Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2016 > 2. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto pysyi huhti-kesäkuussa edellisen neljänneksen tasolla mutta kasvoi vuodentakaisesta

Suomen kansantalouden tuotanto pysyi huhti-kesäkuussa edellisen neljänneksen tasolla mutta kasvoi vuodentakaisesta

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia vuoden 2015 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 2,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,1 prosenttia sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2016 toisella neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäys pieneni 0,8 prosenttia vuodentakaisesta, mutta metsätalous kasvoi 3,3 prosenttia 2015 toisen neljänneksen tasolta.

Teollisuustoimialojen arvonlisäys kasvoi huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi vuodentakaisella tasollaan. Kaivostoiminta ja louhinta, joiden osuus teollisuustoimialojen arvonlisäyksestä on tosin varsin pieni, kasvoi jopa 44,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tehdasteollisuuden tuotanto kasvoi 1,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,1 prosenttia 2015 toiseen neljännekseen verrattuna. Sen alatoimialoista metsäteollisuuden volyymi kasvoi 0,2 prosenttia vuodentakaisesta, mutta kemianteollisuuden tuotannon volyymi supistui 6,9 prosenttia ja metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) volyymi 1,4 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen volyymi pieneni 2,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Rakentamisen toimiala kasvoi huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuodentakaisesta. Erityisesti talonrakentaminen jatkoi voimakasta kasvuaan.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi edellisen neljänneksen tasolta 0,3 prosenttia mutta pieneni 0,2 prosenttia vuodentakaisesta. Vuotta aiempaan verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 1,1 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 2,0 prosenttia.

Kaupan arvonlisäys oli 0,6 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 3,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Erityisen vilkkaasti on käynyt jo vuoden ajan autokauppa, joka kasvoi huhti-kesäkuussa jopa 4,3 prosenttia edellisen ja 12,7 prosenttia vuodentakaisen neljänneksen tasolta. Tukkukauppa kasvoi 3,2 prosenttia ja vähittäiskauppa 2,9 prosenttia vuodentakaisesta. Liike-elämän palvelut (toimialat M ja N) kasvoivat 2,4 prosenttia edellisestä ja 8,9 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi huhti-kesäkuussa 1,9 prosenttia sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna. Investointien ja yksityisten kulutusmenojen kasvu lisäsivät kansantalouden kysyntää.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 3,1 prosenttia. Vuodentakaiseen verrattuna volyymi kasvoi 1,6 prosenttia, mutta käyvin hinnoin laskettuna vienti väheni 2,5 prosenttia. Laskevat hinnat näkyivät tavaroiden viennissä, jonka volyymi kasvoi 3,3 prosenttia mutta käypähintainen arvo supistui 2,3 prosenttia vuodentakaisesta. Palveluiden viennin volyymi pieneni 2,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonnin volyymi kasvoi 4,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,1 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti kasvoi 10,7 prosenttia, mutta palveluiden tuonti väheni 0,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi toisella neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä ja 2,5 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,6 prosenttia 2015 toisen neljänneksen tasolta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,1 prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat 7,9 prosenttia ja julkiset investoinnitkin 3,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 2015 toisesta neljänneksestä 11,7 prosenttia, muut talorakennusinvestoinnit 10,6 prosenttia ja maa- ja vesirakennusinvestoinnit 4,5 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 11,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Kasvu selittyy ilmaliikenteen investoinneilla, jotka myötävaikuttivat kuljetusvälineinvestointien kaksinkertaistumiseen vuoden 2015 toisen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä pysyi toisella vuosineljänneksellä edellisen neljänneksen tasolla ja kasvoi 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä väheni 0,1 prosenttia edelliseen neljännekseen mutta kasvoi 1,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 10,0 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 10,7 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 1,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 2,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 4,7 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 4,1 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 30.8.2016 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990–2015 vastaavat 14.7.2016 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2016 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 2.12.2016, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 15.11.2016.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2016, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Veli-Pekka Karvinen 029 551 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 6.9.2016