Julkaistu: 18.6.2021

Vaihtotase alijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä, ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui

Vaihtotase oli alijäämäinen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 2 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaratuonti puolestaan laski prosentin. Samanaikaisesti palveluvienti laski 18 prosenttia vuodentakaisesta, samoin kuin palveluiden tuonti. Ensitulon tili oli ylijäämäinen. Edelliseen neljännekseen verrattuna ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta.

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase

Vaihtotase

Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä vaihtotase oli 0,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen neljän neljänneksen liukuva summa oli 2,9 miljardia euroa ylijäämäinen. Tavaroiden ja palveluiden tase oli 0,7 miljardia euroa alijäämäinen. Vaihtotaseen alaeristä ensitulon tili oli 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen, ja tulojen uudelleenjaon tili oli 0,9 miljardia euroa alijäämäinen.

Tavarat ja palvelut

Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,3 miljardia euroa ylijäämäinen ensimmäisellä neljänneksellä. Edellisen vuoden vastaavalla neljänneksellä kauppatase oli 0,2 miljardia euroa alijäämäinen. Palvelutase oli 1,0 miljardia euroa alijäämäinen vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä.

Maksutaseen mukaisen tavaraviennin arvo kasvoi 2 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 15,2 miljardia euroa siinä missä maksutaseen mukaisen tavaratuonnin arvo laski prosentin vuodentakaisesta 14,9 miljardiin euroon. Palveluviennin arvo laski 18 prosenttia vuodentakaisesta ja oli 5,6 miljardia euroa. Palvelutuonnin arvo puolestaan vähentyi 18 prosenttia vuodentakaisesta 6,6 miljardiin euroon.

Tarkemmat maksutaseen mukaiset vienti- ja tuontiluvut palveluerittäin ja alueittain löytyvät tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta vuodesta 2013 alkaen. Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa on myös eritelty Tullin lukuihin tehtävät lisäykset ja poistot, joiden avulla päästään maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan.

Ensitulo

Ensituloa maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,3 miljardia euroa vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Ensituloa maksettiin Suomesta ulkomaille 3,9 miljardia euroa, siinä missä ensituloa maksettiin ulkomailta Suomeen 5,2 miljardia euroa.

Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä omaisuustuloja maksettiin nettomääräisesti Suomeen 1,2 miljardia euroa, kun ulkomailta Suomeen maksettiin omaisuustuloja 4,9 miljardia euroa ja Suomesta ulkomaille 3,7 miljardia euroa. Nettomääräisesti eniten omaisuustuloja ulkomailta Suomeen maksettiin ensimmäisellä neljänneksellä suorien sijoitusten muodossa, 1,4 miljardia.  

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Vaihtotase ja tavaroiden ja palveluiden tase, 12 kk liukuva summa

Rahoitustase ja ulkomainen nettovarallisuusasema

Arvopaperisijoitukset vahvistivat ulkomaista nettovarallisuusasemaa 

Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä Suomella oli bruttosaamisia 897,6 miljardia euroa ulkomailta ja bruttovelkoja 876,9 miljardia euroa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, eli saamis- ja velkakannan erotus, oli siten 20,7 miljardia euroa, kun saamisia oli velkoja enemmän. Bruttosaamiset kasvoivat pääosin muiden sijoitusten ja arvopaperisijoitusten kantojen kasvun johdosta. Myös bruttovelat kasvoivat muiden sijoitusten kantojen kasvun johdosta.  

Ulkomainen nettovarallisuusasema vahvistui edelliseltä neljännekseltä, jolloin ulkomainen nettovarallisuusasema oli 1,9 miljardia euroa. Ulkomaisen nettovarallisuusaseman noususta rahoitustaloustoimet selittivät 2,7 miljardia, kun taas hinta- valuuttakurssimuutokset ja muut luokitusmuutokset 23,0 miljardia euroa. 

Arvopaperisaamiset- ja velat kasvoivat 

Sijoituslajeittain tutkittuna saamisia ulkomailta oli vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopulla eniten arvopaperisijoituksien muodossa. Arvopaperisaamiset kasvoivat edeltävästä neljänneksestä. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa arvopaperisaamisia oli 386,5 miljardia euroa, kun edeltävällä neljänneksellä saamisia oli 356,3 miljardia euroa. Kantojen muutos selittyy pääosin arvopaperien hinnanmuutoksilla. Arvopaperisaamisista 132,6 miljardia euroa oli joukkovelkakirjoissa ja rahamarkkinapapereissa ja 253,9 miljardia euroa osake- ja sijoitusrahastosaamisissa. 

Arvopaperisijoitusten osuus on suurin myös ulkomaisissa veloissa. Arvopaperivelkoja oli vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopulla 435,1 miljardia euroa. Myös arvopaperivelkojen kanta kasvoi edeltävästä neljänneksestä, jolloin arvopaperivelkojen kanta oli 433,9 miljardia euroa. Arvopaperivelkoja oli eniten joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden muodossa, joita oli 273,0 miljardia neljännen neljänneksen lopussa. 

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Ulkomainen nettovarallisuusasema neljänneksittäin

Kun ulkomaista nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoituslajeittain, nähdään että suurimmat nettosaamiset olivat suorissa sijoituksissa, kun taas suurimmat nettovelat olivat arvopaperisijoitusten muodossa. Vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen lopussa suorien sijoitusten nettosaamiset olivat 53,6 miljardia euroa ja arvopaperisijoitusten nettovelka oli 48,6 miljardia euroa. Arvopaperisijoitusten suuri nettovelka selittyy joukkovelkakirjojen ja rahamarkkinapapereiden 140,3 miljardin nettovelalla. Osake- ja sijoitusrahasto-osuuksissa saamiset olivat 91,7 miljardia velkoja suuremmat.  

Pääomaa virtasi nettomääräisesti  ulkomailta Suomeen

Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä pääomaa virtasi nettomääräisesti ulkomailta Suomeen 4,2 miljardia euroa. Pääomaa virtasi ulkomailta Suomeen nettomääräisesti eniten muiden sijoitusten muodossa, 8,1 miljardia euroa. Suorina sijoituksina pääomaa virtasi nettomääräisesti Suomesta ulkomaille 2,5 miljardia euroa. Vastaavasti Suomesta ulkomaille pääomaa virtasi nettomääräisesti eniten arvopaperisijoituksina, 5,3 miljardia euroa. 

Sosiaaliturvarahastoilla suurimmat nettosaamiset

Kun nettovarallisuusasemaa tutkitaan sijoittajasektoreittain, eniten ulkomaisia nettosaamisia, 171,7 miljardia euroa, oli sosiaaliturvarahastoilla, joista merkittävimpiä ovat työeläkelaitokset. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamisista 142,1 miljardia euroa oli osakkeiden ja sijoitusrahastojen muodossa ja 25,9 miljardia rahamarkkinapapereiden ja joukkovelkakirjalainojen muodossa. Sosiaaliturvarahastojen nettosaamiset  kasvoivat edeltävältä neljännekseltä ennen kaikkea osake- ja sijoitusrahastovarallisuuden hinnanmuutosten myötä. Nettovelkoja oli eniten muilla rahalaitoksilla, 157,9 miljardia euroa. Rahalaitosten nettovarallisuusasema heikkeni 2020 viimeisestä neljänneksestä muiden sijoituksien nettovelan kasvamisen myötä. 


Lähde: Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hanna Björklund 029 551 3296, Johannes Nykänen 029 551 3641, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Julkaisu pdf-muodossa (355,5 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 18.6.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-3463. 1. vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/mata/2021/41/mata_2021_41_2021-06-18_tie_001_fi.html