Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 17.9.2021

Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 3,4 miljardia vuodentakaisesta neljänneksestä

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat 3,4 miljardia euroa vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot eivät juuri kasvaneet edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen rahoitusasema parani 3,4 miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen verratessa kausitasoitetut tulot kasvoivat enemmän kuin kausitasoitetut menot eli julkisyhteisöjen rahoitusasema parani vuoden 2021 toisella neljänneksellä edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2021 toisella neljänneksellä julkisyhteisöjen ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,5 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain tilastosta. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Julkisyhteisöjen nettoluotonanto (+) / nettoluotonotto (-), trendi

Muutokset edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen käytetään kausitasoittamattomia lukuja. Valtion kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 16,1 miljardia euroa ja kokonaismenot 16,5 miljardia euroa. Valtion kokonaistulot kasvoivat 1,4 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Tuloista kasvoivat eniten tuloverot ja tuoteverot. Tuloveroissa kasvoivat sekä henkilöiden että yhteisöjen tuloverojen kertymät. Tuoteveroissa suurimmat euromääräiset kertymien kasvut viime vuoteen verrattuna olivat arvonlisäverossa, rahapelitoiminnan voittovaroissa sekä varainsiirtoverossa. Edellisvuotta pienemmiksi jääneistä veroista merkittävimmät olivat alkoholijuomavero sekä arpajaisvero, johon vaikuttaa verokannan muutos. Kokonaismenot vähenivät 1,1 miljardia euroa edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Menoista väheni eniten maksetut tukipalkkiot sekä maksetut tulonsiirrot. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava valtion alijäämä oli 0,4 miljardia euroa vuoden toisella neljänneksellä.

Paikallishallinnon kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 14,0 miljardia euroa. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna ne kasvoivat 7,0 prosenttia. Tuloista nousua oli eniten tuloveroissa. Sekä henkilöiden että yhteisöjen tuloveron kertymät kasvoivat. Vuoden toisella neljänneksellä paikallishallinnon kokonaismenot olivat 14,1 miljardia euroa. Ne kasvoivat 5,6 prosenttia. Menoissa suurinta kasvua oli välituotekäytössä. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava paikallishallinnon alijäämä (nettoluotonotto) oli 0,1 miljardia euroa, kun edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä se oli 0,2 miljardia euroa.

Sosiaaliturvarahastot koostuvat työeläkelaitoksista ja muista sosiaaliturvarahastoista. Työeläkelaitosten kokonaistulot olivat toisella neljänneksellä 8,3 miljardia euroa ja kokonaismenot 7,4 miljardia euroa. Kokonaistulot kasvoivat edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä 0,9 miljardia euroa eli 12,9 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 0,2 miljardia euroa eli 2,5 prosenttia. Tuloista eniten kasvoivat saadut sosiaaliturvamaksut ja menoista eniten kasvoivat maksetut eläkkeet. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava työeläkelaitosten ylijäämä (nettoluotonanto) oli 0,9 miljardia euroa ja kasvua oli noin 0,8 miljardia vuoden takaiseen neljännekseen nähden.

Muiden sosiaaliturvarahastojen tulot olivat toisella neljänneksellä 5,2 miljardia euroa. Tulot vähenivät vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä 3,0 prosenttia. Suurimmista tuloeristä sektorin saamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 211 miljoonaa euroa, mutta tulonsiirrot valtiolta vähenivät 378 miljoonaa euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen menot olivat 5,1 miljardia euroa ja ne vähenivät vuodentakaisesta neljänneksestä 2,7 prosenttia. Menoja laskivat eniten maksetut rahamääräiset sosiaalietuudet, jotka vähenivät vuodentakaisesta 225 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava muiden sosiaaliturvarahastojen ylijäämä (nettoluotonanto) oli toisella vuosineljänneksellä 41 miljoonaa euroa.

Muutokset edellisestä neljänneksestä

Tarkasteltaessa muutoksia edelliseen neljännekseen verrattuna käytetään kausitasoitettuja lukuja. Valtionhallinnolla kokonaistulot kasvoivat 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Valtion kokonaismenot pienenivät 1,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Paikallishallinnon kokonaistulot vähenivät 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kokonaismenot kasvoivat 1,7 prosenttia.

Työeläkelaitosten kokonaistulot kasvoivat edellisestä neljänneksestä 4,1 prosenttia ja kokonaismenot kasvoivat 1,1 prosenttiaa. Muiden sosiaaliturvarahastojen kokonaistulot pysyivät edellisen neljänneksen tasolla ja kokonaismenot kasvoivat 0,6 prosenttia.

Kahden viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat kansantalouden tilinpidon vuositietojen tarkentuessa. Kausitasoitetut aikasarjat ja trendiaikasarjat on laskettu Tramo/Seats -menetelmällä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta. Julkaisun tiedot perustuvat 10.9.2021 mennessä käytettävissä olleisiin tietolähteisiin. Vuoden 2021 kolmannen neljänneksen tiedot julkaistaan 17.12.2021. Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen keruuvastuu neljännesvuositietojen osalta siirtyi Tilastokeskukselta Valtiokonttorille alkuvuodesta 2021: http://www.stat.fi/uutinen/kuntatalouden-neljannesvuositiedot-julkaistu-ensimmaista-kertaa-tutkikuntiafi-palvelussa Uudessa tiedonkeruussa tavoitteena on ollut pitkälle viety automaatio. Lisäksi kerättävä tietosisältö on aiempaa laajempi. Muutoksilla voi alkuvaiheessa olla vaikutuksia julkisyhteisöjä koskevien tietojen laatuun ja vertailukelpoisuuteen.


Lähde: Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2 neljännes 2021. Tilastokeskus

Lisätietoja: Jouni Pulkka 029 551 3532, Jens Melfsen 029 551 2578, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (426,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 17.09.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9366. 2. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jtume/2021/02/jtume_2021_02_2021-09-17_tie_001_fi.html