Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa
Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 3,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Tuotanto
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,5 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa hieman vuodentakaisesta mutta supistui edelliseen neljännekseen verrattuna. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni kolme prosenttia, mutta metsätalous kasvoi yhden prosentin vuodentakaiseen verrattuna.
Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotanto supistui kolme prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi kaksi prosenttia ja metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi yhden prosentin vuodentakaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tehdasteollisuuden tuotanto oli kokonaisuudessaan reilun prosentin korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen kasvu näyttää vielä jatkuvan, mutta maa- ja vesirakentaminen on kääntynyt laskuun.
Palvelutoimialojen volyymi kasvoi hieman edellisen neljänneksen tasolta, vuodentakaisesta kasvua kertyi kaksi prosenttia. Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna julkisten palveluiden arvonlisäys kasvoi kolme prosenttia ja yksityisten palveluiden arvonlisäys yhden prosentin.
Kaupan volyymi oli tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia matalammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Auto- ja tukkukauppa supistuivat vuodentakaisesta mutta vähittäiskauppa kasvoi. Suotuisinta kehitystä nähtiin informaation ja viestinnän, liike-elämän palveluiden sekä koulutus-, terveys- yms. palveluissa.
Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit
Kokonaiskysyntä kasvoi tammi-maaliskuussa 1,5 prosenttia vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kansantalouden kysyntää kasvattivat viennin sekä julkisten kulutusmenojen kasvu.
Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kolme prosenttia ja vuodentakaiseen verrattuna neljä prosenttia. Vuoden 2018 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna tavaroiden vienti kasvoi kolme prosenttia ja palveluiden vienti viisi prosenttia.
Tuonnin volyymi supistui kaksi prosenttia vuodentakaisesta ja kuusi prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Tavaroiden tuonti väheni kuusi prosenttia, mutta palveluiden tuonti kasvoi seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Yksityinen kulutus väheni ensimmäisellä neljänneksellä puoli prosenttia vuodentakaisesta. Julkiset kulutusmenot kasvoivat neljä prosenttia vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tasolta.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit supistuivat hieman edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit kasvoivat yhden prosentin, mutta julkiset investoinnit vähenivät neljä prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pysyi vuodentakaisella tasollaan. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat yhden prosentin ja muut talorakennusinvestoinnit kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat kolme prosenttia edellisvuoden tasolta. Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin, jotka sisältävät ohjelmistot sekä tutkimuksen ja kehittämisen, vähenivät kolme prosenttia vuodentakaisesta.
Työllisyys, palkat ja kansantulo
Työllisten määrä kasvoi tammi-maaliskuussa 1,5 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,1 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 8,8 prosenttia.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 0,5 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,2 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut pienenivät 1,9 prosenttia vuodentakaisesta.
Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 6,0 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 3,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Käytettävissä olleet tiedot
Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 24.5.2019 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2016 vastaavat 31.1.2019 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuosien 2017 ja 2018 tarkemmat tiedot julkaistaan 20.6.2019, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.
Vuoden 2019 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 30.8.2019, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan kesäkuun tietojen yhteydessä 14.8.2019.
Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.
Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .
Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.Lähde: Kansantalouden tilinpito 2019, 1. neljännes. Tilastokeskus
Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Päivitetty 29.5.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 1. vuosineljännes 2019,
Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi tammi-maaliskuussa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2019/01/ntp_2019_01_2019-05-29_kat_001_fi.html