Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 15.3.2021

Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni 2,9 miljardia euroa

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot pienenivät 0,7 miljardia euroa vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä 2,2 miljardia euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen nettoluotonotto kasvoi 2,9 miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2020 kolmanteen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat ja kausitasoitetut menot vähenivät. Näin ollen julkisyhteisöjen rahoitusasema ei enää huonontunut vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) oli 4,0 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista.

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Koronakriisi kasvatti menoja ja pienensi tuloja merkittävästi vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan neljännekseen. Valtion kokonaistulot olivat neljännellä neljänneksellä 14,5 miljardia euroa ja kokonaismenot 18,6 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot vähenivät 5,0 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Yhteisöjen tuloverot olivat suurin yksittäinen tekijä verotulojen laskussa. Tämä johtui sekä yritysten maksamien ennakkoverojen pienenemisestä että yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön suuruisesta siirrosta valtiolta kunnille. Tuotannon ja tuonnin verot kasvoivat hieman ja edellisvuotta pienemmiksi jääneistä veroista merkittävimmät olivat eräiden polttoaineiden verot ja auto- ja moottoripyörävero. Kokonaismenot kasvoivat 16,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Eniten menoista kasvoivat maksetut tukipalkkiot sekä julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 4,2 miljardia euroa vuoden neljännellä neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat neljännellä neljänneksellä 15,5 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna ne kasvoivat 17,3 prosenttia. Tuloista nousua oli eniten tulonsiirroissa valtiolta. Myös saadut verot kasvoivat voimakkaasti. Paikallishallinnon verotuloissa tuloverojen kehitys viime vuoteen verrattuna oli päinvastainen valtioon nähden. Henkilöiden tuloverokertymä oli vuodentakaista suurempi, lisäksi kunnat hyötyivät yhteisöveron jako-osuuden muutoksesta. Vuoden neljännellä neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 14,6 miljardia euroa. Ne kasvoivat 5,2 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli välituotekäytössä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,8 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä paikallishallinto oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat neljännellä neljänneksellä 6,9 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,2 miljardia euroa. Kokonaistulot laskivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,6 miljardia euroa eli 7,6 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 2,4 prosenttia. Koronan vaikutukset näkyvät mm. saaduissa sosiaaliturvamaksuissa, jotka laskivat neljännellä neljänneksellä 0,5 miljardia euroa eli 8,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tuloista eniten kasvoivat työntekijän saadut eläkemaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,3 miljardia euroa ja laskua oli noin 0,7 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat neljännellä neljänneksellä 4,9 miljardia euroa. Tulot kasvoivat vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 5,7 prosenttia. Tulojen muutokseen vaikuttivat eniten sektorin valtiolta saamat tulonsiirrot, jotka kasvoivat 211 miljoonaa euroa eli 6,8 prosenttia vuodentakaisesta. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 5,2 miljardia euroa ja ne kasvoivat vuodentakaisesta neljänneksestä 12,5 prosenttia. Menoja kasvattivat eniten rahamääräiset sosiaalietuudet. Ne kasvoivat vuodentakaisesta 491 miljoonaa euroa eli 13,9 prosenttia, mikä johtuu pääosin työttömyysetuusmenojen voimakkaasta kasvusta. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä (nettoluotonotto) oli neljännellä vuosineljänneksellä 320 miljoonaa euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tarkentui tässä julkistuksessa heikompaan suuntaan vuoden 2020 aiempienkin neljännesten osalta vuositilinpidon ennakkotietojen valmistuttua.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot kasvoivat 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot kasvoivat 11,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 0,8 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot laskivat edellisestä neljänneksestä 1,5 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 1,4 prosenttia. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot vähenivät edellisestä neljänneksestä 3,5 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 1,3 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Lisätietoja kausitasoitusmenetelmästä: http://www.tilastokeskus.fi/til/tramo_seats_fi.html . Vuositilinpidon aikasarjojen tarkentuessa tarkentuvat myös tämän tilaston aikasarjat. Tiedot perustuvat 8.3.2021 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Tietoja tarkistetaan seuraavan kerran 23.06.2021.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 4 neljännes 2020. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Jens Melfsen 029 551 2578, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (428,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 15.03.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 4. vuosineljännes 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2020/04/jtume_2020_04_2021-03-15_tie_001_fi.html