Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.5.2020

Yksinasuminen yleistynyt etenkin nuorten ja iäkkäiden ikäryhmissä 2019

Tilastokeskuksen mukaan yksin asuvien määrä kasvoi edelleen vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi noin 30 000 hengellä . Kymmenessä vuodessa yksinasuvien määrä on kasvanut eniten alle 30-vuotiailla ja yli 65-vuotialla. Nuorissa ikäryhmissä miesten yksinasuminen on yleisempää, iäkkäistä yksinasuvista puolestaan valtaosa on naisia. Yleisintä yksinasuminen on yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä, joista melkein joka toinen asuu yksin.

Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 1990–2019

Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 1990–2019

Asuntokuntia oli kaikkiaan vuoden 2019 lopussa 2,73 miljoonaa. Asuntokuntien määrä kasvoi edellisvuodesta 28 720 asuntokunnalla. Asuntokuntien määrän kasvu johtuu yksin- ja kaksinasuvien määrän kasvusta, sillä sitä suurempien asuntokuntien määrä laski.

Yksin- ja kaksinasuvien määrä jatkaa kasvuaan

Pienten asuntokuntien määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2019. Edelliseen vuoteen verrattuna yksinasuvien määrä kasvoi 2,5 prosenttiyksikköä. Yhteensä yksiasuvia oli yli 1,2 miljoonaa, eli lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista. Kahden hengen asuntokuntien määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta sitä suurempien asuntokuntien määrä väheni. Vain vajaassa neljänneksessä asuntokunnista on enemmän kuin kaksi henkilöä. Asuntokuntien keskikoko vuonna 2019 oli 1,97 henkeä.

Nuorten ja iäkkäiden yksinasujien määrä kasvanut

Kymmenessä vuodessa yksinasujien määrä on vähentynyt ainoastaan 45–54 -vuotiaissa. Sen sijaan kaikissa muissa ikäryhmissä yksinasuminen on lisääntynyt. Erityisesti yli 65-vuotiaden ja alle 30-vuotiaiden yksinasujien määrä on kasvanut. Eniten yksinasuminen on kasvanut 70–74-vuotiaissa. Vuonna 2019 tähän ikäryhmään kuuluvia yksinasuvia oli 55 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Ikäryhmän yksinasuvien määrän kasvua selittää osittain se, että vuosina 1945–1949 syntyneet suuriin ikäluokkiin kuuluvat olivat 70–74-vuotiaita vuonna 2019. Vuonna 2009 suuriin ikäluokkiin kuuluvat olivat 60–64-vuotiaita ja he olivat työikäisen yksinasuvan asuntoväestön suurin ikäryhmä. Kaikkiaan yli 70-vuotiaita yksinasujia oli vuonna 2019 noin 74 000 enemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.

Yksinasuvien lukumäärä henkilön iän mukaan vuosina 2009 ja 2019

 Yksinasuvien lukumäärä henkilön iän mukaan vuosina 2009 ja 2019

Yksinasuminen on lisääntynyt suhteellisesti eniten alle 30-vuotiaiden keskuudessa. Vuonna 2009 alle 30-vuotiaista 20 prosenttia asui yksin, kun vuonna 2019 yksinasuvien osuus ikäryhmästä oli 27 prosenttia. Asumistuen muutos vuonna 2017 näyttää olevan yhteydessä nuorten yksin asumisen yleistymiseen, alle 30-vuotiaiden yksinasuminen kasvoi erityisesti muutoksen jälkeen.

Yksinasuminen on edelleen yleisintä yli 75-vuotiaissa, joista melkein joka toinen asuu yksin. Suhteellisesti iäkkäiden yksinasumisessa ei ole suurta muutosta. Vuonna 2009 iäkkäiden yksinasujien osuus oli 49 prosenttia, kun vuonna 2019 ikäryhmästä 47 prosenttia asui yksin. Etenkin miesten eliniän pitenemisen seurauksena leskeksi jäädään yhä myöhemmin ja tämä vaikuttaa myös yksinasumisen suhteelliseen vähenemiseen ikäluokassa.

Nuori yksinasuja on yleisemmin mies, iäkäs yksinasuja nainen

Yksinasuvia miehiä on yksinasuvia naisia enemmän sekä määrällisesti että suhteellisesti ikäryhmässä 25–54. Yli 55-vuotiaita ja alle 24-vuotiaita yksinasuvia naisia on puolestaan miehiä enemmän.

Yksinasuvien miesten osuus on suurin 25–29-vuotiaissa. Ikäluokan miehistä yksin asuu 37 prosenttia, kun saman ikäisistä naisista yksinasuvia on noin joka neljäs. Yksinasuvia naisia on sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten yli 75-vuotiaissa. Yli 75-vuotiaista naisista yksin asuu 59 prosenttia, kun miehistä yksinasuvia on ikäryhmässä vain 29 prosenttia.

Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 2019

Yksinasuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 2019

Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anu Rämö 029 551 3450, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (275,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 20.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6745. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html