Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 19.2.2018

Palkansaajien yleisin kokonaistuntiansio 15 euroa vuonna 2016

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan palkansaajien yleisin kokonaisansio palkattua tuntia kohden oli 15 euroa vuonna 2016. Kokonaistuntiansioihin on laskettu mukaan perus- ja taulukkopalkkojen lisäksi kaikki lisät, ylityöansiot ja luontoisedut. Kokonaistuntiansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.

Palkansaajien kokonaistuntiansioiden jakauma vuonna 2016

Palkansaajien kokonaistuntiansioiden jakauma vuonna 2016

Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin ja yksityisellä sektorilla yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Yllä oleva kuvio esittää koko- ja osa-aikatyötä tekevien kuukausi- ja tuntipalkkaisten palkansaajien kokonaistuntiansioiden jakauman.

Kuviossa kokonaisansiot on jaettu euron luokkiin. Lukumäärällisesti eniten palkansaajia oli välillä 15,00 – 15,99 euroa, noin 140 000 henkilöä. Tämä oli yleisin (moodi) luokka.

Palkansaajien kokonaisansioiden mediaani palkattua tuntia kohden oli 17 euroa. Puolet tilaston palkansaajista ansaitsi tätä vähemmän ja puolet enemmän.

Kokonaistuntiansioiden keskiarvo oli 20 euroa. Tilaston palkansaajista 64 prosenttia, noin 1 030 000 palkansaajaa, ansaitsi keskiarvoa vähemmän. Tätä selittää se, että suurimmat kokonaistuntiansiot nostavat aritmeettista keskiarvoa.

Kokonaistuntiansio on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio sopimuksen mukaisella säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla.

Säännöllinen viikkotyöaika perustuu niihin tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Se ei perustu tehtyihin tunteihin. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan.

Työaikalisät kasvattavat kokonaistuntiansioita

Tyypillisimpiä ammatteja 15 euroa palkattua tuntia kohden ansaitsevien joukossa olivat mm. myyjät, sairaanhoitajat, lastentarhaopettajat, yleissihteerit sekä kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat.

Työaikalisät nostivat etenkin myyjien kokonaistuntiansioita. Yleisesti ottaen myyjät eivät päässeet 15 euron tuntiansioihin ilman tuntuvaa määrää työaikalisiä.

Työaikalisiä maksetaan ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaitöistä. Useimmin työaikalisia ansaitsivat palkansaajat, joiden kokonaisansiot olivat 13 euroa palkattua tuntia kohden. Tässä ryhmässä työaikalisiä maksettiin liki joka toiselle palkansaajalle.

Työaikalisiä ansainneiden palkansaajien osuus kaikista palkansaajista ja työaikalisien osuus kokonaistuntiansioista työaikalisiä ansainneilla vuonna 2016

Työaikalisiä ansainneiden palkansaajien osuus kaikista palkansaajista ja työaikalisien osuus kokonaistuntiansioista työaikalisiä ansainneilla vuonna 2016

Työaikalisiä maksettiin sitä harvemmin, mitä suuremmaksi kokonaistuntiansiot kasvoivat. Toisaalta mikäli työaikalisiä maksettiin, ja kokonaistuntiansiot olivat suuremmat kuin 20 euroa, työaikalisien merkitys ansionmuodostuksessa oli huomattavaa.

Keskimäärin työaikalisät muodostivat noin kymmenen prosenttia kokonaistuntiansioista palkansaajilla joille niitä maksettiin.

Ammattiryhmittäin tarkasteltuna yleisimmin työaikalisiä maksettiin sotilaille, palvelu- ja myyntityöntekijöille sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöille. Näissä ammattiryhmissä lisiä maksettiin tilastointijaksolla 50–70 prosentille palkansaajista.

Yleisin kokonaistuntiansio Uudellamaalla sama kuin muualla maassa

Tarkasteltaessa kokonaistuntiansioita työpaikan sijainnin mukaan, havaitaan että yleisin kokonaistuntiansio oli sama Uudellamaalla ja muista maakunnista koostetussa vertailujoukossa (15 euroa).

Sen sijaan kokonaisansioiden mediaani (19 euroa) sekä keskiarvo (22 euroa) olivat Uudellamaalla suurempia kuin muualla maassa (17 euroa ja 19 euroa).

Tätä selittää se, että palvelualan ammateissa palkansaajien kokonaisansioissa ei ole suurta eroa Uudenmaan ja muiden maakuntien välillä. Lisäksi Uudellamaalla työskentelee suhteellisesti enemmän johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita kuin muissa maakunnissa. Näissä ammattiryhmissä kokonaisansiot palkattua tuntia kohden ovat keskimäärin suuremmat kuin muissa ammattiryhmissä.

Palkansaajien prosenttiosuus kaikista palkansaajista kokonaistuntiansioiden mukaan Uudellamaalla ja muissa maakunnissa vuonna 2016

Palkansaajien prosenttiosuus kaikista palkansaajista kokonaistuntiansioiden mukaan Uudellamaalla ja muissa maakunnissa vuonna 2016

Palkkarakennetilasto kuvaa 1,6 miljoonaa palkansaajaa

Vuoden 2016 palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,6 miljoonan palkansaajan ansiotietoja. Tilaston tiedot on kerätty kuukausipalkkaisilta palkansaajilta syys-, loka- tai marraskuulta ja tuntipalkkaisilta palkansaajilta vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Tämä julkaisu täydentää 21.9.2017 julkaistua palkkarakennetilaston ennakkoa toimiala- ja maakuntakohtaisilla ansiotiedoilla.

Palkkarakennetilasto mittaa kokonaisansioita. Kokonaisansiot sisältävät peruspalkan lisäksi henkilökohtaiset lisät, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, osin varallaolo- ja päivystyskorvaukset, palkan ei-tehdyltä työajalta, yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat ja luontoisedut. Kokonaisansiot eivät sisällä kertaluonteisesti maksettavia palkaneriä, kuten tulospalkkioita ja lomarahoja.


Lähde: Palkkarakenne 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sampo Pehkonen 029 551 3452, Jukka Pitkäjärvi 029 551 3356, palkkarakenne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi

Julkaisu pdf-muodossa (266,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 19.2.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pra/2016/pra_2016_2018-02-19_tie_001_fi.html