Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 20.12.2018

Julkisyhteisöjen kolmannen vuosineljänneksen rahoitusasema parani 0,2 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 0,8 miljardia vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema (nettoluotonotto) parani 0,2 miljardilla eurolla. Kokonaistulot kasvoivat 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,2 prosenttia. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,9 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 13,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 14,4 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 3,4 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Vastaavasti kokonaismenot pienenivät 0,5 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 1,1 miljardia euroa.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 11,8 miljardia euroa. Ne kasvoivat 1,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä . Tuloista kasvoivat eniten tuloverot. Tuloista puolestaan pienenivät eniten saadut omaisuustulot ja markkinattomien tuotteiden myynnit. Paikallishallinnon kokonaismenot olivat kolmannella neljänneksellä 12,2 miljardia euroa. Ne kasvoivat 2,8 prosenttia. Menoista kasvoi eniten muu välituotekäyttö ja palkat ja palkkiot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) kasvoi 193 miljoonaa euroa ja oli 376 miljoonaa euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat kolmannella neljänneksellä 7,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 6,8 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,3 miljardia euroa eli 4,5 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,1 miljardia euroa eli 2,1 prosenttia. Tulosta eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) kasvoi noin 0,2 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden, ollen 0,5 miljardia euroa.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat kolmannella neljänneksellä 4,6 miljardia euroa. Tulot laskivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 7,8 prosenttia. Tulojen laskuun vaikuttivat työnantajien sosiaaliturvamaksuprosentin alentaminen sekä vuodentakaista alhaisemmat tulonsiirrot valtiolta. Menojen laskua selittää erityisesti ansioturvamenojen väheneminen. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 4,5 miljardia euroa ja ne laskivat vuodentakaisesta neljänneksestä 2,0 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli kolmannella vuosineljänneksellä 48 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisestä neljänneksestä käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtionhallinnon kokonaismenot kasvoivat 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot nousivat 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Paikallishallinnon kokonaismenoissa oli myös nousua edelliseen neljännekseen verrattuna 0,7 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 1,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 1,6 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot laskivat edellisestä neljänneksestä 1,5 prosenttia ja menot laskivat 0,3 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 12.12.2018 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 15.03.2019.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 3 neljännes 2018. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Meri Ruuskanen 0505053186, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (446,4 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 20.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 3. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2018/03/jtume_2018_03_2018-12-20_tie_001_fi.html