Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2016 > 3. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa, etenkin teollisuustoimialat kehittyivät suotuisasti

Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa, etenkin teollisuustoimialat kehittyivät suotuisasti

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 2,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni 2016 kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Maatalouden arvonlisäys pysyi vuodentakaisella tasollaan, mutta metsätalous väheni 1,0 prosenttia 2015 kolmannesta neljänneksestä.

Teollisuustoimialojen arvonlisäys kasvoi heinä-syyskuussa 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,7 prosenttia 2015 kolmannen neljänneksen tasolta. Metsäteollisuuden tuotannon volyymi kasvoi 5,5 prosenttia ja kemianteollisuuden volyymi 7,6 prosenttia vuodentakaisesta. Metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) volyymi kasvoi 4,2 prosenttia ja sähkö- ja elektroniikkateollisuuden volyymi 4,6 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.

Rakentamisen toimiala kasvoi heinä-syyskuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Vuotta aiempaan verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 1,5 prosenttia, mutta julkisten palveluiden arvonlisäys pieneni 1,8 prosenttia. Kaupan arvonlisäys oli 0,2 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä mutta 1,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Liike-elämän palvelut (toimialat M ja N) kasvoivat 6,2 prosenttia ja majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,0 prosenttia vuodentakaisesta. Myös rahoitus- ja vakuutustoiminta kasvoi 3,2 prosenttia 2015 kolmannelta neljännekseltä. Sen sijaan julkinen hallinto, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut vähenivät 2,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä pieneni heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna mutta kasvoi 2,4 prosenttia vuodentakaisesta. Investointien ja etenkin kotitalouksien kulutusmenojen kasvu lisäsivät kansantalouden kysyntää vuodentakaiseen verrattuna.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2016 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2016 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pieneni heinä-syyskuussa 3,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna volyymi kasvoi 1,4 prosenttia, mutta käyvin hinnoin laskettuna viennin arvo väheni 1,6 prosenttia. Tavaroiden viennin volyymi kasvoi 2,9 prosenttia, mutta laskevien hintojen myötä käypähintainen arvo supistui 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Palveluiden viennin volyymi pieneni 2,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuonnin volyymi supistui 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti väheni 0,3 prosenttia, mutta palveluiden tuonti kasvoi 3,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä ja 2,1 prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,8 prosenttia 2015 kolmannen neljänneksen tasolta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta olivat 3,1 prosenttia vuodentakaista korkeammalla tasolla. Yksityiset investoinnit kasvoivat 1,3 prosenttia vuodentakaisesta. Julkiset investoinnit kasvoivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, mikä selittyy osittain sillä, että vuodentakainen vertailuluku on poikkeuksellisen alhainen johtuen työeläkelaitosten kiinteistövarallisuuden myynneistä 2015 kolmannella neljänneksellä.

Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat 2015 kolmannesta neljänneksestä 4,0 prosenttia, muut talorakennusinvestoinnit 9,4 prosenttia ja maa- ja vesirakennusinvestoinnit 4,3 prosenttia. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi supistui 3,7 prosenttia. Aineettomien investointien (ml. tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit) arvioidaan kasvaneen 2,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 0,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,6 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 0,8 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 8,4 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 1,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 4,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 0,7 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 28.11.2016 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990–2015 vastaavat 14.7.2016 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2016 neljättä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 1.3.2017, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 14.2.2017

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2016, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Pekka Tamminen 029 551 2460, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 2.12.2016