Julkaistu: 13.12.2019
Vaihtotase ylijäämäinen kolmannella neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui
Vaihtotase oli ylijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo pysyi viime vuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Palveluvienti kasvoi voimakkaasti, minkä seurauksena palvelutase kääntyi ylijäämäiseksi. Myös ensitulon tili oli ylijäämäinen. Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase
Vaihtotase
Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä vaihtotase oli 0,8 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen ja tulojen uudelleenjaon tili 0,6 miljardia euroa alijäämäinen.
Tavarat ja palvelut
Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,1 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppataseen alijäämää kertyi 0,2 miljardia euroa. Palvelutase oli 0,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Palvelutaseen ylijäämän selittää pääosin tietotekniikkapalveluiden viennin voimakas kasvu.
Maksutaseen mukainen tavaravienti oli 15,4 miljardia euroa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä eli tavaravienti pysyi viime vuoden vastaavan neljänneksen tasolla. Tavaratuonti oli 15,5 miljardia euroa eli tavaratuonti laski 1 prosentin vuodentakaisesta neljänneksestä. Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä palveluvienti kasvoi 17 prosenttia ja palvelutuonti 7 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen. Palveluvienti oli 7,9 miljardia euroa ja palvelutuonti 7,6 miljardia euroa.
Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2015 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.
Ensitulo kolmannella neljänneksellä
Ensitulon tili oli 1,2 miljardia euroa ylijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Ensitulon tili pitää sisällään Suomesta ulkomaille maksetut ja ulkomailta Suomeen maksetut palkansaajakorvaukset, sijoitustulot ja muun ensitulon. Ensitulon ylijäämä johtui pääasiassa sijoitustuloista, joihin luetaan mm. pääomakorvaukset, kuten korot ja osingot. Sijoitustuloja maksettiin Suomeen nettomääräisesti 1,1 miljardia euroa vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä.
Tulojen uudelleenjaon tili oli 0,6 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä.
Vaihtotase ylijäämäinen lokakuussa 2019
Vaihtotase oli lokakuussa ylijäämäinen. Maksutaseen mukainen tavaraviennin arvo laski 3 prosenttia vuodentakaisesta. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili ja kauppatase olivat ylijäämäisiä. Maksutaseen mukainen palvelutase ja tulojen uudelleenjaon tili olivat alijäämäisiä.
Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa
Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema
Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä
Vuoden 2019 kolmannen neljänneksen lopussa Suomella oli bruttosaamisia ulkomailta 856,2 miljardia euroa ja bruttovelkoja ulkomaille 854,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 1,3 miljardia euroa, kun saamisia oli velkoja enemmän. Sekä saamis- että velkakannat kasvoivat merkittävästi, mikä johtui johdannaisinstrumenttien kantojen kasvusta.
Ulkomainen nettovarallisuusasema kohentui edellisestä neljänneksestä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli -3,8 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman muutoksesta rahoitustaloustoimet olivat 0,9 miljardia euroa ja luokitus- ja muut arvonmuutokset 4,3 miljardia euroa.
Sijoituslajeittain tutkittuna eniten saamisia ulkomailta oli arvopaperisijoituksina vuoden 2019 kolmannen neljänneksen lopulla. Arvopaperisaamisia oli 334,0 miljardia euroa, josta 135,9 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja osake- ja sijoitusrahasto-osuussaamisissa 204,1 miljardia euroa. Suorien sijoitusten saamisia oli 165,4 miljardia ja muiden sijoitusten muodossa saamisia oli 267,6 miljardia euroa.
Myös velkoja oli eniten arvopaperisijoitusten muodossa, 411,8 miljardia euroa. Suorien sijoitusten velkoja oli 115,3 miljardia euroa ja muiden sijoitusten velkoja 252,6 miljardia euroa.
Suurimmat nettosaamiset, 50,1 miljardia euroa, olivat suorissa sijoituksissa. Suurimmat nettovelat, 71,8 miljardia euroa, olivat arvopaperisijoituksissa, mikä selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 133,6 miljardin euron nettovelalla, kun taas osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 61,8 miljardia euroa velkoja suuremmat.
Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin
Pääomaa virtasi ulkomaille arvopaperisijoitusten muodossa
Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten ulkomaille arvopaperisijoitusten muodossa, 3,3 miljardia euroa. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen eniten muiden muodossa, 3,7 miljardia euroa.
Sijoittajasektoreittain tutkittuna ulkomaiset saamiset kasvoivat eniten muilla rahalaitoksilla ja sosiaaliturvarahastoilla. Velkakannan kasvu selittyy myös muiden rahalaitosten velkakannan kasvulla. Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sektoreittain, nettosaamisia ulkomailta oli eniten sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastoilla oli ulkomaisia nettosaamisia 153,5 miljardia euroa. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 146,5 miljardia euroa, ja yrityksillä 88,7 miljardia euroa.
Rahoitustase lokakuussa 2019
Pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,6 miljardia euroa. Sijoituslajeittain tarkasteltuna pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille muiden sijoitusten muodossa 1,7 miljardia ja arvopaperisijoituksina 1,5 miljardia euroa.
Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Mira Malhotra 029 551 3262, maksutase@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (353,5 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
Päivitetty 13.12.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. lokakuu 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/mata/2019/10/mata_2019_10_2019-12-13_tie_001_fi.html