Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2020 > 3. vuosineljännes > Koronakriisi hellitti otettaan heinä-syyskuussa, Suomen taloustilanne edelleen heikko vuodentakaiseen verrattuna

Koronakriisi hellitti otettaan heinä-syyskuussa, Suomen taloustilanne edelleen heikko vuodentakaiseen verrattuna

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 3,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote pieneni 2,7 prosenttia vuoden 2019 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 1,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä peräti 11,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Sekä toisen vuosineljänneksen romahdus että siitä palautuminen kolmannella neljänneksellä olivat Suomessa maltillisempia kuin EU-alueella.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta väheni 2,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni heinä-syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna mutta jäi vuodentakaista alemmalle tasolle. Metsä-, kemian- ja metalliteollisuuden toimialat supistuivat vuodentakaiseen verrattuna.

Rakentamisen toimiala on kääntynyt laskuun: maa- ja vesirakentaminen kasvaa edelleen, mutta talonrakentaminen on heinä-syyskuussa vähentynyt sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi edellisestä neljänneksestä mutta jäi vuoden 2019 kolmannen neljänneksen tasoa pienemmäksi. Koronakriisi on vaikuttanut erityisen voimakkaasti liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Heinä-syyskuussa nämä toimialat kasvoivat selvästi toisesta vuosineljänneksestä, jolla koronakriisin vaikutukset ovat toistaiseksi olleet rajuimmat. Lähes kaikilla palvelutoimialoilla arvonlisäys jäi kolmannella neljänneksellä kuitenkin vuodentakaista alemmalle tasolle. Kaupan toimiala kasvoi myös vuodentakaisesta etenkin vähittäiskaupan kasvaessa selvästi.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi heinä-syyskuussa edellisestä neljänneksestä mutta oli edelleen 6,1 prosenttia vuodentakaista alemmalla tasolla. Kaikki kysyntäerät supistuivat vuodentakaisesta. Investoinnit vähenivät myös edelliseen neljännekseen verrattuna.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2020 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2020 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi kasvoi heinä-syyskuussa kolme ja tuonti viisi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuodentakaiseen verrattuna vienti väheni 13 prosenttia ja tuonti kymmenen prosenttia. Palveluiden ulkomaankauppa on kärsinyt koronakriisistä enemmän kuin tavaroiden vienti ja tuonti, ja vaikutus näkyy edelleen kolmannella vuosineljänneksellä: palveluiden vienti väheni 31 prosenttia ja palveluiden tuonti 22 prosenttia vuodentakaisesta, kun tavaroiden vienti väheni kolme ja tavaroiden tuonti neljä prosenttia. Alenevien hintojen myötä tavaroiden viennin arvo jäi käyvin hinnoin tarkasteltuna kuitenkin yhdeksän prosenttia ja tavaroiden tuonnin arvo 12 prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle.

Yksityinen kulutus kasvoi heinä-syyskuussa kolme prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna mutta jäi vuodentakaista alemmalle tasolle. Eniten kasvoi kulutus kestokulutustavaroihin, kulutus palveluihin jäi seitsemän prosenttia vuodentakaista alemmalle tasolle. Julkiset kulutusmenot kasvoivat hieman edellisestä neljänneksestä mutta jäivät edellisvuoden kolmatta neljännestä alemmalle tasolle.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät sekä edellisestä että vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset investoinnit kasvoivat 15 prosenttia, mutta yksityiset investoinnit vähenivät viisi prosenttia vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä mutta jäivät vuodentakaista alemmalle tasolle. Talorakennusinvestoinnit vähenivät, mutta maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat selvästi. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen kasvoivat hieman vuodentakaisesta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä väheni heinä-syyskuussa 2,0 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna työtuntien määrä kasvoi 2,4 prosenttia.

Työttömyysaste oli heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 7,7 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 6,0 prosenttia

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 2,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta mutta pieneni 0,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut vähenivät 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 24.11.2020 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2019 vastaavat 18.9.2020 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuositietoja 2019 tarkennetaan 18.12.2020, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.

Vuoden 2020 neljättä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 26.2.2021. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan joulukuun tietojen yhteydessä 16.2.2021.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2020, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 27.11.2020