Etusivu > Tilastot > Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema > 2015 > heinäkuu > Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, pääomaa vietiin nettomääräisesti

Julkaistu: 15.9.2015

Vaihtotase alijäämäinen toisella neljänneksellä, pääomaa vietiin nettomääräisesti

Vaihtotaseen alijäämä pieneni vuoden 2015 toisella neljänneksellä vuoden takaisesta. Heinäkuussa vaihtotase oli ylijäämäinen. Rahoitustaseen puolella pääomaa vietiin ulkomaille toisella neljänneksellä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Suomen vaihtotase ja kauppatase

Vaihtotase toisella vuosineljänneksellä

Vaihtotaseen alijäämä oli 0,4 miljardia euroa vuoden 2015 toisella neljänneksellä. Alijäämä syntyi palveluiden, ensitulon ja tulojen uudelleenjaon tileiltä. Tavaroiden viennin arvo laski vuoden takaisesta, mutta tuonnin vientiä suurempi lasku nosti kauppataseen selvästi ylijäämäiseksi.

Tavaroiden viennin arvo oli 14,3 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Kuten ensimmäisellä neljänneksellä, tavaravienti Venäjälle sekä tavaravienti Ruotsiin laskivat. Tavaravienti Saksaan kasvoi.

Maksutaseen mukainen tavaratuonti toisella neljänneksellä, 12,7 miljardia euroa, laski 12 prosenttia verrattuna vuoden 2014 toiseen neljännekseen. Tavaratuonnin arvo Venäjältä laski 49 prosenttia. Kauppatase oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäinen tavaratuonnin arvon laskettua viennin arvoa enemmän.

Palveluiden vienti oli 5,2 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut- erä sekä liike-elämän palvelut kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluiden vientiä pienensi venäläisten matkailijoiden laskenut kulutus Suomessa. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus Suomessa oli tasoltaan 0,5 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Suomalaisten matkailu ulkomaille jatkoi kasvuaan ja matkailutase oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Kokonaistasolla palveluiden tuonti, 5,8 miljardia euroa, pysyi edellisen vuoden tasolla. Palveluiden viennin ja tuonnin erotuksena saatava palvelutase oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.

Ensitulon tili oli 0,9 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä syntyi sijoitustuloista, joita maksettiin Suomeen 4,4 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 5,4 miljardia euroa. Sekä Suomeen että Suomesta ulkomaille maksetut sijoitustulot kasvoivat edellisen vuoden toisen neljänneksen arvosta. Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen. Tulojen uudelleenjaon tiliin sisältyvät muun muassa maksut kansainvälisille järjestöille.

Vaihtotase heinäkuussa 2015

Heinäkuussa vaihtotase oli 0,4 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen ylijäämä syntyi tavaroiden ja ensitulon tileiltä. Vaihtotaseen 12 kuukauden liukuva summa oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen.

Suomen vaihtotase ja kauppatase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Vuoden 2015 toisella neljänneksellä pääomaa vietiin Suomesta nettomääräisesti 4,6 miljardia euroa. Pääomaa vietiin eniten muina sijoituksina (lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina) 11,3 miljardia euroa. Pääomaa tuotiin eniten suorina sijoituksina, yhteensä 3,9 miljardia euroa.

Kesäkuun 2015 lopussa Suomella oli saamisia ulkomailta 754,4 miljardia euroa ja velkoja ulkomaille 740,6 miljardia euroa. Suomen ulkomainen nettovarallisuus kasvoi toisella neljänneksellä 13,9 miljardiin euroon. Nettovarallisuusasema kääntyi takaisin positiiviseksi kahden negatiivisen vuosineljänneksen jälkeen. Ulkomaisiin saamisiin ja velkoihin liittyvät hinnanmuutokset kasvattivat nettovarallisuutta 10,8 miljardia euroa toisella neljänneksellä. Myös valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutokset vahvistivat nettovarallisuusasemaa 1,0 miljardia euron verran.

Taulukko 1. Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema, miljardia euroa

	Sijoituskanta 31.03.2015	Rahoitustaloustoimet v. 2015 toisella neljänneksellä	Hinnan muutos v. 2015 toisella neljänneksellä	Valuuttakurssien ja muiden arvostuserien muutos v. 2015 toisella neljänneksellä	Sijoituskanta 30.6.2015
Rahoitustase	-2,5	4,6	10,8	1,0	13,9
Saamiset	798,8	-11,7	-28,1	-4,6	754,4
Velat	801,3	-16,3	-38.9	-5,5	740,6
Suorat sijoitukset	14,3	-3,9	-0,1	3,0	13,3
Saamiset	131,6	1,6	-0,4	0,0	132,8
Velat	117,3	5,4	-0,3	-3,0	119,5
Arvopaperisijoitukset	2,4	-0,2	11,0	-2,2	11,0
Saamiset	306,7	-1,4	-2,3	-3,6	299,5
Velat	304,3	-1,2	-13,3	-1,4	288,4
Muut sijoitukset	-37,4	11,3	0,0	0,3	-25,8
Saamiset	197,0	9,7	0,0	-0,7	206,0
Velat	234,4	-1,6	0,0	-1,1	231,7
Johdannaiset	8,6	-2,8	0,0	0,0	5,9
Valuuttavaranto	9,6	0,1	-0,1	-0,2	9,5

Suorat sijoitukset

Ulkomaisiin suoriin sijoituksiin liittyvät bruttosaamiset vuoden 2015 kesäkuun lopussa olivat 132,8 miljardia euroa ja vastaavat velat 119,5 miljardia euroa. Toisella neljänneksellä suorien sijoitusten saamiset kasvoivat 1,2 miljardia euroa ja velat 2,2 miljardia euroa.

Suomella on edelleen suorien sijoitusten saamisia enemmän kuin velkoja, vaikka näihin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on heikentynyt edelleen vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 lopussa saamiset ylittivät velat 19,3 miljardia eurolla, mutta kesäkuun 2015 lopussa eroa oli enää 13,3 miljardia euroa. Nettovarallisuusaseman muutos selittyy lähinnä konsernien sisäisten lainojen ja kauppaluottojen muutoksilla. Tammi-kesäkuun aikana nämä vieraan pääoman ehtoiset saamiset vähenivät 0,7 miljardia euroa kun taas vastaavat velat kasvoivat 10,7 miljardia euroa.

Arvopaperit

Arvopaperisaamiset ulkomailta vuoden 2015 kesäkuun lopussa olivat yhteensä 299,5 miljardia euroa, mistä 148,4 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin ja 151,1 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin. Vuoden 2015 toisella neljänneksellä ulkomaisia osake- ja sijoitusrahastosijoituksia purettiin 2,2 miljardia euroa ja velkapaperisijoituksia lisättiin 0,9 miljardia euroa. Arvopaperisaamiset vähenivät toisella neljänneksellä yhteensä 7,2 miljardia euroa. Tästä sijoituskannan arvon laskusta hinnanmuutosten osuus oli 2,3 miljardia euroa ja muiden arvostuserien muutos 3,6 miljardia euroa

Arvopaperivelat ulkomaille vuoden 2015 kesäkuun lopussa olivat 288,4 miljardia euroa, josta 96,1 miljardia euroa oli sijoituksia osakkeisiin ja sijoitusrahasto-osuuksiin ja 192,4 miljardia euroa joukkovelkakirjalainoihin ja rahamarkkinapapereihin. Huhti-kesäkuussa ulkomaiset sijoittajat vähensivät Suomen osake- ja sijoitusrahastosijoituksia 1,4 miljardia euroa ja lisäsivät velkapaperisijoituksia 0,2 miljardia euroa. Arvopaperivelat vähenivät toisella neljänneksellä 15,9 miljardia euroa. Arvopapereiden hinnanmuutokset vähensi velkoja 13,3 miljardia euroa ja muiden arvostuserien muutokset 1,4 miljardia euroa.

Muut sijoitukset

Toisella neljänneksellä Suomesta vietiin nettomääräisesti muina sijoituksina eli lainoina, talletuksina ja kauppaluottoina yhteensä 11,3 miljardia euroa. Muihin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema koheni toisella neljänneksellä yhteensä 11,6 miljardia euroa, kun huomioidaan myös arvonmuutosten osuus, 0,3 miljardia euroa. Toisen neljänneksen lopussa muiden sijoitusten saamisia oli 206,0 miljardia euroa ja velkoja 231,7 miljardia euroa. Näistä saamisista 172,3 miljardia euroa ja veloista 196,7 miljardia euroa oli rahalaitosten hallussa.

Johdannaiset

Johdannaisiin liittyviä nettosaamisia Suomella oli kesäkuun lopussa 5,9 miljardia euroa, mikä on 2,8 miljardia euroa vähemmän kuin maaliskuun lopussa. Johdannaisiin liittyvät saamiset ja velat vähenivät selvästi toisella neljänneksellä niihin kohdistuvien hinnan- ja arvonmuutosten vuoksi.

Heinäkuu 2015

Heinäkuussa Suomen ulkomaiset rahoitussaamiset ja -velat pienenivät. Rahoitussaamisten hieman suuremmasta supistumisesta johtuen Suomeen tuotiin pääomaa nettomääräisesti 1,2 miljardia euroa. Pääomaa tuotiin eniten muina sijoituksina, yhteensä 3,0 miljardia euroa. Suorina sijoituksina pääomaa tuotiin 0,4 miljardia euroa, kun taas arvopaperisijoituksina pääomaa vietiin 2,7 miljardia euroa.

Suomen nettovarallisuusasema oli heinäkuun lopussa 8,5 miljardia euroa positiivinen, kun ulkomaisia saamisia oli 744,7 miljardia euroa ja velkoja 736,2 miljardia euroa. Suomen nettovarallisuusasema heikkeni 5,3 miljardia euroa kesäkuun loppuun verrattuna, mikä aiheutui pääosin muiden sijoitusten saamisten vähentymisestä.

Elokuun 2015 tiedot julkistetaan 15.10.2015.

Ulkomainen nettovarallisuus kuukausittain

Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Mira Malhotra 029 551 3411, Tapio Kuusisto 029 551 3318, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (329,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Suomen vaihtotase neljännesvuosittain 2015, milj. euroa (15.9.2015)
• Liitetaulukko 2. Ulkomaiset saamiset ja velat sektoreittain neljännesvuosittain 2015, milj. euroa (15.9.2015)
• Liitetaulukko 3. Ulkomainen varallisuus sektoreittain neljännesvuosittain 2015, milj. euroa (15.9.2015)
• Liitetaulukko 4. Suomen maksutase 2015, milj. euroa (15.9.2015)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema (15.9.2015)

---

Päivitetty 15.9. 2015