Julkaistu: 28.8.2019
Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi huhti-kesäkuussa 2,5 prosenttia
Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 huhti–kesäkuussa 2,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,3 prosenttia edellisen vuoden toiseen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Ansiotasoindeksi ja reaaliansiot 2000/1–2019/2, vuosimuutosprosentti
Kertaerä ja sopimuskorotukset näkyvät vuoden 2019 ansiokehityksessä
Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 huhti–kesäkuusta vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,2 prosenttia, valtiolla 3,4 prosenttia ja kuntasektorilla 3,8 prosenttia.
Kuviossa tarkastellaan ansiotasoindeksin kehitystä vuosina 2015–2019. Tarkastelu päättyy uusimpaan julkaistuun neljännekseen eli vuoden 2019 toiseen neljännekseen. Ansiokehitys kääntyy nousuun sekä kuntasektorilla että valtiolla vuoden 2019 alussa. Tähän vaikuttaa kuntasektorilla ja valtiolla tammikuussa 2019 maksettu tuloksellisuuteen perustuva kertaerä. Lisäksi julkisen sektorin palkkoja korotettiin paikallisilla järjestelyerillä ja yleiskorotuksella, jotka ajoittuivat vuoden 2019 ensimmäiselle puoliskolle.
Ansiotasoindeksin 2015=100 kehitys työnantajasektorin mukaan
Palkansaajien säännölliset ansiot nousivat huhti–kesäkuussa 2,3 prosenttia
Säännöllisen ansion indeksi kuvaa ansiotasoindeksiä paremmin pysyvää ansiomuutosta, sillä se ei huomioi tulospalkkioita eikä työehtosopimuksiin perustuvia kertaeriä. Esimerkiksi julkisella sektorilla maksettu erillinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä ei vaikuta säännöllisen ansion indeksin kehitykseen. Säännölliset ansiot nousivat vuoden 2019 huhti–kesäkuussa 2,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Yksityisellä sektorilla kasvua oli 2,2 prosenttia, valtiolla 2,7 prosenttia ja kuntasektorilla 3,0 prosenttia.
Ennakkotietojen mukaan palkansaajien ansiot ovat heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia edellisvuotta korkeammat
Palkansaajien nimellisansiot ovat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä–syyskuussa. Ennakkotiedon mukaan ansiotasoindeksi 2015=100 on vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä 105,6. Tilastokeskus laatii ansiotasoindeksin kolmannen neljänneksen ennakkotiedon työntekijän eläkelain (2006/395) perusteella.
Sopimuspalkkaindeksin erot tasaantuivat
Kuviossa tarkastellaan sopimuspalkkaindeksin 2010=100 kehitystä vuosina 2010–2019. Tarkasteluun on valittu työnantajasektorit yhteensä, yksityinen sektori ja kuntasektori. Yksityisen sektorin sopimuspalkkaindeksi pysyi ennallaan vuonna 2017, jolloin sopimuskorotuksia ei käytännössä ollut. Indeksi kääntyi nousuun vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä ja jatkoi nousua vuoden 2019 alussa.
Sopimuspalkkaindeksin 2010=100 kehitys työnantajasektorin mukaan
Kuntasektorilla sopimuspalkkaindeksi laski vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä, koska kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahaleikkaus näkyy myös sopimuspalkkaindeksin kehityksessä. Vuonna 2017 kuntasektorin sopimuspalkkaindeksi pysyi ennallaan ja kääntyi nousuun vuoden 2018 toisella neljänneksellä. Nousu jatkui vuoden 2019 alussa, jolloin kuntasektorilla maksettiin erillinen tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka oli suuruudeltaan 9,2 prosenttia kertaerään oikeutetun palkansaajan kuukausipalkasta. Lisäksi kuntasektorin palkkoja korotettiin paikallisilla järjestelyerillä tammikuussa ja yleiskorotuksella huhtikuussa 2019.
Valtiolla sopimuspalkkaindeksin kehitys on viime vuosina noudattanut pitkälti kuntasektorin sopimuspalkkaindeksin kehitystä.
Palkkaliukumat ja sopimuskorotukset vaihtelevat toimialoittain
Ansiotasoindeksit ja säännöllisen ansion indeksit ovat lopullisia vuoteen 2018 asti. Ne perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen. Vuoden 2019 indeksit ovat ennakollisia ja ne perustuvat sopimusvaikutusten ja liukumien arvioihin.
Ansiokehitys koostuu sopimuskorotuksista ja palkkaliukumista. Nämä yhdessä muodostavat ansiotasoindeksin mukaisen ansiokehityksen, joka sisältää työehtosopimuksiin perustuvat kertaerät ja tulospalkkiot. Kuviossa on esitetty ansiokehitys toimialaluokituksen pääluokkatasolla niin, että sopimuskorotukset ja palkkaliukumat on eroteltu. Tarkastelu päättyy vuoteen 2018, koska tähän saakka tiedot perustuvat toteutuneeseen ansiokehitykseen.
Ansiokehitys toimialoittain (TOL2008) vuosina 2015–2018
Ansiokehitys oli vuosina 2015–2018 nopeinta toimialalla kiinteistöalan toiminta (6,2 prosenttia) sekä toimialalla ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (5,3 prosenttia). Näillä toimialoilla myös palkkaliukumien osuus ansiokehityksestä oli suurin. Ansiokehitys oli hitainta toimialoilla muu palvelutoiminta (0,8 prosenttia) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (1,2 prosenttia). Toimialalla muu palvelutoiminta, kuten myös teollisuuden sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla, palkkaliukuma oli negatiivista vuosina 2015–2018. Ansiokehitys ei kuitenkaan ollut negatiivista näillä toimialoilla, koska ansiokehitys koostuu palkkaliukumien lisäksi sopimuskorotuksista.
Sopimuskorotusten osuus ansiokehityksestä oli vuosina 2015–2018 suurinta kaupan (2,2 prosenttia), teollisuuden (2,1 prosenttia) sekä kuljetuksen ja varastoinnin (2,1 prosenttia) toimialoilla. Pienimmät sopimuskorotukset olivat puolestaan julkisen hallinnon (0,4 prosenttia), terveys- ja sosiaalipalveluiden (0,6 prosenttia) sekä koulutuksen (0,7 prosenttia) toimialoilla.
Kuviota tarkastellessa on hyvä huomioida, että kilpailukykysopimuksessa sovittiin työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolon jatkamisesta 12 kuukaudella niin, että palkat pysyvät ennallaan sopimuskauden jatkon ajan. Tämän seurauksena sopimuskorotuksia esiintyi vuonna 2017 ainoastaan yksittäisillä sopimusaloilla. Ansiokehitykseen vaikuttaa myös toimialalla tapahtuva rakennemuutos. Seuraavassa kappaleessa tarkastellaan ammattirakenteen muutoksen vaikutusta keskiansioiden kehitykseen.
Ammattirakenteen muutos vaikuttaa keskiansioiden kehitykseen
Tilastokeskus on vuodesta 2013 lähtien julkaissut säännöllisen ansion indeksiin perustuvaa ammatin pääluokalla vakioitua indeksiä, jossa kunkin palkansaajaryhmän ammatin pääluokkien osuudet on vakioitu vuoden 2010 palkkasummapainojen mukaisesti. Ammatin pääluokkia on kymmenen johtajista muihin työntekijöihin. Vertaamalla ammattivakioitua indeksiä ja säännöllisen ansion indeksiä voidaan tarkastella, miten muutokset työnantajasektorin ammattirakenteessa vaikuttavat keskiansioiden kehitykseen samalla työnantajasektorilla. Ammatin pääluokalla vakioidun indeksin työnantajasektorikohtaiset tiedot löytyvät Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta (Ammatin pääluokan mukaan vakioitu säännöllisen ansion indeksi työnantajasektoreittain).
Vuosina 2010–2018 ammattirakenteen muutos on kiihdyttänyt keskiansioiden nousua sekä valtiolla että kuntasektorilla. Kuviosta nähdään, miten vuosina 2010–2018 valtiolla ja kuntasektorilla säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattirakennevakioitu indeksi. Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa palkansaajilla on usein ylempi korkeakoulututkinto ja myös ansiotaso on keskimääräistä korkeampi. Jos erityisasiantuntijoiden osuus kasvaa valtiolla, se johtaa keskimääräisten ansioiden nopeampaan nousuun valtiolla. Tämä ilmiö näkyy etenkin valtion ja kuntasektorin ansiokehityksessä. Viime vuosina säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattirakennevakioitu indeksi ja samaan aikaan erityisasiantuntijoiden osuus on kasvanut etenkin valtiolla.
Ansioiden muutos säännöllisen ansion indeksin ja ammatin pääluokalla vakioidun indeksin 2010=100 mukaan
Yksityisellä sektorilla ammattirakennevakioitu indeksi on noussut vuosina 2010–2018 enemmän kuin säännöllisen ansion indeksi, mutta esimerkiksi vuosina 2016–2017 säännöllisen ansion indeksi on noussut enemmän kuin ammattirakennevakioitu indeksi. Samanaikaisesti myös erityisasiantuntijoiden osuus on kasvanut yksityisellä sektorilla.
Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden määrä laskenut selvästi tällä vuosikymmenellä
Ammattirakennevakioidulla indeksillä voidaan vertailla keskenään ammattien pääluokkien palkansaajien ansiokehitystä. Yleisimmät ammatin pääluokat, joissa palkansaajat ovat yleensä kuukausipalkkaisia, ovat erityisasiantuntijat, asiantuntijat, toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät sekä palvelu- ja myyntityöntekijät. Näistä nopein ansiokehitys vuodesta 2010 vuoteen 2018 on ollut asiantuntijoilla, 15,1 prosenttia ja hitain toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöillä, 11,8 prosenttia.
Yleisimpien ammatin pääluokkien säännöllisen työajan ansioiden ja lukumäärien muutos vuosina 2010–2018
Vuodesta 2010 vuoteen 2018 toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden määrä on supistunut lähes 22 prosenttia. Samana aikana erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut vajaat 14 prosenttia. Toimihenkilötehtävissä ammattirakenteen muutos on siis ollut voimakasta kohti korkeammin koulutettuja ammattiluokkia. Nämä lukumäärät on laskettu palkkatilastoihin sisältyvistä aineistoista, mutta laajemmat tiedot sisältävässä työssäkäyntitilastossa muutokset ovat samansuuntaisia.
Yleisimpien tuntipalkka-alojen ammatin pääluokkien säännöllisen työajan ansioiden ja lukumäärien muutos vuosina 2010–2018
Tuntipalkka-aloilla nopeinta ansiokehitys on ollut vuosina 2010-2018 prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä, 13 prosenttia ja hitainta rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä, 11 prosenttia. Näissä kaikissa ammatin pääluokissa palkansaajien lukumäärä on pienentynyt, eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä laskua ollen kahdeksan prosenttia.
Lähde: Ansiotasoindeksi 2019, 2. neljännes, Tilastokeskus
Lisätietoja: Anu Uuttu 029 551 2322, Harri Nummila 029 551 3235, palkat.indeksit@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Julkaisu pdf-muodossa (549,4 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2015=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain (28.8.2019)
- Liitetaulukko 2. Säännöllisen ansion indeksi 2015=100 työnantajasektoreittain ja palkkausmuodoittain (28.8.2019)
- Liitetaulukko 3. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2015=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (28.8.2019)
- Liitetaulukko 4. Säännöllisen ansion indeksi 2015=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (28.8.2019)
- Liitetaulukko 5. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2015=100 toimialoittain, (TOL 2008) (28.8.2019)
- Liitetaulukko 6. Säännöllisen ansion indeksi 2015=100 toimialoittain, (TOL 2008) (28.8.2019)
- Liitetaulukko 7. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 työnantajasektoreittain ja sukupuolittain (28.8.2019)
- Liitetaulukko 8. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2010=100 toimialoittain, (TOL 2008) (28.8.2019)
- Liitetaulukko 9. Palkansaajien ansiotasoindeksi 2015=100, prosentuaalisia muutoksia (28.8.2019)
- Liitetaulukko 10. Säännöllisen ansion indeksi 2015=100, prosentuaalisia muutoksia (28.8.2019)
- Liitetaulukko 11. Palkansaajien keskiansiot kuukaudessa työnantajasektoreittain ja sukupuolittain, euroa/kuukausi (28.8.2019)
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (28.8.2019)
Päivitetty 28.08.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Ansiotasoindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3737. 2. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ati/2019/02/ati_2019_02_2019-08-28_tie_001_fi.html