Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2019 > 2. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa

Suomen kansantalouden tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,2 prosenttia vuoden 2018 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 3,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni huhti-kesäkuussa noin kuusi prosenttia vuodentakaisesta ja noin kaksi ja puoli prosenttia edellisestä neljänneksestä. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni hieman alle kymmenen prosenttia ja metsätalouden noin viisi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa noin kaksi ja puoli prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotanto supistui neljä prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi kuusi prosenttia ja metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi toisella neljänneksellä kahdeksan prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tehdasteollisuuden tuotanto oli kokonaisuudessaan hieman alle kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimiala kasvoi huhti-kesäkuussa reilun prosentin vuodentakaisesta. Talonrakentamisen volyymi kasvoi noin prosentin, sekä maa- ja vesirakentamisen hieman alle prosentin verrattuna vuodentakaiseen neljännekseen.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi vajaan prosentin edellisen neljänneksen tasolta, vuodentakaisesta kasvua kertyi hieman alle kaksi prosenttia. Vuoden 2018 toiseen neljännekseen verrattuna julkisten palveluiden arvonlisäys kasvoi yhden prosentin ja yksityisten palveluiden arvonlisäys kaksi prosenttia.

Kaupan volyymi oli huhti-kesäkuussa noin puolitoista prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tammi-maaliskuun kaupan arvonlisäyksen volyymi tarkentui suunnilleen samalle tasolle kuin vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä (oli noin kaksi prosenttia pienemmällä tasolla). Autokauppa supistui vuodentakaisesta mutta vähittäis- ja tukkukauppa kasvoivat. Suotuisinta kehitystä nähtiin informaation ja viestinnän sekä liike-elämän palveluiden tahoilla.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi huhti-kesäkuussa 2,0 prosenttia vuoden 2018 toiseen neljännekseen verrattuna. Kansantalouden kysyntää kasvattivat viennin, julkisten kulutusmenojen sekä investointien kasvu.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2019 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2019 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi väheni huhti-kesäkuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna puoli prosenttia, mutta kasvoi vuodentakaiseen verrattuna neljä prosenttia. Vuoden 2018 toiseen neljännekseen verrattuna tavaroiden vienti kasvoi noin puoli prosenttia ja palveluiden vienti noin kolmetoista prosenttia.

Tuonnin volyymi kasvoi kolme prosenttia vuodentakaisesta ja niin ikään kolme prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Tavaroiden tuonti kasvoi prosentin ja palveluiden tuonti kasvoi seitsemän prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityinen kulutus pysyi toisella neljänneksellä osapuilleen vuodentakaisella tasollaan. Julkiset kulutusmenot kasvoivat kaksi prosenttia vuoden 2018 toisen neljänneksen tasolta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä. Yksityiset investoinnit pysyivät vuodentakaisella tasollaan julkisten investointien kasvaessa noin kuusi prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi kaksi ja puoli prosenttia vuoden 2018 toisen neljänneksen tasolta. Asuinrakennusinvestoinnit pysyivät vuodentakaisella tasollaan. Muut talorakennusinvestoinnit kasvoivat neljä prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuivat noin puoli prosenttia edellisvuoden tasolta. Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin, jotka sisältävät ohjelmistot sekä tutkimuksen ja kehittämisen, vähenivät kaksi prosenttia vuodentakaisesta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,7 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 8,2 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut pienenivät 2,0 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 6,2 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 3,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 26.8.2019 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2018 vastaavat 20.6.2019 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuositiedot 1990-2018 saattavat päivittyä syyskuun vuositilinpidon aikasarjakorjauksen myötä, joka julkaistaan 20.9.2019.

Vuoden 2019 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 29.11.2019, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan syyskuun tietojen yhteydessä 14.11.2019.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus .

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2019, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 30.8.2019