Etusivu > Tilastot > Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin > 2015 > Julkisyhteisöjen menoista lähes puolet kohdistui sosiaaliturvaan vuonna 2015

Julkaistu: 31.1.2017

Julkisyhteisöjen menoista lähes puolet kohdistui sosiaaliturvaan vuonna 2015

Julkisyhteisöjen menoista suurin osuus kohdistui sosiaaliturvaan vuonna 2015. Seuraavaksi suurimpia menokohteita olivat yleinen julkishallinto, terveydenhuolto ja koulutus. Tilaston tiedot vuodelta 2015 eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin kuntataloustilaston uudistuksen vuoksi.

Julkisyhteisöjen menojen tehtäväjakauma vuonna 2015, tehtävän osuus menoista

	Tehtävän osuus kokonaismenoista, %	Tehtävän osuus nettomenoista, %    1)	Tehtävän osuus kulutusmenoista, %
G01 Yleinen julkishallinto	14,9	11,4	12,4
G02 Puolustus	2,4	2,4	5,3
G03 Yleinen järjestys ja turvallisuus	2,2	2,1	4,3
G04 Elinkeinoelämän edistäminen	8,3	7,9	8,5
G05 Ympäristönsuojelu	0,4	0,3	0,6
G06 Asuminen ja yhdyskuntapalvelut	0,7	0,3	0,4
G07 Terveydenhuolto	12,6	12,7	25,3
G08 Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto	2,6	2,6	3,6
G09 Koulutus	11,0	11,5	18,6
G10 Sosiaaliturva	44,9	48,6	20,9
G0 Tehtävät yhteensä	100	100	100

1) Nettomenot = kokonaismenot vähennettynä saaduilla myynti- ja maksutuloilla sekä tuotoksella omaan loppukäyttöön.

Julkisyhteisöjen kokonaismenoista 45 prosenttia eli 53,6 miljardia euroa kohdistui sosiaaliturvaan vuonna 2015. Sosiaaliturvan kokonaismenoista 28,1 miljardia euroa kohdistui vanhuuteen. Vanhuuteen liittyvistä menoista 22,3 miljardia euroa oli työeläkkeitä. Sairauteen ja toimintarajoitteisuuteen kohdistui 7,4 miljardia euroa. Perheisiin ja lapsiin kohdistuvat sosiaaliturvan menot olivat 6,8 miljardia euroa ja työttömyyden menot 5,6 miljardia euroa.

Julkisyhteisöjen sulautetuista kokonaismenoista 27 prosenttia oli valtionhallinnon, 39 prosenttia paikallishallinnon ja 34 prosenttia sosiaaliturvarahastojen menoja.

Valtionhallinnon sulauttamattomat kokonaismenot pysyivät edellisen vuoden tasolla pienentyen noin 140 miljoonaa euroa. Erityisesti yleisen julkishallinnon menot supistuivat. Paikallishallinnon tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen. Eläkemenojen kasvun vuoksi työeläkelaitoksien menot kasvoivat 5,3 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kasvu johtui erityisesti työttömyyden ja asumisen tukien kasvusta. Perheisiin ja lapsiin liittyvät menot supistuivat.

Menolajeista eniten kasvoivat rahamääräiset sosiaalietuudet, noin 1,3 miljardia euroa eli 3,2 prosenttia aiemmasta vuodesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit supistuivat 4,9 prosenttia eli noin 0,4 miljardia euroa. Välituotekäytön muutos ei ole vertailukelpoinen aiempiin vuosiin.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat 119,4 miljardia euroa, 57,0 prosenttia suhteessa bkt:hen. Nettomenot olivat 105,1 miljardia euroa ja niiden bkt-suhde oli 50,1 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat 0,7 prosenttia ja ne olivat 51,1 miljardia euroa eli 24,4 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Kuntataloustilaston uudistuksen vuoksi menot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä koskee paikallishallinnon ja julkisyhteisöt yhteensä-sektorin tietoja. Menolajeista muutos vaikutti erityisesti välituotekäyttöön. Tehtäväluokitus on muuttunut useissa menolajeissa.

Julkisyhteisöjen kokonaismenot ovat luonteeltaan bruttomenoja. Ne sisältävät merkittävän määrän julkisyhteisöjen välisiä ostomenoja, jotka ovat samalla myös julkisyhteisöjen tuloja.

Vertailukelpoisempi tunnusluku, nettomenot, saadaan vähentämällä kokonaismenoista myynti- ja maksutulot sekä tuotos omaan loppukäyttöön, jolloin palveluista saadut tulot, kuten julkisyhteisöjen väliset palveluostot ja omaan käyttöön tuotettujen investointien tuotantokustannukset eivät vaikuta tunnuslukuun. Nettomenoista ei kuitenkaan ole vähennetty julkisyhteisöjen toisilleen tai itselleen maksamia veroja kuten arvonlisäveroa eikä sosiaalivakuutusmaksuja.

Vertailukelpoinen mittari on myös julkisyhteisöjen kulutusmenot, joka kuvaa julkisyhteisöille palvelujen tuotannosta aiheutuneita juoksevia menoja, vähennettyinä palveluista saaduilla palvelumaksuilla ja muilla palveluiden myyntituloilla.

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jukka Hytönen 029 551 3484, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (236,3 kt)

Katsaukset

• 1. Kuntataloustilaston uudistus muuttaa julkisyhteisöjen tietoja vuonna 2015 (31.1.2017)
• 2. Julkisyhteisöjen maksamat rahamääräiset sosiaalietuudet ovat kasvaneet 2000-luvulla (31.1.2017)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin ja sektoreittain 2015, miljoonaa euroa 1) (31.1.2017)
• Liitetaulukko 2. Julkisyhteisöjen kulutusmenot tehtävittäin ja sektoreittain 2015, miljoonaa euroa (31.1.2017)
• Liitetaulukko 3. Julkisyhteisöjen menot taloustoimittain ja sektoreittain 2015, miljoonaa euroa 1) (31.1.2017)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin (31.1.2017)

---

Päivitetty 31.1.2017