Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2018 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

Omaisuusrikosten määrä laski, seksuaalirikosten ja liikennerikosten määrä kasvoi vuonna 2018

1.1. Tiivistelmä

Viranomaisten tietoon tuli vuonna 2018 yhteensä 873 400 rikosta ja rikkomusta, mikä on 1,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kaikista rikoksista ja rikkomuksista 443 500 oli rikoslakirikoksia. Näiden määrä kasvoi 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Ylinopeuksia tilastoitiin 386 400, mikä on 3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ylinopeuksia voidaan kirjata joko liikenneturvallisuuden vaarantamisina tai liikennerikkomuksina, joten niiden kasvu selittää myös rikoslakirikosten määrän kasvua.

Kuvio 1 Rikoslakirikoksien määrä 1980–2018

*Vuoden 2016 sakkolakiuudistuksen jälkeen kaikkia liikennerikoksia ei ilmoiteta syyttäjälle

Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista on poliisin kirjaamia. Poliisin tietoon tuli vuoden 2018 aikana 858 600 rikosta ja rikkomusta, mikä on 1,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Rikoslakirikoksien määrä kasvoi 1,2 prosenttia. Niitä tuli tietoon 433 900.

Tullin tietoon tuli 8 900 rikosta ja rikkomusta, joista 7 400 oli rikoslakirikosta. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli yhteensä 5 900 rikosta ja rikkomusta, joista rikoslakirikoksia oli 2 300. Tullin tietoon tulleet rikokset ja rikkomukset vähenivät 4,3 prosenttia ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet lisääntyivät 3,4 prosenttia.

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2018 aikana yhteensä 694 700 rikosta ja rikkomusta, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti nousi lähes 5 prosenttiyksikköä, mutta rikoslakirikosten selvitysprosentti laski hieman.

1.2 Omaisuusrikokset

Tietoon tulleiden omaisuusrikosten määrä laskussa

Vuonna 2018 omaisuusrikoksia tuli tietoon 207 000, mikä on 1,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varkausrikoksia (RL 28:1–3) ilmoitettiin 122 700, mikä on 2,1 prosenttia (2 700 tapausta) vähemmän kuin vuonna 2017. Varkauksista törkeitä (RL 28:2) oli 3 050, mikä on 130 tapausta enemmän kuin vuonna 2017. Näpistysten (RL 28:3) määrä laski 1,9 prosenttia (1 200 tapausta) ja perusmuotoisten varkauksien (RL28:1) määrä laski 2,8 prosenttia (1 700 tapausta) edellisvuodesta. Näpistyksiä ilmoitettiin 61 200 ja varkauksia 58 500. 2000–luvun alkuun verrattuna varkausrikoksien määrä on laskenut vajaat 40 prosenttia.

Kaikista varkausrikoksista myymälävarkauksia ja –näpistyksiä oli 45 600, mikä on 1,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Kuvio 2. Varkausrikokset 2000–luvulla

Vuonna 2018 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus, näpistys) tuli tietoon 28 300, mikä on 1 500 tapausta (5 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Murtorikosten määrä on ollut muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta laskussa koko 2010–luvun. Erityisen paljon ovat vähentyneet ajoneuvomurrot, niiden määrä on lähes puolittunut. Vuonna 2018 ajoneuvomurtoja kirjattiin 7 000.

Asuntomurtoja ilmoitettiin 3 700 ja vapaa-ajanasuntomurtoja 1 200. Asuntomurrot lisääntyivät 14,2 prosenttia ja vapaa-ajanasuntomurrot vähenivät 20,6 prosenttia. Näiden rikosten määrät vaihtelevat vuosittain paljon, mutta yleinen trendi 2010–luvulla on ollut laskeva.

Kuvio 3. Murrot kohteen mukaan 2009–2018

Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksia (RL 28:9), moottorikulkuneuvon luvattomia käyttöjä ja moottorikulkuneuvon anastuksia ilmoitettiin 5 800, mikä on 5 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.

Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien RL 28:9 kohteet vuosina 2010-2018

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Yhteensä	8 786	9 464	6 821	6 126	5 953	5 878	5 253	4 868	4 540
Auto	6 045	5 996	4 335	3 645	3 511	3 712	3 253	2 937	2 893
Mopo	1 770	2 116	1 631	1 560	1 524	1 240	1 088	929	795
Moottoripyörä	654	1 021	629	656	681	722	694	770	623
Vene/alus	39	32	31	34	19	19	21	34	22
Muu moottorikulkuneuvo	278	299	195	231	218	185	197	198	207

Ryöstöjä (RL 31:1-2, 2a) kirjattiin 1 700, mikä on 3,7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Ryöstöistä törkeitä oli 303, mikä on 39 tapausta enemmän kuin vuonna 2017. Ryöstöistä lähes kaksi kolmannesta tapahtuu yleisellä paikalla.

Vahingontekoja ilmoitettiin 30 500, mikä on 3 000 tapausta (9 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2017. Eniten vähenivät yksityisessä paikassa tehdyistä vahingonteoista tehdyt ilmoitukset. Ne vähenivät lähes 20 prosentilla (2 200 tapauksella). Myös julkisella paikalla tehdyt vahingonteot vähenivät vajaalla 1 000 tapauksella.

Ilmoitettujen petosten (RL 36:1–3) määrä kääntyi muutaman laskuvuoden jälkeen nousuun. Niitä ilmoitettiin 24 500, mikä on 1 100 tapausta (4,7) prosenttia edellisvuotta enemmän. Maksuvälinepetoksia (RL 37:8–11) ilmoitettiin 6 100, mikä on vajaat 600 tapausta (8,5 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.

Maakunnittain tarkasteltuna omaisuusrikoksia tuli eniten ilmi Uudellamaalla sekä lukumääräisesti että väkilukuun suhteutettuna. Rikokset tilastoidaan tekokunnan, ei epäillyn asuinkunnan mukaan, joten turistien ja muiden vierailijoiden tekemät rikokset näkyvät kyseisen maakunnan luvuissa.

Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2018

	Omaisuusrikokset	Varkaus 28:1	Törkeä varkaus 28:2	Näpistys 28:3	Asuntomurto	Vapaa-ajan asuntomurto	Ryöstöt	Vahingonteot
Koko maa	3 784	1 063	55	1 112	67	22	31	552
Uusimaa	4 835	1 474	83	1 480	84	9	49	654
Varsinais-Suomi	3 383	1 080	45	855	60	13	21	520
Satakunta	2 945	875	52	755	74	35	23	516
Kanta-Häme	3 322	980	59	979	67	29	32	539
Pirkanmaa	3 559	1 099	51	1 112	68	25	29	528
Päijät-Häme	3 937	1 206	52	864	63	34	19	605
Kymenlaakso	3 570	883	51	824	65	40	25	562
Etelä-Karjala	4 046	1 005	39	1 202	61	30	16	471
Etelä-Savo	2 663	729	26	754	57	57	12	436
Pohjois-Savo	3 227	864	32	958	53	27	21	568
Pohjois-Karjala	2 911	751	21	878	41	39	14	495
Keski-Suomi	3 281	997	50	951	74	36	28	474
Etelä-Pohjanmaa	1 941	333	36	676	47	13	8	380
Pohjanmaa	2 606	669	37	828	45	17	13	451
Keski-Pohjanmaa	2 116	330	29	881	66	4	13	400
Pohjois-Pohjanmaa	3 193	785	39	1 196	55	31	36	473
Kainuu	2 688	359	22	1 133	47	22	12	517
Lappi	3 028	621	49	866	61	23	18	560
Ahvenanmaa - Åland	2 165	450	40	739	47	20	17	520

1.3 Väkivalta- ja seksuaalirikokset

Tietoon tulleet seksuaalirikokset kasvussa

Epäillyistä henkirikoksista kirjattiin 85 ilmoitusta. Tämä on 12 tapausta enemmän kuin vuonna 2017. Henkirikosten määrä on ollut pääosin laskusuunnassa. Vuosien 2010–2018 aikana niitä on kirjattu keskimäärin 94 vuodessa, kun vuosina 2000–2009 keskiarvo oli 128. Henkirikoksista 75 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Vuoden 2015 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 2017 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Henkirikoksen yrityksistä kirjattiin 355 ilmoitusta, mikä on 7 tapausta edellisvuotta enemmän.

Pahoinpitelyjä ilmoitettiin vuonna 2018 yhteensä 33 600, mikä on 100 tapausta edellisvuotta enemmän. Pahoinpitelyjä on kirjattu 2010–luvulla vuosittain keskimäärin 35 000. Perusmuotoisten pahoinpitelyjen määrä kasvoi 1,3 prosenttia. Niitä ilmoitettiin 23 100. Törkeiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi 1,8 prosenttia. Niitä tuli ilmi 1 600. Lieviä pahoinpitelyjä kirjattiin 8 900, mikä on 2,4 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyjen määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 393, mikä on 11,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Raiskausrikoksista noin 85 prosenttia tapahtui yksityisasunnossa tai muussa yksityisessä paikassa. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 373, mikä on 17,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Tämä on kuitenkin lähes 20 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Lisäksi ilmoitettiin 1 013 muuta seksuaalirikosta. Näistä ilmoituksista 512 tehtiin seksuaalisesta ahdistelusta, mikä on 98 tapausta, (23,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2017. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.2014. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2018

	Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset	Henkirikokset ja niiden yritykset	Pahoinpitely 21:5	Törkeä pahoinpitely 21:6	Lievä pahoinpitely 21:7
Koko maa	656	8	421	29	161
Uusimaa	720	8	489	27	158
Varsinais-Suomi	578	5	344	23	171
Satakunta	603	9	368	29	150
Kanta-Häme	607	9	351	39	180
Pirkanmaa	622	5	386	29	168
Päijät-Häme	573	10	358	35	135
Kymenlaakso	648	14	407	31	153
Etelä-Karjala	520	6	276	26	179
Etelä-Savo	741	12	386	32	253
Pohjois-Savo	676	7	341	30	263
Pohjois-Karjala	542	10	314	22	162
Keski-Suomi	769	6	534	32	163
Etelä-Pohjanmaa	648	8	457	28	128
Pohjanmaa	551	4	360	22	134
Keski-Pohjanmaa	715	18	517	26	126
Pohjois-Pohjanmaa	560	10	387	41	97
Kainuu	775	7	489	29	200
Lappi	650	12	415	30	157
Ahvenanmaa - Åland	517	3	322	23	111

Maakunnan väkilukuun suhteutettuna seksuaalirikoksia tuli eniten ilmi Keski-Suomessa, 85 tapausta 100 000 asukasta kohden. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttö tuli väkilukuun suhteutettuna eniten ilmi Ahvenanmaalla. Siellä tuli ilmi 11 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Pohjois-Pohjanmaalla kirjattiin 115 ilmoitusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tämä tarkoittaa 28 tapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Taulukko 4. Seksuaalirikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2018

	Seksuaalirikokset	Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	Raiskaus	Muut seksuaalirikokset
Koko maa	69	25	26	18
Uusimaa	81	27	30	24
Varsinais-Suomi	58	18	24	15
Satakunta	64	24	27	13
Kanta-Häme	50	18	21	11
Pirkanmaa	59	21	21	17
Päijät-Häme	55	20	22	12
Kymenlaakso	56	25	13	18
Etelä-Karjala	56	30	13	13
Etelä-Savo	46	17	17	13
Pohjois-Savo	79	25	32	22
Pohjois-Karjala	57	20	20	16
Keski-Suomi	85	34	28	24
Etelä-Pohjanmaa	67	34	24	8
Pohjanmaa	73	27	34	13
Keski-Pohjanmaa	39	3	19	18
Pohjois-Pohjanmaa	64	28	19	17
Kainuu	59	18	22	19
Lappi	52	25	17	10
Ahvenanmaa - Åland	67	37	17	13

1.4 Liikennerikokset ja -rikkomukset

Vuonna 2018 erilaisia liikennerikoksia kirjattiin 116 400, mikä on 5,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Lisäksi kirjattiin 413 900 liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomista ja ajoneuvorikkomusta. Kaikista liikennerikoksista ja rikkomuksista 386 400 oli ylinopeuksia. Niiden määrä kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta.

Rattijuopumusten määrä on kääntynyt nousuun useamman vuoden laskevan trendin jälkeen. Vuonna 2018 rattijuopumuksia kirjattiin 19 000, mikä on 1 300 tapausta (7,5 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna. Perusmuotoiset rattijuopumukset (RL 23:3) lisääntyivät 10,3 prosenttia edellisvuodesta. Niitä kirjattiin 11 800. Törkeitä rattijuopumuksia (RL 23:4) kirjattiin 7 200, mikä on 3,1 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Kuvio 4. Rattijuopumukset 1980–2018

Törkeistä rattijuopumuksissa alkoholi on päihteenä edelleen noin 90 prosentissa tapauksista, mutta perusmuotoisista rattijuopumuksista jo yli puolet aiheutuu muista huumaavista aineista.

Kuvio 5. Rattijuopumukset päihteen mukaan 2003–2018

Vesi-, ilma- ja junaliikennejuopumuksia tilastoitiin vajaat 300, mikä on noin 7 prosenttia edellisvuotta enemmän. Moottorittomalla ajoneuvolla tehtyjä liikennejuopumuksia kirjattiin 50.

1.5 Huumausaine- ja alkoholirikokset

Tilastoidut huumausainerikokset edelleen kasvussa

Huumausainerikoksia kirjattiin yhteensä 29 100, mikä on 4,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Törkeitä huumausainerikoksia tuli ilmi 1 250, mikä on 30 tapausta edellisvuotta vähemmän. Eniten kasvua oli huumausaineen käyttörikoksissa. Niitä kirjattiin 19 300, mikä on 2 200 tapausta (13 prosenttia) edellisvuotta enemmän.

Alkoholirikoksia (RL 50a) ja rikkomuksia tuli ilmi vajaat 1 700 tapausta. Tämä on 7,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuvio 6. Alkoholi- ja huumausainerikoksia 2000–2018

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin, tullin tai rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

1.6 Muut rikokset ja rikkomukset

Kotirauhan ja viestintärauhan (RL 24:1–2) rikkomisesta kirjattiin 4 900 ilmoitusta, mikä on 300 tapausta edellisvuotta vähemmän. Julkisrauhan rikkomisesta (RL 24:3–4) kirjattiin 65 ilmoitusta. Salakatselusta tehtiin 250 ilmoitusta, mikä on 20 tapausta edellisvuotta enemmän.

Laittomia uhkauksia kirjattiin 8 800, kunnianloukkauksia 4 400 ja vainoamisia vajaat 700. Kaikissa näissä rikoksissa määrät ovat edellisvuoden tasolla.

Identiteettivarkaudesta kirjattiin 3 800 ilmoitusta, mikä on 3,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Työrikoksia (RL 37) ilmoitettiin vajaat 400, mikä on vajaat 100 tapausta edellisvuotta enemmän. Ympäristörikoksia (RL 48) puolestaan kirjattiin runsaat 500, mikä on noin 50 tapausta edellisvuotta enemmän.

1.7 Rikosten selvittäminen

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 2018 aikana yhteensä 694 700 rikosta ja rikkomusta, mikä on 7,8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu lähinnä liikennerikosten ja rikkomusten määrän kasvusta. Rikoslakirikoksia selvitettiin yhteensä 273 600, mikä on runsaat 700 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Kaikkien rikosten ja rikkomusten selvitysprosentti oli 79,5 ja rikoslakirikosten selvitysprosentti oli 61,7. Edellisvuonna vastaavat prosentit olivat 74,8 ja 62,3. Rikosten selvitysprosentti lasketaan tilastovuonna selvitettyjen rikosten osuutena tilastovuonna ilmi tulleista rikoksista. Tästä syystä rikoksien selvitysprosentti voi olla jonain vuonna olla yli 100.

Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Varkauksista (RL 28:1) selvitetään vain noin 15 prosenttia kun näpistyksistä (RL 28:3) selvitetään puolet. Pahoinpitelyjen selvitysprosentti on viime vuosina hieman laskenut. Vuonna 2018 pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 63 kun vuonna 2015 se oli 70 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi.

Vuonna 2018 lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä ja raiskauksia kirjattiin paljon loppuvuodesta, eikä niitä ehditty selvittää saman vuoden aikana. Tämä näkyy näiden rikosten selvitysprosentin laskussa edellisvuoteen verrattuna.

Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-2018

	1986 - 1990	1991 - 1995	1996 - 2000	2001 - 2005	2006 - 2010	2011 - 2015	2016	2017	2018
Rikoslakirikokset	69	58	57	63	67	63	61	62	62
Varkaus 28:1	25	17	14	15	18	15	15	15	14
Törkeä varkaus 28:2	39	29	40	41	38	34	32	37	31
Näpistys 28:3	78	70	67	58	57	56	54	50	51
Ryöstöt	53	43	42	45	49	53	53	56	53
Vahingonteot	29	27	27	26	25	22	22	22	24
Henkirikosten yritykset	95	91	92	94	97	92	88	100	84
Pahoinpitely 21:5	79	74	76	80	81	76	67	66	64
Törkeä pahoinpitely 21:6	85	84	83	87	88	84	81	80	77
Lievä pahoinpitely 21:7	95	86	79	75	73	72	65	60	59
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö	91	84	88	82	86	75	69	63	52
Raiskaus	63	56	57	63	66	70	67	71	55

Alhaisimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitoksilla. Toisaalta Helsingin poliisilaitoksen tietoon tuli eniten rikoksia, yhteensä 72 700. Tämä on noin 12 000 enemmän kuin Sisä-Suomen poliisilaitoksen, jonka tietoon tuli toiseksi eniten rikoksia.

Kuvio 7. Rikoslakirikosten selvitysprosentit viranomaisittain

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2018, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 16.5.2019