Julkaistu: 16.12.2015
Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi 155 miljoonaa euroa heinä-syyskuussa
Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 43 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat vastaavasti 112 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 155 miljoonalla eurolla. Kokonaistulot pienenivät 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot pienenivät 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 1,5 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.
Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi
Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 12,0 miljardia euroa ja kokonaismenot 13,7 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot pienenivät 1,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vastaavasti kokonaismenot vähenivät 1,9 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava alijäämä pieneni 0,1 miljardia ollen 1,7 miljardia euroa.
Paikallishallinnon kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 11,6 miljardia euroa. Ne vähenivät 0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat saadut tuloverot ja muut välittömät verot. Tuloista puolestaan pienenivät sekä markkinatuotos että saadut muut tulonsiirrot. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat kolmannella neljänneksellä 12,1 miljardia euroa. Ne kasvoivat 0,2 miljardilla eurolla eli 1,5 prosenttia. Eniten menoista kasvoivat luontoismuotoisten yhteiskunnallisten tulonsiirtojen ostettu markkinatuotanto, muu välituotekäyttö sekä kiinteän pääoman bruttomuodostus. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi edellisestä vuodesta ollen 0,5 miljardia euroa.
Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 6,7 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,1 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,1 miljardia euroa eli 2,1 prosenttia ja kokonaismenot 0,4 miljardia euroa eli 6,4 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) pieneni 0,2 miljardia euroa ollen 0,6 miljardia euroa.
Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat kolmannella neljänneksellä 4,6 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 7,0 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat valtiolta saadut tulonsiirrot. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,6 miljardia euroa ja niiden kasvu vuodentakaisesta neljänneksestä oli 2,9 prosenttia. Menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli kolmannella vuosineljänneksellä 32 miljoonaa euroa.
Muutokset edellisestä neljänneksestä
Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtion kokonaistulot pienenivät edellisestä neljänneksestä 3,6 prosenttia. Vastaavasti valtion kokonaismenot pienenivät 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestää.
Paikallishallinnon kokonaistulot olivat edellisen neljänneksen tasolla. Paikallishallinnon kokonaismenot puolestaan kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia ja kokonaismenot pienenivät 0,5 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 3,3 prosenttia ja menot kasvoivat 1,0 prosenttia.
Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä : http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 9.12.2015 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 16.3.2016.
Lähde: Julkisyhteisön tulot ja menot, 3. neljännes 2015. Tilastokeskus
Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Teuvo Laukkarinen 029 551 3315, Anu Karhu 029 551 3325, Kirsi Peltonen 029 551 3464, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (381,8 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Kuviot
-
- Liitekuvio 1. Rahamääräiset sosiaalietuudet (16.12.2015)
- Liitekuvio 2. Todelliset sosiaaliturvamaksut (16.12.2015)
- Liitekuvio 3. Tulo-ja varallisuusverot, trendi (16.12.2015)
- Liitekuvio 4. Tuotannon ja tuonnin verot (16.12.2015)
- Liitekuvio 5. Julkisyhteisöjen kokonaistulot, trendi (16.12.2015)
- Liitekuvio 6. Julkisyhteisöjen kokonaismenot, trendi (16.12.2015)
- Liitekuvio 7. Kulutusmenot, trendi (16.12.2015)
- Liitekuvio 8. Bruttosäästö, trendi (16.12.2015)
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (16.12.2015)
Päivitetty 16.12.2015
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 3. vuosineljännes 2015. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2015/03/jtume_2015_03_2015-12-16_tie_001_fi.html