Etusivu > Tilastot > Alueellinen panos-tuotos > 2002 > Vuosien 1995 ja 2002 alueellisten panos-tuotos -tutkimusten eroavaisuudet

Vuosien 1995 ja 2002 alueellisten panos-tuotos -tutkimusten eroavaisuudet

Vuosien 1995 ja 2002 alueellisen panos-tuotoksen vertailtavuuden tarkastelu voidaan jakaa neljään osaan

1) kansantalouden tilinpidon muutokset: järjestelmäuudistukset, tasotarkistukset, tarjonta ja käyttötaulukoiden tasapainotus, tuotteistuksen muutokset

2) alueellistamismenetelmän muutokset: nyt on käytettävissä parempi tietopohja, kauppavirtatutkimus on laskettu eri tavalla, oletuksia on muutettu

3) luokitusmuutokset

4) kuvattavan ilmiön muutos ajassa

Näiden neljän osa-alueen lisäksi eroavaisuuksia voidaan tarkastella alueellisen panos-tuotoksen perusaineiston eli alueellisten tarjonta- ja käyttötaulukoiden eri osien näkökulmasta. Tarjonnan ja käytön komponentit jakautuvat seuraavasti

Tarjonta maakunnittain

Tuotos + Tuonti kotimaasta + Tuonti ulkomailta

Käyttö maakunnittain

Välituotekäyttö + Kulutusmenot + Kiinteän pääoman bruttomuodostus + Varastojen muutokset + Vienti kotimaahan + Vienti ulkomaille

Tämä dokumentti jakaantuu ensisijaisesti mainitun neljän kokonaisuuden ympärille. Tarjonnan ja käytön komponentit ovat kuitenkin esillä monessa kohdassa. Lopun liitteissä on taulukko tuotoksen ja välituotekäytön eroista kansantalouden tilinpidon SKT95 ja SKT2005 järjestelmien välillä.

Kansantalouden tilinpidon muutokset

Kansantalouden tilinpito on uudistunut Suomessa Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. Kolmivaiheisen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän EKT 95:n mukaisesta uudisprosessin ensimmäisen vaiheen tulokset julkistettiin vuonna 1999. Tästä järjestelmästä käytetään Suomessa lyhennettä SKT95. Ensimmäisen vaiheen uudistuksesta voi lukea Tilastokeskuksen internet-sivuilta osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2004-06-15_men_002.html.

Toisessa vaiheessa vuoden 2003 alussa, otettiin tasapainotetut tarjonta- ja käyttötaulukot käyvin hinnoin kansantalouden tilinpidon perustaksi ja järjestelmästä käytetään lyhennettä SKT2000. Aiheesta tarkemmin osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2005-10-31_men_006.html.

Vuonna 2006 julkistettiin kolmannen uudistusvaiheen tiedot ja merkittävin muutos on volyymimenetelmien uudistaminen. Järjestelmänä on SKT2005. Viimeisimmän vaiheen uudistuksista voi lukea tarkemmin osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2005-10-31_men_006.html.

Uudistukset ovat osa kaikkia EU-maita koskevaa Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän uudistusprosessia. Uudistusten taustalla on maailmanlaajuinen kansantalouden tilinpidon suositus SNA93. Kansantalouden tilinpidon tietoja käytetään EU:ssa talouskehityksen seurannan ja rakenneanalyysien ohella laajalti yhteisön hallinnon tarpeisiin. Kansantalouden tilinpitoa koskeva asetus säädettiin vuonna 1996.

Alueellinen panos-tuotos vuodelle 1995 perustuu SKT95 järjestelmään ja vuodelle 2002 SKT2005 järjestelmään. Seuraavassa yhteenvedossa keskitytään SKT95 ja SKT2002 järjestelmien eroihin.

Kuten jo aiemmin mainittiin toisen vaiheen (SKT2000) uudistuksessa tarjonta ja -käyttötaulukot integroitiin laskentajärjestelmään ja tasapainotettiin siten ettei tilastollista eroa enää esiintynyt. Toimialoittaisessa laskennassa on tehty ns. tasotarkistuksia muun muassa maa-, metsä- ja kalataloudessa, rakentamisessa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, asuntojen omistuksessa, kiinteistöpalveluissa sekä yksityisissä terveys- ja sosiaalipalveluissa. Kiinteän pääoman kulumisessa elinikiä tarkistettiin rautateillä sekä vesiväylissä ja tämä vaikutti julkisen sektorin tuotokseen. Samoin julkisen sektorin tuotosta ja välituotekäyttö korjattiin asiakaspalvelun ostojen osalta. Aiemmin asiakaspalvelun ostot olivat välituotekäytössä. Korjauksen jälkeen nämä ostot kirjataan suoraan julkisiin kulutusmenoihin. Lisäksi vientiä ja tuontia sekä maatalouden tukipalkkioiden ja pääomansiirtojen käsittelyä muutettiin joiltain osin.

Kolmannen vaiheen uudistus tapahtui itse asiassa kahdessa osassa. Välillisten rahoituspalvelujen eli FISIMin (Financial Intermediation Services Indirectly Measured) jako välituotekäyttöön ja loppukäyttöön julkistettiin vuonna 2005 ja loput uudistukset vuoden 2006 alussa. Tämä johtui Eurostatin vaatimuksista. Aikaisemmin kansantalouden tilinpidossa välilliset rahoituspalvelut eivät vaikuttaneet bruttokansantuotteeseen, koska rahoituslaitosten tuottama FISIM meni kokonaisuudessaan ns. jakamattoman sektorin välituotekäyttöön. Nyt välilliset rahoituspalvelut jaetaan käyttäjäsektoreille, jolloin välituotekäyttö kasvaa kullakin talouden sektorilla/toimialalla välillisten rahoituspalvelujen käytön verran. Kotitalouksien kulutusluottojen korkoihin sisältyvä FISIM sekä kotitalouksien pankkitalletusten korkoihin sisältyvä FISIM allokoidaan kotitalouksien kulutusmenoihin eli loppukäyttöön.

Vuonna 2006 julkistetuissa kolmannen vaiheen uudistuksen tiedoissa oli myös useaan kohtaan tehty muutoksia. Toimialoittaisessa laskennassa maa- ja metsätaloudessa, muutaman teollisuuden alatoimialalla, kaupassa, ravitsemis- ja majoitustoiminnassa sekä kotitalouspalveluissa tehtiin tasotarkistuksia. Suurin metodinen muutos toimialoittaisissa tiedoissa tapahtui metsätaloudessa. EKT95:n mukaisesti metsätalouden tuotanto on laskettava siten, että viljeltyjen metsien nettokasvu otetaan mukaan tuotantoon ja kirjataan varastokysyntään joko varastojen lisäykseksi tai niiden vähennykseksi. Suomen talousmetsät on tulkittu viljellyiksi. Kuitenkaan varastojen muutoksen vaikutus toimialan tuotokseen koko maan tasolla ei ole viime vuosina ollut kovin merkittävä.

Toimialoittaisten muutosten lisäksi mm. omaan käyttöön tuotettujen ohjelmistojen laskentamenetelmä korjattiin Eurostatin ohjelmistotyöryhmän suositusten mukaiseksi. Korjaus alensi omaan käyttöön tuotettujen ohjelmistojen tasoa. Pääomakantamallissa siirryttiin osittain geometriseen kulumismalliin aiemman lineaarisen sijasta. Geometristä kulumismallia käytetään koneille, laitteille ja kuljetusvälineille sekä aineettomille investoinneille, lineaarista mallia sovelletaan edelleen kaikille rakennusinvestoinneille.

Taulukko 1. Tuotos ja välituotekäyttö päätoimialoittain SKT95 ja SKT2005 mukaisina vuonna 1995

Taulukkoon 1 on koottu vuoden 1995 tuotoksen ja välituotekäytön tiedot päätoimialoittain SKT95 ja SKT2005 järjestelmien mukaisina sekä näiden taloustoimien erot prosentteina järjestelmien välillä. Koko talouden tasolla kotimainen tarjonta ei oleellisesti poikkea SKT95 ja SKT2005 järjestelmien välillä, mutta jo päätoimialatasolla löytyy yli 10% muutoksia. Välituotekäytön osalta muutokset ovat suurempia.

Suurimmat suhteelliset muutokset tuotoksessa on tarkemmalla toimialatasolla tapahtuneet

- vakuutustoiminnassa (+43%),

- radanpidossa (+28%),

- maa- ja vesirakentamisessa (+20%),

- tienpidossa (-40%),

- kotitalouspalveluissa (-40%) sekä

- isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa (-63%).

Vastaavasti välituotekäytössä suurimmat muutokset ovat tapahtuneet

- metsätaloudessa (+167%),

- vakuutustoiminnassa (+109%),

- tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa (+34%),

- sosiaalipalveluissa (-28%),

- isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa (-78%) sekä

- tienpidossa (-79%).

Absoluuttisesti suurimmat muutokset ovat tapahtuneet tuotoksessa

- tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa (+647 milj. €),

- maa- ja vesirakentamisessa (+443 milj. €),

- sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa (+384 milj. €),

- Radio-, TV-välineiden jne. valmistuksessa (-315 milj. €),

- tienpidossa (-562 milj. €) sekä

- isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa (-1367 milj. €).

Välituotekäytön suurimmat absoluuttiset muutokset ovat tapahtuneet

- tukkukaupassa ja agentuuritoiminnassa (+959 milj. €),

- asuntojen omistuksessa ja vuokrauksessa (+508 milj. €),

- metsätaloudessa (+376 milj. €),

- sosiaalipalveluissa (-285 milj. €),

- tienpidossa (-533 milj. €) sekä

- isännöinnissä ja kiinteistöhoidossa (-1173 milj. €).

Alueellistamismenetelmän muutokset

Alueellinen panos-tuotos on kiinteä osa aluetilinpitoa, joten aluetilinpidon muutoksilla on suora vaikutus alueellisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin ja niiden pohjalta laadittuihin alueellisiin panos-tuotos -taulukoihin. Tämän kappaleen alkuosassa keskitytään aluetilinpidossa tapahtuneisiin muutoksiin ja lopussa erityisesti alueellista panos-tuotosta koskeviin tarjonnan ja käytön komponentteihin.

Aluetilinpito

Kansantalouden tilinpidon uudistukset ovat myös aluetilinpidon keskeisten muutosten takana. Näiden järjestelmämuutosten ja tasotarkistusten lisäksi aluetilinpidossa on tehty omia laskentatavan muutoksia. Aluetilinpidon laskennan muutoksissa on pääsääntöisesti pyritty laskemaan paremmin tai aidommin alueellinen tieto, joka sitten sovitetaan koko maan tietoihin. Samalla on myös pystytty yhdistämään koko maan tietojen ja aluetietojen laskentaa ja lisäämään yksikkötason tiedon käyttöä.

Aluetilinpidon tuotos, välituotekäyttö ja kiinteän pääoman bruttomuodostus lasketaan nykyisin tarkemmin ja osin eri lähteistä kuin vuoden 1995 alueellisen panos-tuotoksen aikaan. Tästä seuraa suurempaa hajontaa laskentatarkkuuden tuloksissa, joka ei välttämättä näy julkaisutasolla samassa mittakaavassa.

Taulukkoon 2 on koottu syksyllä 2005 tehdyn FISIM-uudistuksen vaikutus SKT2000 mukaisen aluetilinpidon tietoihin maakunnittaisessa arvonlisäyksessä. FISIM uudistuksen vaikutus vaihtelee vuosittain ja maakunnittain eli alueellisessa rakenteessa tapahtuu jatkuvaa muutosta. Vuoden 1995 osalta maakunnittainen vaihteluväli on -0,5%:sta 1,5%:iin ja vuoden 2002 -0,5%:sta 1,2%:iin. Lisäksi ulkoalueella muutos on ollut vielä voimakkaampi.

Taulukko 2. FISIM-uudistuksen vaikutus SKT2000 järjestelmän perushintaisen arvonlisäyksen nimellistasoon maakunnittain 1995-2003* käyvin hinnoin, prosenttia

Taulukkoon 3 on koottu SKT2000- järjestelmän FISIM-uudistuksen jälkeisten tulosten ja SKT2005- järjestelmän erojen vaikutus maakunnittaisen käypähintaisen arvonlisäyksen tasoon. Kun FISIM-uudistuksella on koko maan tasolla ainoastaan arvonlisäystä nostava vaikutus niin tässä seuraavassa uudistuksessa vaikutukset ovat olleet vuositasolla sekä negatiivisia että positiivisia. Vuodelle 1995 vaikutus oli koko maan arvonlisäykseen -0,2%. Vastaavasti Kanta-Hämeen maakunnassa muutos ylöspäin oli suurin (1,4%) ja Keski-Suomessa lasku jyrkintä (-1,5%). Vuodelle 2002 erot ovat merkittävämpiä. Koko maan 2,5% muutos hajoaa siten että Itä-Uudenmaan maa-kunnassa arvonlisäyksen taso kohosi 13,5% ja Pohjois-Pohjanmaalla laski -2,5%:lla.

Taulukko 3. SKT2005 uudistusten vaikutus alueellisen perushintaisen arvonlisäyksen nimellistasoon käyvin hinnoin, prosenttia

Taulukkoon 4 on koottu SKT2005 uudistuksista erittäin keskeisen eli metsätalouden laskennan muutoksen vaikutus toimialan arvonlisäykseen maakunnittain. Aluetilinpidon osalta muutos tapahtui kolmessa osassa, joista kaksi tuli koko maan tietojen kautta ja kolmas aluetietojen laskennan muutoksena. Suurin vaikuttava tekijä on metsien nettokasvun mukaan otto tuotannon laskemisessa. Tämä kokonaisuus on laskettu koko maan tietoihin itse asiassa maakunnittaisista tiedoista. Tämän lisäksi metsätalouden laskennan alatoimialoilla tehtiin pieniä tasotarkistuksia välituotekäyttöön.

Aluetilinpidossa tarkistettiin laskentaa ja siirryttiin osassa metsätaloutta indikaattoripohjaisesta tiedosta yhtäläiseen tietopohjaan koko maan laskennan kanssa. Pelkän aluetilinpidon menetelmällisen muutoksen vaikutus kohdistuu vähentävästi Pohjois- ja Itä-Suomen alueelle, joissa metsien volyymi-kasvu on hitaampaa ja metsien rakenne kuitupuuvoittoisempaa. Vastaavasti lisäävä vaikutus kohdistuu eteläiseen Suomeen.

Kokonaisuutena voidaan todeta että metsätalouden laskennan uudistus näkyy koko maan tasolla maltillisena, mutta maakunnittain vaikutukset ovat suhteellisesti suuria. Merkittävimmät tason laskut ja nousut ovat yli 50% eivätkä yli 20% muutokset ole harvinaisia.

Taulukko 4. SKT2005 uudistusten vaikutus metsätalouden alueelliseen perushintaiseen arvonlisäykseen käyvin hinnoin, prosenttia

Taulukkoihin 5 ja 6 on koottu rakentamisen sekä julkisen hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen toimialoilla tapahtunut arvonlisäyksen maakunnittainen muutos siirryttäessä SKT2005 järjestelmään. Rakentamisessa aluetilinpidon laskentamenetelmää uudistettiin yritys- ja kotitaloussektoreissa, koska lähdeaineisto oli muuttunut. Aiemmin nämä rakentamisen tiedot saatiin Yritysten rakennetilaston toimipaikkatiedoista, jotka tuotettiin teollisuuden tietojen yhteydessä rekisteriaineistojen ja erillisen kyselyn pohjalta. Nykyisin rakentamisen toimipaikkakohtaiset tiedot tuotetaan palvelutoimialojen kanssa mallintamalla ilman erillistä kyselyä. Tämän lisäksi paikallishallinnon maa- ja vesirakentamisessa siirryttiin käyttämään kuntien- ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston kansantalouden tilinpidon mukaiseksi korjattua lähdetilastoa kun aiemmin käytettiin korjaamatonta tietoa.

Rakentaminen on aluetilinpidossa erityinen ongelma koska lähdetilastoissa rakennuspaikka eli työmaa on harvoin oma toimipaikkansa vaikka näin tulisi olla. Tästä syystä rakentamisen tuotantoa kirjautuu osin muualle kuin missä rakentamista tapahtuu. Tehdyillä menetelmäuudistuksilla on arvioitu olevan positiivinen vaikutus rakentamisen maakuntatason tietoihin, koska suurimmat euromääräiset tason korotukset ovat tulleet aiemmin hieman matalaksi tasoksi arvioidulle Uudellemaalle.

Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus on muuttunut SKT2005 uudistuksessa maltillisesti. Suurimmat erot tulevat paikallishallinnon sektorilta, jonka aluetilinpidon laskentamenetelmää korjattiin edellä mainitun mukaisesti. Vuoden 2003 suurempien muutosten taustalla on valtion ennakollisten toimipaikkojen korvautuminen lopullisilla. Valtiosektorille käytetään ennakkotiedoissa edellisen vuoden toimipaikkoja jaettaessa tilivirastojen tietoja tarkemmalle aluetasolle. Lopullisissa tiedoissa oikeat toimipaikat ovat tiedossa ja usein hieman muuttuneina.

Taulukko 5. SKT2005 uudistusten vaikutus rakentamisen alueelliseen perushintaiseen arvonlisäykseen käyvin hinnoin, prosenttia

Taulukko 6. SKT2005 uudistusten vaikutus hallinnon ja pakollisen sosiaalivakuutuksen alueelliseen perushintaiseen arvonlisäykseen käyvin hinnoin, prosenttia

Alueellinen panos-tuotos

Alueelliseen panos-tuotokseen oleellisena osana liittyvä kauppavirtatutkimus on tehty eri tavalla vuosille 1995 ja 2002. Kauppavirtatutkimuksen avulla voidaan laskea alueiden välinen tavaroiden tuonti ja vienti. Vuoden 1995 tiedot pohjautuvat kyselytutkimukseen, joka suoritettiin itse asiassa vuodelle 1996. Vuoden 2002 tiedot tuotettiin olemassa olevan tilastoaineiston pohjalta mallintamalla. Malli pohjautuu hyödyketilaston tuotantotietojen ja kuljetustilastojen yhdistämiseen. Uudemmassa tutkimuksessa arvioitiin myös kahden menetelmän tuottamia eroja tuloksissa. Eroja on mutta kokonaiskuva ei juurikaan muutu (Louhela 2005). Ehkä keskeisin ero on siinä että kyselytutkimuksessa kysytty tieto vastaa paremmin alueellisen panos-tuotos -tutkimuksen tietotarpeita mutta otoksena suoritettuna solukohtaiset tiedot eivät ole erityisen kattavia. Vastaavasti mallipohjalta rakennetut kauppavirrat perustuvat suhteellisen runsaaseen materiaaliin mutta käsitteellinen vastaavuus on heikompi.

Louhelan tutkielmassa käytettyä mallia muokattiinkin vastaamaan paremmin alueellista panos-tuotos -tutkimusta. Hyödyketilaston liikevaihtoon perustuvat tuotetiedot korvattiin aluetilinpidon tuotteistetuilla tuotostiedoilla. Malliin sisällytettiin ulkomaankaupan tiedot kun ne vastaavasti oli poistettu Louhelan tutkielmasta. Lisäksi perusaineiston rajaukseen tehtiin tarkennuksia. Näillä oletusten muutoksilla haluttiin lisätä mallin osuvuutta eli lähdettiin kuljettamaan kansantalouden tilinpidon mukaisia tuotteita ja kuljetettiin kaikkia fyysisiä tuotteita mitä kuljetukset sisältävät ilman erottelua tuotteen alkuperämaasta.

Kulutusmenoissa julkisyhteisöjen kulutusmenot ovat pääosin tuotannossa syntyneitä kulutusmenoja ja vähemmässä määrin luontoismuotoisia tulonsiirtoja suoraan kotitalouksille. Julkisyhteisöjen kulutusmenojen alueellistamisessa suurin ero vuosien 1995 ja 2002 välillä on tapahtunut tuotantotietojen eli tuotoksen ja välituotekäytön tason muutoksista. Lisäksi SKT95 järjestelmässä luontoismuotoiset tulonsiirrot olivat osa julkisyhteisöjen välituotekäyttöä ja vaikuttivat myös tuotokseen kun taas SKT2005 järjestelmässä luontoismuotoiset tulonsiirrot eivät kirjaudu missään vaiheessa julkisyhteisöjen tuotantoon.

Yksityisten kulutusmenojen alueellistamisessa sekä lähdeaineistossa on tapahtunut muutoksia. Sekä vuoden 1995 että 2002 yksityiset kulutusmenot perustuvat merkittävissä osin kulutustutkimuksen tietoihin. Vuoden 1995 tiedot laskettiin vuosien 1994-1996 keskiarvona, jotta otoksen koko saatiin paremmin kattamaan maakuntatason tulokset. Vuodelle 2002 käytettiin kulutustutkimusta vuosilta 2001-2002, jotka oli pienalue-estimoinnilla korjattu maakuntatasolle. Vuoden 2002 tietojen voidaan arvioida kuvaavan paremmin maakunnittaisia kulutusmenoja mutta joissain tuoteryhmissä korjattavaa löytyi käsittelystä huolimatta edelleenkin. Alueellisessa panos-tuotoksessa vuodelle 2002 yksityistä kulutusta korjattiin lisäksi tarjontatiedoista saaduilla tuotoksen erittelyllä. Tuotos omaan loppukäyttöön on paikallisesti käytettävä erä eli käyttö määräytyi suoraan tarjonnan kautta. Kulutustutkimuksen tiedolla voitiin tarkistaa tarjonnan kautta saadun kysyntäerän laatua eikä ongelmia näyttänyt olevan. Tätä tuotoksen erittelyä ei ollut käytössä vuoden 1995 tietoja laskettaessa.

Luokitukset

Luokitusmuutoksia on tapahtunut sekä laskentatiedoissa että julkaisutasolla. 2002 alueellinen panos-tuotos on laskettu tarkemmalla tuotetasolla, lisäksi uusina luokittelevina muuttuja ovat sektori ja tuotostyyppi. Julkaisutoimialat ovat karkeammat vuodelle 2002 kuin 1995. Teollisuudessa tietosuoja tulee vastaan. Joissain maakunnissa on esimerkiksi metsä- ja kemianteollisuudessa hyvin vähän havaintoja. Julkaistu 30 toimialan luokitus vastaa aluetilinpidon maakuntatietoja. Tällä on pyritty lisäämään vertailtavuutta SKT2005 mukaisen aluetilinpidon kanssa.

Toimiala- ja tuoteluokitukset

Alueellisten panos-tuotos -tutkimusten toimiala- ja tuoteluokitukset pohjautuvat NACE -toimiala- ja CPA -tuoteluokitukseen. Ainoat käytettävissä olevat vertailuluokitukset ovat tutkimusten julkaisutasolla. Vuodelle 1995 toimialoja on 37 ja tuotteita 44, vuodelle 2002 molempia on 30, mutta käytännössä 28, koska kaksi viimeistä toimialaa on tyhjää ja mukana vain luokitusten täydellisyyden osoittajina. Tyhjät toimialat ovat Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot sekä X Toimialoittain erittelemätön.

Vuoden 2002 tiedoissa tuotteita ja toimialoja on sama lukumäärä. Sekaannusta voi aiheuttaa se, ettei tuote- ja toimialaulottuvuutta ole luokkien nimessä erotettu. Käyttäjä voi sekoittaa matriisien sarakkeet ja rivit, mikä voi panos-tuotosanalyysissä olla kohtalokasta. Tuotteilla voisi olla tuotetyyppiset nimet, kuten oli vuoden 1995 tutkimuksessa.

Toimialojen ja tuotteiden vastaavuudesta

Hyvin karkealla kädellä voitaisiin kaikki vuoden 1995 37 toimialaa aggregoida vuoden 2002 mukaisiksi 30 toimialaksi. Toisinpäin se ei onnistu. Toisaalta vaikka toimialojen nimet saattavat olla samoja, voi sisällössä olla eroja. Tätä käsiteltiin aiemmin kun verrattiin SKT95 ja SKT2005 järjestelmien välisiä tuotoksen ja välituotekäytön tasoeroja toimialoittain. Suurimmat erot alueellisten panos-tuotosten toimialojen määrittelyssä ovat alkutuotannossa, elintarvikkeiden jalostuksessa, liikenteessä ja asuntojen omistuksessa.

Alkutuotannossa sekä toimiala- että tuoteluokitus sopivat huonosti yhteen eri tutkimuksissa. Vuonna 1995 alkutuotannon toimialoja oli neljä ja tuotteita viisi, kun vuonna 2002 molempia on kolme. Toimialoja vuonna 1995 oli varsinaisen maatalouden lisäksi muu maatalous yhdistettynä maataloutta palvelevaan toimintaan sekä lisäksi erillisinä toimialoina metsätalous sekä metsästys ja kalastus. Tuotepuolella oli vuonna 1995 lisäksi erotettu tuotantosuunnan mukaisesti kasvi-, karja- ja muu maatalous -tuotteet.

Kalatalous toimialan sisältö on muuttunut. Vuonna 1995 kalatalous oli yhdistettynä metsästykseen. Vuonna 2002 kalatalous oli erillisenä toimialan NACE luokituksen mukaisesti ja metsästys oli yhdistettynä maatalouteen.

Elintarvikkeiden jatkojalostuksessa oli vuonna 1995 kolme eri toimialaa ja tuotetta, kun ne vuonna 2002 oli yhdistettynä yhdeksi. Lihan ja kalan jalostus, muu elintarvikkeiden jalostus sekä juomien ja tupakan valmistus olivat vuonna 1995 erillisinä tuotteina ja toimialoina.

Liikenteessä on 2002 tutkimuksessa vain yksi toimiala ja yksi tuote: I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne. Vuoden 1995 tutkimuksessa luokitukset olivat monipuolisempia. Toimialat oli jaettu kuljetukseen, radan ja tienpistoon, liikennettä palvelevaan toimintaan sekä posti ja teleliikenteeseen. Tuoteluokituksessa oli lisäksi henkilökuljetus erotettuna tavaran kuljetuksesta sekä maantieliikenteessä että muussa liikenteessä.

Asuntojen omistus ja vuokraus. Vuonna 1995 Liike-elämän palvelut ja kiinteistötoiminta olivat kahtena toimialana ja tuotteena. Silloin ei vielä kirjattu tuotetyyppijakoa, joten asuntojen omistus -toimiala oli osa kiinteistöalan palveluita, johon sisältyi myös muiden kiinteistöjen vuokraaminen ja muu kiinteistötoiminta. Vuonna 2002 Asuntojen omistus ja vuokraus on omana toimialanaan erotettuna muusta kiinteistötoiminnasta. Muu kiinteistötoiminta on liitetty toimialaan ja tuotteeseen K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.-, liike-eläm.palv. (pl 7021). Asuntojen omistuksella ja vuokraamisella on myös eri käyttäjät kuin muulla kiinteistötoiminnalla, eli Asuntojen omistus ja vuokraus menee pääosin kotitalouksien kulutukseen ja muu toiminta välituotekäyttöön ja investointeihin.

Taulukko 7. Toimialat alueellisissa panos-tuotos -tutkimuksissa vuosille 2002 ja 1995

Taulukko 8. Tuotteet alueellisissa panos-tuotos -tutkimuksissa vuosille 2002 ja 1995

Loppukäyttöluokitukset

Vuonna 1995 loppukäyttö oli jaettu yhdeksään ryhmään, vuonna 2002 luokkia oli seitsemän. Vuonna 1995 julkisen sektorin kulutusmenot oli jaettu valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen kulutusmenoihin. Vuonna 2002 on vain julkisyhteisöjen kulutusmenot yhteensä.

Toisaalta vuonna 1995 pääoman muodostus oli yhtenä eränä eli varastojen muutos oli yhdistettynä kiinteän pääoman bruttomuodostukseen. Vuoden 2002 tutkimuksessa nämä kaksi ovat erillään.

Loppukäyttöerien luokituksessa suurin ero on tilastollisen eron puuttuminen. Sitä ei ole enää koko maan tasollakaan, koska tuotteiden kysyntä ja tarjonta on saatettu yhtä suuriksi. Vuonna 1995 se tarjosi vielä viimeisen oljenkorren tasapainotuksen ongelmien peittämiseen.

Taulukko 9. Loppukäyttöerät alueellisissa panos-tuotos -tutkimuksissa vuosille 2002 ja 1995

Alueluokitus

Vuosien 1995 ja 2002 alueellisten panos-tuotos -tutkimusten alueluokituksessa on tapahtunut kolme muutosta, joista kahdessa tapauksessa maakunnan raja on vaihtanut paikkaa. Kolmas muutos on ulkoalueen ottaminen mukaan vuoden 2002 tiedoissa.

Kuoreveden (299) kunnan liittyessä Jämsään (182) 1.1.2001 entisen Kuoreveden kunnan osa siirtyy Pirkanmaan maakunnasta Keski-Suomen maakuntaan. Pirkanmaan "menetys" oli arvonlisäyksen arvolla mitaten 0,7 %. Pirkanmaan väkiluku putosi Kuoreveden siirtymisen seurauksena 0,6 %. Pirkanmaalla kulkuneuvojen valmistus -toimialan arvo putosi siirron vuoksi neljänneksen. Vertailu perustuu SKT2005 mukaiseen aluetilinpitoon

1.1.2002 Kangaslampi (212) siirtyi Etelä-Savon maakunnasta (10) Pohjois-Savon maakuntaan (11). Kangaslammen siirtyminen Etelä-Savosta Pohjois-Savoon pienensi Etelä-Savon arvonlisäystä 0,6 %. Pohjois-Savon arvonlisäys kasvoi siirron seurauksena 0.3 %. Siirto vaikutti eniten toimialalla 'sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus', tarkemmin lääkintäkojeiden, kellojen jne. valmistus. Etelä-Savossa toimialan arvo putosi 8,5 % ja Pohjois-Savon kasvu oli 2,3 %. Vertailu perustuu SKT2005 mukaiseen aluetilinpitoon

Ulkoalue muodostuu maan talousalueen osista, joita ei voida suoraan liittää mihinkään yksittäiseen alueeseen. Ulkoalueeseen kuuluu mm. kansallinen ilmatila, aluevedet ja kansainvälisillä vesialueilla sijaitseva mannerlaatta, johon maalla on yksinoikeus; erillisalueet, suurlähetystöt, konsulaatit, sotilastukikohdat ja tieteelliset tutkimusasemat; maan mannerjalustan ulkopuoliset kansainvälisillä vesillä sijaitsevat kotimaisten yksiköiden hyödyntämät energia- ja raaka-aine-esiintymät. Vuoden 1995 alueellisessa panos-tuotoksessa ei laskettu tietoja ulkoalueelle. Vuoden 2002 tietoihin se on kuitenkin laskettu, koska se esiintyy aluetilinpidossa niin tuotannossa, investoinneissa kuin kotitalouksien tuloissakin.

Yhteenveto

Kansantalouden tilinpidossa muutokset ovat kuuluneet Euroopan kansantalouden tilinpidon EKT 95 uudistusprosessiin, joka suoritettiin Suomessa mittavuutensa vuoksi kolmessa vaiheessa. Alueellinen panos-tuotos vuodelle 1995 perustui ensimmäisen vaiheen uudistusten SKT95 järjestelmään ja vuodelle 2002 SKT2005 järjestelmään.

Kansantalouden tilinpidon uudistusten myötä myös aluetilinpito on uudistunut aluetilinpidon seuratessa yhtäläisiä käsitteitä ja määritelmiä koko maan tietojen kanssa. Myös aluetilinpidossa itsessään on tapahtunut uudistumista lähdetilastojen parantuessa ja yhtäläistettäessä laskentaprosesseja koko maan tietojen ja aluetilinpidon välillä.

Alueellista panos-tuotosta varten tuotettu kauppavirtatutkimus on laskettu eri tavalla vuodelle 1995 kuin vuodelle 2002. Vuoden 1995 tiedot tuotettiin kyselytutkimuksen pohjalta kun taas vuoden 2002 tiedot pohjautuvat mallinnettuihin virtoihin. Tulokset eivät poikkea oleellisesti, joskin erojakin löytyy. Alueellisten tarjonta- ja käyttötaulukoiden laadinnassa on ollut mahdollista hyödyntää laajemmin aluetilipidossa tehtyä pohjatyötä vuoden 2002 osalta.

Luokitusten nimikkeistössä tapahtuneet muutokset eivät välttämättä ole suuria mutta sisällölliset uudistukset sitäkin merkittävämpiä. Vuoden 1995 toimialaluokitus on karkeasti muokattavissa vuoden 2002 toimialaluokitukselle mutta lukujen vertailtavuus on heikko erilaisten muutosten johdosta. Sama koskee tuoteluokitusta. Myös alueluokituksessa on tapahtunut vähäisiä muutoksia.

Kuvattavan ilmiön ajallisen muutoksen erottaminen kolmesta edellisestä muutoksia tuovasta kokonaisuudesta on erittäin vaikeaa. Tästä syystä vuoden 1995 ja vuoden 2002 alueellisia panos-tuotos -tutkimuksia ei voida pitää erityisen vertailukelpoisina.

Lähteet

Kansantalouden tilinpito ja aluetilinpito

Council Regulation (EC) No 448/98.

Eurostat: Aluetilinpidon menetelmät, Arvonlisäys ja kiinteän pääoman bruttomuodostus toimialoittain. Tilastollinen dokumentti 1 E, Luxemburg 1996.

Eurostat: Regional Accounts Methods, Household accounts. Statistical Document 1 E, Luxemburg 1996.

Eurostat: Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995. Eurostat 1997.

Neuvoston asetus (EY) N:o 2223/96 Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä yhteisössä.

System of National Accounts 1993. UN, OECD, EU, IMF, World Bank, 1993.

Tilastokeskus: Talouden rakenne 1995-2000, Structure of the Finnish Economy, Tarjonta- ja käyttötaulukot, panos-tuotos, Supply and Use Tables, Input-Output. SVT Kansantalous 2003:4

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito 1975-1998, Aikasarjat, SKT95 uudistus. SVT Kansantalous 2000:1

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Aikasarjat 1975-2002, National Accounts, Time series, Osa I Uudistetut taulukot 1989-2002*. SVT Kansantalous 2004:2A

 

Tilastokeskus: Tuotannon ja työllisyyden aluetilien menetelmä- ja aikasarjauudistus 1975-2004. http://www.tilastokeskus.fi/til/atutyo/atutyo_2006-05-30_men_001.html.

Tilastokeskus: Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laatuseloste. http://www.tilastokeskus.fi/til/atutyo/2004/atutyo_2004_2006-05-30_laa_001.html.

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon menetelmä- ja aikasarjauudistus 1975-2004. http://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2006-03-31_men_007.html.

Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpidon menetelmäuudistus: tarjonta- ja käyttötaulukoiden integrointi 2003 (2/03). http://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2005-10-31_men_006.html.

Tilastokeskus: FISIM-uudistus aluetilinpidossa. http://www.tilastokeskus.fi/til/atutyo/atutyo_2005-09-07_men_002.html.

Tilastokeskus: Muutokset tilinpidossa 1999 EKT95:n mukaan (1/00). http://www.tilastokeskus.fi/til/vtp/vtp_2004-06-15_men_002.html.

 

Kauppavirtatutkimus, alueellinen panos-tuotos

Eding, G. & Nijmeijer, H..: The Estimation of Trade in Interregional Input-Output Tables. Paper presented at the seminar 'Structures and Prospects of the Nordic Regional Economies', Savonlinna, Finland, 4-7 June 1998.

Eding, G., Nijmeijer, H., Oosterhaven, J. & Vet, B.: Constructing Regional Supply and Use Tables: Dutch Experiences. Paper presented at the 37th European Congress of the Regional Science Association in Rome. Myös http://www.ersa.org/ ersaconfs/ersa97/sessions/paper-d/d3.htm. 29.9.2004.

Forssell, O. & Häyrynen, S.: Suomen läänien panos-tuotostaulut vuonna 1970. Oulun yliopiston kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksia, Oulu 1979.

Genereux, P. & Langen, B.: The Derivation of Provincial (Inter-regional) Trade Flows: The Canadian Experience. Paper presented at the 14th International Input-Output Techniques Conference, held October 10 to 15 at the Montreal, Canada 2002. Myös http://www.io2002conference.uqam.ca/english/frameset/fs_conf_papers.htm 8.11.2004.

Häyrynen, S.: Pohjois-Suomen tuotantorakenne. Sisäiset ulkoiset riippuvuudet. Oulun yliopiston taloustieteen laitoksen tutkimuksia No 25, 1985.

Kauppila, J.: Estimating interregional trade flows in Finland 1996. Paper to be presented at the European Regional Science Association (ERSA) 39th European Congress in Dublin, Ireland, August 23-27, 1999. Myös http://www.ersa.org/. 8.11.2004.

Kauppila, J.: Alueiden väliset kauppavirrat Suomessa 1996. Muistio, Tilastokeskus 25.5.1999.

Louhela, Tuomas: Alueiden kauppavirtojen määrittäminen. Gravitaatio- ja rahtivirtamenetelmän soveltaminen ja vertailu maakuntatasolla. Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta, pro gradu -tutkielma, 2005.

Miernyk, W. H. Shellhammer, K. L. Brown, D. M. Coccari, R. L. Gallagher, C. J. & Wineman, W. H.: Simulating regional economic development: an interindustry analysis of the West Virginia economy. Lexington, MA: Heath, 1970.

Nenonen, T. :Aluetalouden tuotantorakenteen kehittäminen. Tuotantopoliittisen simulointimallin rakentaminen ja sen soveltaminen läänitasolla. Oulun yliopisto Pohjois-Suomen tutkimuslaitos. Oulu, 1981.

Richardson, H. W.: Input-output and economic base multipliers: looking backward and forward. Journal of Regional Science 25, 607-661, 1985. Myös http://search.epnet.com., 8.11.2004.

Saurio, S.: Two-region input-output study for core-ring relationships in Turku city region. Turun yliopiston julkaisuja sarja B osa 190, 1990.

Susiluoto, Ilkka: Helsingin seutu ja muu Suomi panos-tuotostutkimus alueellisesta talouskasvusta. Oulun yliopiston taloustieteen osaston tutkimuksia. Oulu 1996.

Tilastokeskus: Tieliikenteen tavarankuljetustilasto 2003. SVT Liikenne ja matkailu 2004:7.

Tilastokeskus: Liikennetilastollinen vuosikirja 2003. SVT Liikenne ja matkailu 2003:17.

Tilastokeskus: Alueellinen panos-tuotos 1995 - taulukot ja laadintamenetelmät. SVT Kansantalous 2000:19.

Tilastokeskus: Alueelliset kauppavirrat Suomessa 1996. Ennakkotietoja alueellisesta panos-tuotos tutkimusprojektista. SVT Kansantalous 1999:19.

Törmä, H. & Honkatukia, J.: Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen raportteja 2, 2005.

Vertanen Ville: Alueellisen kauppavirta-aineiston imputointi ja imputointimenetelmien vertailu. Jyväskylän yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos, pro gradu -tutkielma, 2004.

West, G.: Regional Trade Estimation: A Hybrid Approach. International Regional Science Review 13, 103-118, 1990.

Luokituksia

Tilastokeskus: Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2002. Käsikirjoja 28, Helsinki 2002.

Tilastokeskus: Toimialaluokitus TOL 1995. Käsikirjoja 4. Helsinki 1999.

Tilastokeskus: Toimialaluokitus TOL 2002. Käsikirjoja 4. Helsinki 2002.

Tilastokeskus: Tuoteluokitus. Käsikirjoja 34. Helsinki 1995.

LIITE

---

Päivitetty 30.11.2006