Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2015 > 2. vuosineljännes > Suomen kansantalous kasvoi niukasti huhti-kesäkuussa

Suomen kansantalous kasvoi niukasti huhti-kesäkuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 0,1 prosenttia vuoden 2014 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 0,6 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,1 prosenttia vuodentakaisesta ja pysyi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolla.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta oli 0,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Teollisuuden tuotanto pieneni huhti-kesäkuussa vuodentakaisesta 1,8 prosenttia. Näiden toimialojen B-E arvonlisäys oli kuitenkin 0,3 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä. Tehdasteollisuuden C toimialojen tuotanto pieneni edellisestä neljänneksestä 0,8 prosenttia ja oli 2,7 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimiala kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys pysyi edellisen neljänneksen tasolla, mutta kasvoi 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 1,2 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 1,4 prosenttia.

Kaupan arvonlisäys oli 0,7 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 2,2 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Informaatio ja viestintä -toimialalla vuoden 2014 alusta jatkunut huomattavan voimakas kasvu näyttää laantuvan, sillä volyymin muutos edellisestä neljänneksestä jäi vuoden 2015 toisella neljänneksellä -0,1 prosenttiin. Volyymi kasvoi kuitenkin edelleen 7,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä väheni vuoden 2015 toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuoden 2014 toisen neljänneksen tasolta. Viennin ja investointien väheneminen pienensivät kansantalouden kysyntää.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2015 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2015 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pieneni edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 0,5 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna viennin volyymi väheni huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia. Tavaroiden vienti väheni 2,0 prosenttia, mutta palveluiden vienti kasvoi 1,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tuonnin volyymi supistui jopa 5,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 8,8 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti romahti 11,9 prosenttia vuodentakaisesta, mikä johtui suurelta osin kemianteollisuuden huoltoseisokeista, joilla oli vaikutusta myös varastojen pienenemiseen. Palveluiden tuonti pieneni 1,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Julkiset kulutusmenot pysyivät kutakuinkin edellisen ja 2014 toisen neljänneksen tasolla.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit pysyivät edellisen neljänneksen tasolla mutta vähenivät 2,6 prosenttia verrattuna vuoden 2014 toiseen neljännekseen. Yksityiset investoinnit pienenivät 2,0 prosenttia ja julkiset investoinnit 5,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Sekä asuinrakennus- että muut talorakennusinvestoinnit vähenivät 3,1 prosenttia, mutta maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 7,7 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 0,2 prosenttia 2014 toisen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä väheni toisella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,4 prosenttia sekä edelliseen että vuoden 2014 toiseen neljännekseen verrattuna.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 10,7 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9,6 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 1,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 1,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 0,9 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 27.8.2015 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990–2014 vastaavat 9.7.2015 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2015 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 4.12.2015, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 13.11.2015.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2015, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 4.9.2015