Etusivu > Tilastot > Rahoitustilinpito > 2011 > 1. Kotitalouksien rahoitusvarat supistuivat ja velkaantuminen jatkui vuonna 2011

1. Kotitalouksien rahoitusvarat supistuivat ja velkaantuminen jatkui vuonna 2011

Vuonna 2011 kotitalouksien rahoitusvarat vähenivät hallussapitotappioiden takia. Osakekurssien laskiessa kotitalouksille kertyi lähes 13 miljardia hallussapitotappioita. Hallussapitotappiot kohdistuivat lähinnä pörssiosakkeisiin, vakuutussaamisiin ja rahasto-osuuksiin. Kotitaloudet hankkivat viime vuonna nettomääräisesti lisää rahoitusvaroja 5 miljardilla eurolla. Täten kotitalouksien rahoitusvarojen vähennykseksi tuli noin 7 miljardia euroa.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos 1998-2011

Kotitaloudet sijoittivat vuonna 2011 eniten talletuksiin. Talletukset ovat tyypillisesti olleet kotitalouksien tärkein sijoituskohde. Viime vuonna kotitalouksien suosiossa olivat erityisesti määräaikaistalletukset. Myös kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset pörssiosakkeisiin pysyivät positiivisina, mutta sijoitusrahastoista kotitaloudet vetivät varojaan pois.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 218 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. Siitä 80 miljardia oli talletuksia, 46 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 42 miljardia vakuutussaamisia, 21 miljardia pörssiosakkeita ja 12 miljardia euroa rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 17 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroina.

Kotitalouksien velkojen kasvu jatkui tasaista tahtia. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät vuoden aikana 6 miljardilla eurolla saavuttaen vuoden lopussa 117 miljardia. Velkaantumisaste eli luottojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 115,6 prosenttiin edellisvuoden 113,2 prosentista.

Kotitalouksien rahoitusvarojen supistumisen ja velkojen kasvun seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarallisuus, eli rahoitusvarojen ja velkojen erotus, väheni. Nettorahoitusvarat laskivat vuoden aikana 14 miljardin verran, mikä vastaa 13 prosentin vähennystä.

1.1. Julkisen sektorin varallisuusasema heikkeni

Julkisen sektorin varallisuusasema heikkeni vuonna 2011. Vuoden lopussa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus oli 102 miljardia euroa, mikä on 15 miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valtion nettorahoitusvarallisuus väheni 13 miljardia ja työeläkelaitosten 2 miljardia. Paikallishallinnon nettorahoitusvarallisuus pysyi edellisen vuoden tasolla.

Valtion vuonna 2008 alkanut varallisuusaseman heikkeneminen jatkui nettorahoitusvarallisuuden laskiessa -34 miljardiin euroon. Lasku johtuu sekä velkaantumisesta että rahoitusvarojen supistumisesta. Valtion rahoitustilinpidon mukaisen markkinahintaisen bruttovelan lisäys oli 8 miljardia ja rahoitusvarojen vähennys 5 miljardia. Valtion rahoitusvarojen vähennys johtui hallussapitotappioista.

Työeläkelaitosten nettorahoitusvarallisuus laski vuoden aikana 136 miljardista 133 miljardiin euroon.

Työeläkelaitosten nettorahoitusvarallisuuden lasku selittyy pääosin työeläkelaitosten hallussa olleiden pörssiosakkeiden markkina-arvojen laskulla. Kaikkiaan työeläkelaitosten hallussapitotappiot olivat 8 miljardia ja nettomääräiset sijoitukset 5 miljardia euroa vuonna 2011. Työeläkelaitokset sijoittivat eniten varoja velkapapereihin sekä noteeraamattomiin osakkeisiin, kun vielä edellisvuonna niiden sijoitukset kohdistuivat rahasto-osuuksiin ja pörssiosakkeisiin.

1.2. Pörssiosakkeiden liikkeeseenlasku piristyi hieman

Yritykset hankkivat vuonna 2011 oman pääoman ehtoista rahoitusta osakemarkkinoilta. Pörssinoteeratut yritykset laskivat liikkeelle 0,8 miljardin edestä uusia osakkeita, kun edellisvuonna liikkeeseenlaskut olivat 0,4 miljardia. Omien osakkeiden takaisinostot jäivät melko vähäisiksi. Vuodesta 2003 vuoteen 2008 saakka yritykset kuolettivat osakevelkaansa ostamalla takaisin omia osakkeitaan liikkeeseenlaskuja enemmän.

Kuvio 2. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset 2002-2011 mrd. euroa

Yritykset myös lisäsivät velkarahoitustaan vuoden aikana. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelat kasvoivat vuoden aikana 3 miljardia kohoten 169 miljardiin euroon. Sen lisäksi yritykset velkaantuivat laskemalla liikkeelle velkapapereita nettomääräisesti miljardin euron verran.

1.3. Kotimaiset sijoitusrahastot kutistuivat

Sijoittajat vetivät rahoja pois kotimaisista sijoitusrahastoista 3 miljardin euron verran. Vielä vuonna 2010 rahastoihin virtasi lisää rahaa. Sijoitusrahastoista vetivät varoja pois erityisesti kotitaloudet, vakuutuslaitokset ja yritykset. Ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomessa rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sen sijaan olivat positiiviset. Kaikkiaan sijoitusrahastot kutistuivat vuoden aikana 7 miljardia, josta 4 miljardia johtui sijoitussalkkujen hallussapitotappioista. Rahamarkkinarahastoissa sen sijaan uusia merkintöjä oli lunastuksia enemmän.

1.4. Sijoittaminen ulkomaille väheni

Ulkomaiset joukkovelkakirjalainat ja rahasto-osuudet kiinnostivat suomalaisia selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaisista noteeratuista osakkeista suomalaiset vetivät varojaan pois vuoden aikana. Suomalaisten nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin ja rahastoihin olivat vuonna 2011 yhteensä 8 miljardia euroa, kun ne vielä edellisvuonna olivat 39 miljardia euroa.

Kotimaisten yksiköiden rahaa virtasi ulkomaisiin talletuksiin ja lainoihin 49 miljardin euron verran. Valtaosasta ulkomaisten talletusten lisäystä vastasi keskuspankki. Lainoja ulkomaille myönsivät puolestaan lähinnä talletuspankit.

Ulkomaiset sijoittajat vähensivät edellisvuosien tapaan omistuksiaan suomalaisissa pörssiosakkeissa. Kaikkiaan niitä myytiin viime vuonna kotimaisille sijoittajille nettomääräisesti 2 miljardin euron edestä. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo oli vuoden lopussa 46 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta laski 43 prosenttiin. Sen sijaan suomalaiset joukkovelkakirjalainat ja rahasto-osuudet kiinnostivat ulkomaisia sijoittajia myös vuonna 2011.

1.5. Yksityisen sektorin velkaa seurataan

Euroopan komissio on käynnistänyt makrotaloudellisten epätasapainojen seurannan (Macroeconomic Imbalance Procedure), joka perustuu kymmeneen indikaattoriin. Indikaattoreille on määritelty raja-arvot, joiden ylittäminen saattaa olla merkki makrotaloudellisesta epätasapainosta. Yksi seurattavista indikaattoreista on yksityisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöiden lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat.

Kuvio 3. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Vuonna 2011 yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen aleni neljä prosenttiyksikköä 179 prosenttiin. Yksityisen sektorin euromääräinen velka kasvoi, mutta suhde bruttokansantuotteeseen laski bruttokansantuotteen kasvaessa. Indikaattori kuitenkin edelleen ylittää Euroopan komission määrittelemän raja-arvon, joka on 160 prosenttia. Raja-arvon alle päästiin viimeksi vuonna 2007.

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Saara Roine 09 1734 3325, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 12.7.2012