Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 13.12.2005

Suomalaiset lajittelevat yhdyskuntajätteitään entistä useammin

Kotitaloudet ja niiden kanssa samantyyppisiä jätteitä tuottava palvelusektori lajittelevat jätteistään entistä suuremman osan. Yhdyskuntajätteistä lajiteltiin eli kerättiin sekajätteestä erillään hyödynnettäväksi viime vuonna jo 38 prosenttia. Vastaava osuus paria vuotta aiemmin oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän. Kehitys vähensi kaatopaikoille viedyn sekajätteen määrää kuten edellisinäkin vuosina. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen jätetilastosta.

Vuonna 2004 yhdyskunnissa kertyi sekajätteitä 1 423 000 tonnia ja lajiteltuja jätteitä 838 000 tonnia. Kaikkiaan Suomessa syntyi yhdyskuntajätteitä viime vuonna 2 374 000 tonnia, mikä on lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Henkeä kohden määrä on 455 kiloa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Kotitalouksien osuus yhdyskuntajätteistä vaihtelee jätelajeittain, esimerkiksi sanomalehtipaperista kotitalouksien osuus on arviolta jopa yli 95 prosenttia, pakkauskartongista osuus on pienempi.

Paperi-, bio- ja lasijätteitä erilliskerätään eniten

Eniten lajitellaan paperi- ja kartonkijätettä, 385 000 tonnia vuonna 2004. Erilliskerätyn paperi- ja kartonkijätteen määrä on edelleen ollut kasvussa ja siitä käytetään yli 90 prosenttia raaka-aineena. Lisäksi sitä kerätään kierrätettäväksi myös tuotannon eri toimialoilta. Toiseksi eniten erilliskerätään biojätettä, 174 000 tonnia. Biojätteet kertyvät pääasiassa keittiöjätteinä sekä pienemmältä osin puutarhajätteinä. Myös erilliskerätyn biojätteen määrä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut. Lasijätteitä kerätään kolmanneksi eniten. Uudelleenkäytettävät lasipakkaukset lasketaan jätteeksi vasta niiden kierron loputtua.

Yhdyskunnissa syntyvää sähkö- ja elektroniikkaromua kerättiin eri ainesosien hyödyntämiseksi viime vuonna noin 11 000 tonnia kuten kahtena edellisenäkin vuonna. Romun määrä noussee huomattavasti vuoden 2005 aikana, kun tuottajavastuu alkoi koskea myös sähkö- ja elektroniikkaromua. Asetuksen mukaan tuottaja tai tuottajayhteisö vastaa jätteeksi muuttuneen laitteen käsittelystä ja kustannuksista. Elokuusta 2005 alkaen niitä on voinut toimittaa vastaanottopisteisiin maksutta.

Biohajoavan jätteen käsittely edennyt odotetusti

Kaatopaikoille menevän biohajoavan jätteen määrää on supistettava EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimusten mukaan. Direktiivi edellyttää, että biohajoavia yhdyskuntajätteitä sijoitetaan kaatopaikoille vuonna 2006 enintään 75 prosenttia ja vuonna 2009 enintään 50 prosenttia vuoden 1994 määrästä. Vuonna 2004 osuus oli Suomessa hieman yli 50 prosenttia, osuus on laskenut viime vuosina 1-3 prosenttiyksikköä vuosittain. Vuoden 2009 velvoitteeseen ei vaadita erityisiä toimenpiteitä, jos kehitys jatkuu nykyisenä. Viime vuonna kaatopaikoille läjitettiin Suomessa 1,1 miljoonaa tonnia biohajoavaa jätettä.

Kaatopaikoille menevästä sekajätteestä valtaosa on biohajoavaa jätettä. Suhde kuitenkin näyttäisi laskevan erilliskeräyksen laajentuessa. Myös osa lajitellusta biojätteestä joutuu kaatopaikoille, koska kompostointiin kelvottomat ainesosat erotellaan toistamiseen. Myös muuta lajiteltua biohajoavaa jätettä läjitetään hyödyntämättömänä.

Yhdyskuntajätteistä poltetaan 10 prosenttia

Yhdyskuntajätteiden polton lisäämisestä jätteenkäsittelyn vaihtoehtona on keskusteltu vilkkaasti, mutta polttomäärät ovat toistaiseksi kasvaneet melko vähän. Viime vuonna yhdyskuntajätteitä poltettiin tosin enemmän kuin kertaakaan tällä vuosikymmenellä, 236 000 tonnia, mikä on 15 000 tonnia edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan yhdyskuntajätteistä poltetaan 10 prosenttia. Henkeä kohden laskettuna vanhoista EU-maista vain Kreikassa poltetaan yhdyskuntajätettä vähemmän kuin Suomessa. Ruotsissa määrä on lähes viisinkertainen Suomeen verrattuna, Tanskassa ja Luxemburgissa tätäkin suurempi.

Sekajätteestä tehdyn polttokelpoisen jätteen lisäksi poltetuimpia yhdyskuntajätteitä Suomessa ovat muovi-, puu- ja paperijätteet. Sekajätteen lajittelemattomaan polttoon eli ns. massapolttoon ohjautuu noin 50 000 tonnia vuodessa. Joillakin alueilla Suomessa erilliskerätään polttokelpoista jätettä.

Polttaminen tukee EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimusten täyttämistä. Yhdyskuntajätteiden polton lisäämistä saattavat kuitenkin hidastaa vuoden lopulla voimaan tulevat, jätteenpolttodirektiivin mukaiset tiukemmat vaatimukset jätteenpolton päästöjen seurannalle.

Yhdyskuntajätteet vuonna 2004

Jätelaji Jätemäärä
  josta
hyödynnetty kaatopaikalle muu käsittely
1000 t % % %
Sekajäte yhteensä 1 536 7,9 88,9 3,2
Erilliskerätyt yhteensä, josta 838 92,8 6,8 0,3
  Biojäte 174 81,7 18,3 0,0
  Metallijäte 25 100,0 0,0 0,0
  Muovijäte 27 98,9 1,0 0,1
  Lasijäte 120 99,1 0,9 0,0
  Puujäte 49 95,6 4,2 0,2
  Paperi- ja kartonkijäte 385 99,9 0,0 0,1
  Öljyt ja rasvat 6 35,4 62,9 1,7
  Valokuvauskemikaalit 2 99,9 0,0 0,1
  Maalit, lakat, painovärit, liimat 2 0,0 7,5 92,5
  Sähkö- ja elektroniikkaromu 11 99,5 0,3 0,3
  Katujen puhdistuksen jätteet 19 20,4 79,6 0,0
  Muut erilliskerätyt yhdyskuntajätteet 19 83,4 13,9 2,7
Kaikki yhteensä 2 374 37,9 59,9 2,2

Lähde: Jätetilasto - Yhdyskuntajätteet 2004. Tilastokeskus

Lisätietoja: Simo Vahvelainen (09) 1734 3457, Marianne Kaplas (09) 1734 3421

Vastaava tilastojohtaja: Kaija Hovi

Linkit: Tilastojulkistukseen liittyvä tiedote, Jäteluokitusopas 2005 ja jätetilaston luokitukset

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot


Päivitetty 13.12.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Jätetilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3339. 2004. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jate/2004/jate_2004_2005-12-13_tie_001.html