Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2016 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2016 koko maassa kaikkiaan 823 500 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 4 400 rikosta ja rikkomusta (0,5 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleista rikoksista 466 900 oli rikoslakirikoksia eli rikoksia, jotka on määritelty rikoslaissa. Rikoslakirikosten määrä väheni 7 500 (1,6 prosenttia) vuoteen 2015 verrattuna. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 2011, jolloin tietoon tuli 531 800 rikosta. Vuoden 2016 aikana selvitettiin yhteensä 285 400 rikoslakirikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 295 300. Kaikista tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista selvitettiin 635 100. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta.

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 15 500 rikosta, mikä on 1,9 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista. Tullin tietoon tuli 9 500 rikosta ja rikkomusta, mikä oli yhtä paljon kuin edellisenä vuonna. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 6 000 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 12 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkasteltuna rikoslakirikosten määrä lisääntyi Keski-Pohjanmaan (+9,7 %), Ahvenanmaan (+6,3 %), Uudenmaan (+3,5 %) ja Etelä-Pohjanmaan (+1,9 %) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Etelä-Savon maakunnassa, 11,9 prosenttia edellisvuodesta.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 8 508 rikosta 100 000 asukasta kohden, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 8 645.

Kuvio 1. Rikoslakiikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2016

Identiteettivarkaudesta kirjattiin vuoden 2016 aikana 3 300 rikosilmoitusta. Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin 4.9.2015. ja vuoden 2015 aikana identiteettivarkaudesta kirjattiin 518 rikosilmoitusta. Vuoden 2016 aikana selvitettiin 960 identiteettivarkautta.

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2016 tietoon 230 200, mikä oli 2,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus RL 28:1, törkeä varkaus RL 28:2 ja näpistys RL 28:3). Niitä ilmeni 131 400, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2000–luvun. Vuonna 2016 varkauksia (RL 28:1) kirjattiin 64 100 eli 7,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia (RL 28:2) kirjattiin 3 400, mikä on 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Näpistyksiä (RL 28:3) tuli tietoon 64 000 eli 2,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Kolmannes kaikista varkausrikoksista (46 800 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2015 verrattuna myymälävarkauksien ja -näpistyksien määrä laski 1,8 prosenttia.

Vuonna 2016 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus ja näpistys) tuli ilmi 33 300, mikä oli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot vähenivät 27,1 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2016 ilmi 1 200. Asuntomurrot vähenivät 5,3 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4 100. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 8,3 prosenttia.

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2016

Omaisuusrikoksista kuudennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 35 200, mikä oli 6,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Vahingonteoista runsas puolet tehdään yleisellä paikalla.

Petoksia (petos RL 36:1, lievä petos RL 36:3, törkeä petos RL 36:2) tuli ilmi 25 100, mikä oli 3,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 15 100, mikä oli 38,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut pääosin kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2016 tuli tietoon kaikkiaan 1 250 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 5,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito RL 33:1-4) tuli ilmi 2 600, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Tilastoitujen väärennysrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa miltei koko 2000–luvun. Vuonna 2010 niitä tuli ilmi 4 600 ja vuonna 2000 tuli ilmi 6 200 tapausta.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 670, mikä oli 7,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015, jolloin niitä ilmoitettiin 8,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Vuonna 2016 ryöstörikoksista 1 250 eli 75,5 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä 16,6 prosenttia oli törkeitä.

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2016 (kaikkiaan 230 174 rikosta)

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2016

Maakunta	Kaikki omaisuus- rikokset	Murrot	Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset	Ryöstöt	Vahingonteot	Kavallukset	Petokset, maksuväline- petokset
Koko maa	4 195	606	122	30	641	53	732
Uusimaa	5 593	801	157	46	875	69	700
Varsinais-Suomi	3 780	635	114	32	516	66	557
Satakunta	3 139	614	85	25	569	42	462
Kanta-Häme	3 528	543	112	14	667	22	603
Pirkanmaa	4 230	647	138	40	656	47	650
Päijät-Häme	4 201	718	136	26	570	46	893
Kymenlaakso	3 948	550	178	22	609	53	559
Etelä-Karjala	3 253	483	138	18	495	48	494
Etelä-Savo	2 711	514	82	11	508	31	482
Pohjois-Savo	2 771	314	55	19	523	60	456
Pohjois-Karjala	2 515	269	66	14	503	39	393
Keski-Suomi	3 416	491	80	23	521	55	627
Etelä-Pohjanmaa	1 816	279	50	10	324	34	292
Pohjanmaa	2 957	460	101	15	510	24	293
Keski-Pohjanmaa	1 957	309	59	6	417	32	255
Pohjois-Pohjanmaa	3 435	548	140	28	503	41	559
Kainuu	2 815	335	64	15	528	39	511
Lappi	3 473	480	109	12	570	48	581
Ahvenanmaa - Åland	3 050	635	86	28	725	59	238

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2016 tietoon tuli kaikkiaan 33 800 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli  100 tapausta (0,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2015. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 1,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 590. Viimeisen kymmenen (2007–2016) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 35 000. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 78. Niitä oli 18 tapausta vähemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2016 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 106. Vastaava luku vuosina 1997–2006 on 130. Tapon, murhan tai surman yrityksiä kirjattiin 311, mikä on 12 enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 160, mikä on 10,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosina 2007–2016 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 938 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 240, mikä on 1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 535 rikosilmoitusta mikä on 252 tapausta, (89 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2015. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Vuonna 2016 henkirikoksista 58 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 38 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskausrikoksista 15,1 prosenttia tehtiin yleisellä paikalla. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 18,7 prosenttia ja vuonna 2009 yleisellä paikalla tehtiin 23,5 prosenttia raiskausrikoksista. Seksuaalisesta ahdistelusta yli puolet tapahtui yleisellä paikalla tai yleisessä tilaisuudessa.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2016

Maakunta	Henkirikokset ja niiden yritykset	Pahoinpitely	Törkeä pahoinpitely	Lievä pahoinpitely	Raiskausrikokset
Koko maa	7	415	29	170	21
Uusimaa	7	511	25	180	24
Varsinais-Suomi	5	348	23	212	16
Satakunta	7	364	39	169	14
Kanta-Häme	4	321	42	202	14
Pirkanmaa	5	387	28	170	18
Päijät-Häme	7	359	34	113	19
Kymenlaakso	7	331	28	151	17
Etelä-Karjala	4	318	25	202	19
Etelä-Savo	6	352	24	198	16
Pohjois-Savo	8	331	32	228	24
Pohjois-Karjala	5	279	26	219	13
Keski-Suomi	10	518	34	158	25
Etelä-Pohjanmaa	7	343	30	105	7
Pohjanmaa	4	351	22	93	19
Keski-Pohjanmaa	1	420	30	114	18
Pohjois-Pohjanmaa	6	388	29	110	16
Kainuu	6	452	33	215	11
Lappi	14	440	39	168	43
Ahvenanmaa - Åland	3	434	38	134	31

1.4. Päihderikokset

Vuonna 2016 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 25 100, mikä oli 1 700 tapausta (7,2 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2015. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 10,2 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 179. Runsaat 60 prosenttia kaikista huumausainerikoksista on käyttörikoksia. Niitä tuli ilmi 15 700, mikä on 550 tapausta (3,6 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2015.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 4. Huumausainerikokset 2012–2016

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 2 900, mikä oli 320 tapausta, eli 10,0 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.5 Rattijuopumukset ja liikennerikokset

Törkeät rattijuopumukset vähenivät 6,8 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,0 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 17 300, mikä oli 300 tapausta eli 1,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut pääosin laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 1990 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen.

Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset 1980–2016

Rattijuopumustapauksista 66,5 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 29,0 prosentissa jokin muu huumaava aine. Loput 4,5 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 5,5 prosenttia, huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät 6,2 prosenttia ja alkoholin ja huumaavan aineen sekakäyttö lisääntyi 7,1 prosenttia.

Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2016

Vuonna 2016 rekisteröitiin 411 700 liikenneturvallisuuden vaarantamista, liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomusta sekä ajoneuvorikkomusta, mikä oli 1,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 900, mikä oli 0,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 299 300, mikä oli 2,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 2014 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2013 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2012 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 2012 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 2013 alkupuolelle.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2016, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 23.3.2017