Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2005 > 2. vuosineljännes > Bruttokansantuote supistui vuoden toisella neljänneksellä

Bruttokansantuote supistui vuoden toisella neljänneksellä

Bruttokansantuotteen määrä supistui huhti-kesäkuussa 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2004 toiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote oli 0,2 prosenttia suurempi. Vain palvelutoimialat kasvoivat vuoden takaiseen verrattuna. Talouden kasvua heikensi paperialan työkiista.

Työpäiviä oli kaksi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu bruttokansantuotteen muutos vuotta aiemmasta oli -0,3 prosenttia.

Vuoden toisella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin laatiman pikaennakon mukaan EU-alueella 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 1,3 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona.

Tuotanto

Maatalouden tuotannon määrä oli saman suuruinen kuin vuotta aiemmin, mutta metsätalouden tuotanto oli yli kaksikymmentä prosenttia pienempi hakkuiden supistuessa kevään paperialan työkiistan johdosta.

Teollisuustuotanto oli lähes seitsemän prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Puu- ja paperiteollisuuden tuotanto väheni vuoden toisella neljänneksellä lähes neljäkymmentä prosenttia neljännekselle osuneen ja kuutisen viikkoa kestäneen paperialan työkiistan johdosta. Metalliteollisuuden tuotanto lisääntyi yli kaksi prosenttia. Muu tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi prosentin toisella neljänneksellä.

Rakennustuotanto lisääntyi huhti-kesäkuussa runsaat kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Talonrakentaminen kasvoi kaksi prosenttia ja maa- ja vesirakentaminen oli lähes neljä prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kaupan myynnin määrä oli yli kuusi prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Sekä tukkukauppa että vähittäiskauppa lisääntyivät noin kuusi prosenttia. Moottoriajoneuvojen kauppa oli yhdeksän prosenttia suurempaa kuin vuotta aiemmin. Liikenteen toimialalla vuoden toisella neljänneksellä tuotanto kasvoi runsaan prosentin.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kansantalouden tuotantoa on lisännyt kotitalouksien kulutus ja vienti. Viennin määrä lisääntyi yli seitsemän prosenttia huolimatta paperiviennin pysähtymisestä työkiistan aikana. Kone ja laite sekä sähköteknisten tuotteiden vienti kasvoi voimakkaasti. Huhti-kesäkuussa tuonti oli kuusi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Yksityinen kulutus kasvoi huhti-kesäkuussa kolme ja puoli prosenttia. Kotitalouksien uusien henkilöautojen ostot kääntyivät toisella neljänneksellä kasvuun supistuttuaan tätä ennen vuoden ajan. Uusia autoja ostettiin kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Huonekaluja ja erityisesti kodinkoneita hankittiin runsaasti. Kotitalouksien palveluiden kulutus kasvoi noin kaksi prosenttia.

Rakennusinvestoinnit lisääntyivät runsaan prosentin. Asuinrakentaminen pieneni vajaan prosentin, mutta muu talonrakentaminen kasvoi kolme prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat noin neljä prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit supistuivat kahdeksan prosenttia jo toisena perättäisenä neljänneksenä. Yksityiset investoinnit vähenivät toisella neljänneksellä kaksi prosenttia, julkiset investoinnit olivat lähes saman suuruiset kuin vuotta aiemmin.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisyys parani vuoden toisella neljänneksellä, työllisten määrä lisääntyi 1,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatilaston mukaan 9,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 10,4 prosenttia. Työllisyysaste oli huhti-kesäkuussa 68,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,8 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 4,0 prosenttia (ei sisällä työsuhdeoptioita). Toimintaylijäämä, jota vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoitto, ja kotitalouksien yrittäjätulot supistuivat prosentin. Toisella vuosineljänneksellä kansantulo jäi nimellisesti saman suuruiseksi kuin edellisen vuoden vastaavana neljänneksenä, sillä ulkomaille maksettiin osinkoja arvopapereista enemmän kuin edellisenä vuonna. Reaalisesti kansantulo laski kuusi prosenttia, sillä vaihtosuhde heikkeni.

Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 2.9.2005 mennessä käytettävissä olleisiin tietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot vastaavat 14.7.2005 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja.

Vuoden 2005 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 9.12.2005

Volyymilaskenta uudistuu

Kansantalouden tilinpidossa uudistetaan kiinteähintaisen laskennan menetelmiä. Käypähintaiset tuotos ja välituotekäyttö tullaan deflatoimaan erikseen, ja kiinteähintainen arvonlisäys saadaan näiden lukujen erotuksena. Samalla siirrytään kiinteästä perusvuodesta vaihtuvaan perusvuoteen. Tiedot julkaistaan vuoden 2006 alussa.

Neljännesvuositilinpidon laskennassa siirrytään vastaavaan menetelmään 4. neljänneksen julkaisun yhteydessä helmikuun 2006 lopussa.

---

Päivitetty 8.9.2005