Julkaistu: 28.6.2018
Julkisyhteisöjen velka väheni 2,1 miljardia euroa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen lopussa 135,1 miljardia euroa. Edellisestä neljänneksestä velka väheni 2,1 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain
Valtionhallinnon velka väheni tammi-maaliskuussa 1,9 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 115,1 miljardia euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien velkainstrumenttien määrä väheni ensimmäisen neljänneksen aikana kuoletuksien myötä nettomääräisesti 4,4 miljardia euroa, lyhytaikaisten lainojen kanta 0,1 miljardia euroa sekä käteistalletuksien määrä 0,2 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi vastaavasti neljänneksen aikana 2,7 miljardilla eurolla uusien emissioiden myötä.
Paikallishallintosektorin velka väheni 0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 19,4 miljardia euroa. Lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat vähenivät 0,6 miljardia euroa, mutta lyhytaikaisten velkainstrumenttien kanta kasvoi 0,3 miljardia euroa. Lisäksi sosiaaliturvarahastojen lyhytaikaisten lainojen määrä väheni 0,3 miljardia euroa työeläkelaitosten johdannaissopimusten ja arvopaperilainauksen yhteydessä vastaanottamien käteisvakuuksien vähenemisen johdosta.
Julkisyhteisöjen EDP-velka kuvaa julkisyhteisöjen velkaa kansantalouden muille sektoreille ja ulkomaille, ja sen kehitykseen vaikuttavat sekä sulauttamattoman velan että julkisyhteisöjen sisäisten velkojen muutokset. Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka saadaan vähentämällä julkisyhteisöihin luettavien yksiköiden väliset velat sulauttamattomasta bruttovelasta. Tästä syystä julkisyhteisöjen velka on pienempi kuin sen alasektoreiden yhteenlasketut velat.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta. Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille, johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset, ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin budjetti- ja rahastotalous (http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html). Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo, jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.
Lähde: Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain, Tilastokeskus
Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Henna Laasonen 029 551 3303, rahoitus.tilinpito@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (28.6.2018)
Päivitetty 28.6.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-8018. 1. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/jyev/2018/01/jyev_2018_01_2018-06-28_tie_001_fi.html