Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2016 > 1. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto jatkoi kasvuaan tammi-maaliskuussa

Suomen kansantalouden tuotanto jatkoi kasvuaan tammi-maaliskuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 1,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni 1,2 prosenttia vuodentakaisesta, mutta metsätalous kasvoi 1,2 prosenttia 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Teollisuustoimialojen arvonlisäys pieneni tammi-maaliskuussa edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto väheni 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 1,3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon supistui sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotannon volyymi, joka oli 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Metalliteollisuus (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) väheni 2,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa 2,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja peräti 8,0 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakentaminen jatkoi nyt jo yli vuoden kestänyttä kasvuaan, ja tammi-maaliskuussa myös talonrakentaminen kasvoi selvästi.

Palvelutoimialojen arvonlisäys pysyi edellisen neljänneksen tasolla ja kasvoi 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 2,6 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 2,4 prosenttia.

Kaupan arvonlisäys oli 0,8 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 2,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Erityisen vilkkaasti on käynyt jo vuoden 2015 jälkipuoliskolta lähtien autokauppa, joka kasvoi tammi-maaliskuussa 1,5 prosenttia edellisen neljänneksen ja 7,6 prosenttia vuodentakaisen neljänneksen tasolta. Tukkukauppa väheni 0,7 prosenttia mutta vähittäiskauppa kasvoi 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä väheni tammi-maaliskuussa 0,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna mutta pysyi vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolla. Yksityisten kulutusmenojen sekä rakennusinvestointien kasvu lisäsivät kansantalouden kysyntää, kun taas viennin väheneminen pienensi sitä.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pieneni edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 1,1 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna viennin volyymi väheni tammi-maaliskuussa 2,6 prosenttia. Tavaroiden vienti väheni 3,7 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Palveluiden vienti kasvoi 0,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonnin volyymi supistui 1,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,2 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti väheni 2,4 prosenttia ja palveluiden tuonti 1,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia edellisestä ja 1,7 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot pysyivät 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolla.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit kasvoivat 1,0 prosenttia mutta julkiset investoinnit vähenivät 3,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 8,1 prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit 5,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat 6,1 prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni 12,1 prosenttia 2015 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,4 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,3 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 2,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 9,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9,7 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 1,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 2,6 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni 0,2 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 1,9 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 30.5.2016 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990–2014 vastaavat 29.1.2016 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Kansantalouden tilinpito vuosilta 2014 ja 2015 julkaistaan 14.7.2016. Tällöin myös neljännesvuositilinpidon aikasarjat 1990N1–2016N1 täsmäytetään kansantalouden tilinpidon uusiin aikasarjoihin. Täsmäytetyt tiedot ovat saatavilla neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoista julkaisuajankohdasta lähtien.

Vuoden 2016 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 6.9.2016, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 12.8.2016.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2016, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 3.6.2016