Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Suomen kansantalous taantumassa, tuotanto supistui tammi-maaliskuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi pieneni tammi-maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 1,1 prosenttia vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 0,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-alueella pieneni vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,6 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi pieneni 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni tammi-maaliskuussa yhdeksän prosenttia vuodentakaisesta. Metsätalous supistui 12 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto väheni tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metalli- ja kemianteollisuuden toimialat kasvoivat kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Metsäteollisuudessa käytiin talvella työtaistelu, joka osaltaan vaikutti arvonlisäyksen romahtamiseen 18 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle. Rakentaminen väheni kaksi prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi pieneni yhden prosentin edellisen neljänneksen tasolta. Etenkin liikenne sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta kärsivät koronaviruskriisistä jo vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Vähittäiskaupan volyymi sen sijaan kasvoi tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta. Myös informaation ja viestinnän sekä rahoituksen ja vakuutuksen toimialat kasvoivat.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä supistui tammi-maaliskuussa 2,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi supistui tammi-maaliskuussa seitsemän prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna tavaroiden vienti supistui 12 prosenttia, mutta palveluiden vienti pysyi vuodentakaisella tasollaan. Tuonti väheni neljä prosenttia vuodentakaisesta: tavaroiden tuonti väheni viisi prosenttia ja palveluiden tuonti kaksi prosenttia.

Yksityinen kulutus pysyi ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisella tasollaan mutta pieneni edelliseen neljännekseen verrattuna. Kotitalouksien kulutusmenot puolikestäviin kulutustavaroihin vähenivät selvästi, myös palveluiden kulutus väheni hieman. Julkiset kulutusmenot kasvoivat edellisestä neljänneksestä.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät puoli prosenttia edellisestä neljänneksestä ja puolitoista vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit vähenivät kolme prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat viisi prosenttia vuoden 2019 tammi-maaliskuuhun verrattuna. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni viisi prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit pysyivät vuodentakaisella tasollaan, mutta muut talorakennusinvestoinnit vähenivät. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat selvästi.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi tammi-maaliskuussa 0,6 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 0,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,1 prosenttia eli sama kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 1,0 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 3,0 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 1,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi ensimmäisellä vuosineljänneksellä 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 1,4 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 22.5.2020 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2018 vastaavat 16.3.2020 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuoden 2019 tarkemmat tiedot julkaistaan 18.6.2020, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.

Vuoden 2020 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 28.8.2020. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan kesäkuun tietojen yhteydessä 14.8.2020.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala


Päivitetty 29.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 1. vuosineljännes 2020, Suomen kansantalous taantumassa, tuotanto supistui tammi-maaliskuussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2020/01/ntp_2020_01_2020-05-29_kat_001_fi.html