin että tuontia harjoittavat yritykset ovat harvoin loppukäyttäjiä ja että harvoin tuonti jää siihen maakuntaan mihin se on ensimmäisenä saapunut. Lopullisessa versiossa tuonti päädyttiin laskemaan käytön avulla. Kunkin tuotteen käytössä on vakio-osa tuontituotetta, mikäli tuotetta yleensä on tuonnissa. Tuontituotteiden käytön erät kopioitiin suoraan tarjontaan ja tämän jälkeen laskettiin tavarakauppaan liittyvä cif / fob -korjaus vakuutuksen ja rahdin tuotteille päälle.

Käyttö tuotteittain

Aluetilinpidosta saatavaan välituotekäyttöön laskettiin tuoteulottuvuus pääosin maan keskiarvoilla (ylhäältä alas menetelmä), ainoastaan kuntasektorin tiedot laskettiin aidoista lähdetilastoista alhaalta ylös -menetelmällä.

Kotitalouksien kulutusmenojen laskennan perustietona on käytetty otantaan perustuvaa kulutus-tutkimusta, joka on muokattu maakuntatasolle pienalue-estimoinnilla. Kulutustutkimuksesta saatuihin tietoihin lisättiin ensinnäkin ulkoalueiden asukkaiden kulutus. Lisäksi täydennettiin laitosasukkaiden kulutus, joka ei kuulu kulutustutkimuksen tietoihin sekä aluetilinpidon tietojen pohjalta laskettiin välillisten rahoituspalveluiden sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutus. Alueellisen matkailutilinpidon perusteella korjattiin matkailijoiden käyttämien tuotteiden kulutusta alueittain sekä lisättiin kotitalouksien kulutusmenot ulkomailla sekä ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa.

Julkisyhteisöjen kulutusmenot sisältävät julkisen sektorin muun markkinattoman tuotoksen sekä luontoismuotoiset tulonsiirrot julkishallinnolta kotitalouksille. Näistä ensimmäinen ja suurempi erä julkisyhteisöjen kulutusmenoista saatiin suoraan tarjontatiedoista eli tarjonnan erät kopioitiin käyttöön. Luontoismuotoiset tulonsiirrot ovat kuntien ja valtion osalta laskettu suoraan lähdeaineistoista (alhaalta ylös -menetelmä). Sosiaaliturvarahastojen osalta luontoismuotoiset tulonsiirrot on alueellistettu keskiväkiluvuin ja maan keskimääräisin tuotejakaumin ylhäältä alas -menetelmällä

Aluetilinpidon toimialoittaiset, sektoreittaiset ja tavaratyypeittäiset investoinnit on laskettu tuotteiksi avaimella, jossa on hyödynnetty sektoria, tavaratyyppiä sekä kansantalouden tilinpidon tuoteluokitusta maan keskiarvoilla. Tarjonta- ja käyttötaulut eivät sisällä koko maankaan tasolla investoinneissa toimialaulottuvuutta. Varastojen muutosten ja arvoesineiden nettohankinnoissa tuotteet on laskettu maan keskiarvolla.

Alueelliset tavara- ja palveluvirrat

Alueelliset teollisuuden tavaravirrat on laskettu ilman uutta kauppavirtakyselyä. Tämä on nopeampi ja halvempi tapa tuottaa tulokset nykyisin jo valmiina olevien tilasto-aineistojen pohjalta. Ensimmäisessä vaiheessa hyödyketilaston tuotantotietoja kuljetettiin mallilla joka sisältää laiva-, lento-, juna- ja rekkarahtitilastot. Lähtötiedoista poistettiin vientiin menneet hyödykkeet ja loput jäivät sitten omaan maakuntaan tai lähtivät muihin maakuntiin. Lopullisessa versiossa hyödyketilaston tiedot korvattiin aluetilinpidon tuotteistetuilla teollisuuden tuotostiedoilla, vientitiedot annettiin olla mukana ja vielä lisättiin tuontitiedot mukaan. Malliin itsessään tehtiin vain pieniä tarkennuksia. Kokonaisuutta muutettiin paremmin kuvaamaan kaikkia Suomessa liikkuvia teollisuustuotteita koska laiva-, lento-, juna- ja rekkarahtitilastoissa ei eritellä kaikkia viennin ja tuonnin virtoja. Loppuvaiheessa parhaimmaksi tiedoksi arvioitiin omaan maakuntaan jäävät teollisuustuotteet alueittaisten vienti- ja tuontitietojen joustaessa. Oletuksena oli kuitenkin että vienti kotimaahan ja vienti ulkomaille ei missään tapauksessa ylitä kunkin tuotteen paikallista tuotantoa.

Alkutuotannon ja palvelujen virrat on laskettu alueittaisen epätasapainon avulla. Menetelmä ei ole yhtä hyvä kuin teollisuuden tavaravirtojen osalta mutta antaa tehdyllä tarkkuudella kohtuullisen kuvan lopuista Suomen sisäisistä hyödykevirroista. Ensimmäisen vaiheen tuotetiedot ja alueittainen tasapainotarkastelu tuotetaseen avulla suoritettiin tarkimmalla, noin 950 tuotteen, tasolla. Palveluvirtojen laskemiseksi tämä manuaalisen tasapainotuksen vaihe suoritettiin huolellisesti. Kun tuotetiedot katsottiin riittävän hyväksi niin tarjonnan ja käytön epätasapaino katsottiin maakuntien väliseksi tuonniksi tai vienniksi. Paikallisiksi tuotteiksi katsottiin julkisyhteisöjen kulutusmenojen muu markkinaton tuotos sekä tuotos omaan loppukäyttöön. Nämä ensimmäisessä vaiheessa tasapainotetut erät poistettiin palveluvirtojen laskennasta.

Työlliset ja työtunnit työpanoksena

Alueellisessa panos-tuotos -tutkimuksessa on tarvittu tiedot työllisistä ja työtunneista työpanoskertoimien laskemiseksi. Työllisten määrä on saatu aluetilinpidosta sektoreittain ja toimialoittain. Työtunnit on laskettu kolmena kokonaisuutena. Teollisuuden palkansaajien työtunnit on laskettu alhaalta ylös menetelmällä teollisuuden rakennetilastosta. Pääosa palvelujen palkansaajien työtunneista on laskettu palkkarakennetilaston otosaineistosta, joka on korotettu kokonaisaineistoksi toimipaikoittain lähimmän naapurin menetelmällä. Nämä kaksi ensimmäistä kokonaisuutta vastaavat lähes 2/3 kaikista työtunneista. Noin 1/3 työtunneista sisältäen yrittäjien työtunnit on alueellistettu palkansaajien / yrittäjien lukumäärillä ja loput muilla indikaattoreilla.

Hinnanmuodostus

Alueittaisten tarjonta- ja käyttötaulukkojen hinnanmuodostus laskettiin koko maan keskimääräisiä tietoja käyttäen. Käytännössä hinnanmuodostus laskettiin aluksi käytölle, joka aluksi muunnettiin ostajan hintaisesta tiedosta perushintaiseksi, jotta tasapainottaminen voitiin suorittaa. Tasapainottamisen jälkeen perushintainen käyttö laskettiin takaisin ostajanhintaiseksi toimialoittain sekä loppukäytön erittäin. Arvonlisäveron, muiden tuoteverojen sekä tuotetukipalkkioiden laskeminen suoritettiin yksinkertaisesti käyttäen prosenttiosuuksia koko maan tiedoista. Kaupan- ja kuljetuksen marginaaleissa huomioitiin maan keskimääräiset rakenteet ja tämän lisäksi tasapainotettiin palvelujen virroista ja tuotantorakenteiden eroavaisuuksista syntynyttä epätasapainoa.

Luokitukset

Alueluokitus

Alueellisen panos-tuotos -tutkimuksen alueluokitus perustuu vuoden 2004 kunta- ja maakuntajakoon. Maakuntajako on yhtenevä vuoden 2002 jaon kanssa. Lisäksi kuntiin kuulumattomia alueita on alueellisessa panos-tuotos -tutkimuksessa ulkoalue. Ulkoalue muodostuu maan talousalueen osista, joita ei voida suoraan liittää mihinkään yksittäiseen alueeseen. Alueluokitus vastaa EU:n yhtenäistä alueyksikköjen NUTS-luokitusta NUTS 3 -tasolla.

Toimialaluokitus

Alueellisen panos-tuotos -tutkimuksen toimialaluokitus perustuu TOL2002 / NACE2002 -luokitukseen ja tämän pohjalta tehtyyn kansantalouden tilinpidon toimialaluokitukseen. Kansantalouden tilinpidon ennakolliset tiedot sekä aluetilinpito laaditaan noin 100 toimialan tarkkuudella sektoreittain ja tämä on hieman karkeistettuna alueellisessa panos-tuotoksessa käytössä. Teollisuuden toimialat on yhdistetty kaikilta osin kaksinumerotasolle kun aluetilinpidossa teollisuus on osin kolminumerotasolla. Alueellinen panos-tuotos -tutkimus sisältää laskentatasolla 95 toimialaa ja julkistuksessa 30 toimialaa.

Tuoteluokitus

Alueellisen panos-tuotos -tutkimuksen tuoteluokitus perustuu kansantalouden tilinpidon tuoteluokitukseen, joka perustuu EU:n toimialapohjaiseen tuoteluokitukseen CPA:han. Kansantalouden tilinpidossa on noin 950 tuotetta. Alueellisessa panos-tuotos -tutkimuksessa lähtötiedot tarjonnasta ja käytöstä on laskettu tällä tarkimmalla luokituksella. Lopullinen tasapainotus on suoritettu 144 tuotteen tasolla. Julkistettavat tiedot sisältävät 30 tuoteryhmää.

Julkistetut taulut maakunnittain

Tarjontataulukko perushintaan

Käyttötaulukko perushintaan

Ulkomaisen tuonnin käyttö

Panostuotostaulukko

Panoskertoimet

Käänteismatriisi

Tuotoksen hinnan kustannuskomponentit

Työpanos ja työpanoskertoimet

---

Päivitetty 4.10.2006