1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat hieman mutta velkaantuminen jatkui vuonna 2012
Vuonna 2011 hallussapitotappioiden myötä notkahtaneet kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 2,5 miljardia euroa vuonna 2012. Osakekurssien nousun myötä kotitalouksille kertyi kaikkiaan 1,2 miljardia euroa hallussapitovoittoja. Nettomääräisesti kotitaloudet hankkivat kuitenkin vain 0,6 miljardilla eurolla rahoitusvaroja. Koska rahoitusvarojen kasvu jäi velanottoa pienemmäksi, kotitalouksien nettorahoitusvarat supistuivat.Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa
Talletukset ovat tyypillisesti olleet kotitalouksien tärkein sijoituskohde. Vuonna 2012 kotitalouksien suosiossa olivat erityisesti käteistalletukset. Vastaavasti varoja vedettiin voimakkaasti pois määräaikaistalletuksista. Edellisenä vuotena voimakkaasti supistuneet sijoitukset rahasto-osuuksiin palautuivat nyt selkeästi positiivisiksi. Myös kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset pörssiosakkeisiin kasvoivat edellisestä vuodesta.
Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 220 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Näistä 80 miljardia oli talletuksia, 46 miljardia vakuutussaamisia, 39 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia 24 miljardia pörssiosakkeita ja 14 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 17 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi.
Kotitalouksien velkojen kasvu jatkui. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät vuoden aikana reilulla 6 miljardilla eurolla saavuttaen vuoden lopussa 123 miljardia. Velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 118,2 prosenttiin edellisvuoden 115,7 prosentista. Koska kotitalouksien velat lisääntyivät rahoitusvaroja enemmän, kotitalouksien nettorahoitusvarat supistuivat vajaalla 4 miljardilla 88 miljardiin euroon.
1.1 Julkisen sektorin varallisuusasema parani
Julkisen sektorin varallisuusasema parani vuonna 2012. Vuoden lopussa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 107 miljardia euroa, mikä on 4 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman parantuminen selittyy pääosin sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten rahoitusvarojen kasvulla. Samalla kun valtionhallinnon nettorahoitusvarat hupenivat 8 miljardia ja paikallishallinnon yli 2 miljardia, sosiaaliturvarahastojen asema parani vajaalla 15 miljardilla.
Vaikka valtionhallinnon rahoitusvarat kasvoivat, pääosin pitkäaikaisten lainasaamisten lisäännyttyä, vuonna 2008 alkanut varallisuusaseman heikkeneminen jatkui. Valtionhallinnon nettorahoitusvarat laskivat vuoden 2012 aikana -34 miljardista -42 miljardiin euroon. Lasku johtui pääosin joukkovelkakirjalainojen kannan kasvusta. Vuoden aikana valtionhallinnon rahoitustilinpidon mukainen markkinahintainen bruttovelka kasvoi 11 miljardia euroa.
Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat nousivat vuoden 2012 aikana 133 miljardista 147 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen kasvu selittyy pääosin osakekurssien elpymisestä seuranneella pörssiosakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvon nousulla. Vuoden 2012 aikana työeläkelaitokset keräsivät hallussapitovoittoja kaikkiaan 9 miljardia euroa. Vastaavasti nettomääräiset sijoitukset olivat vajaat 4 miljardia euroa. Vuonna 2012 työeläkelaitokset sijoittivat varojaan eniten rahasto-osuuksiin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.
1.2 Pörssiosakkeiden liikkeeseenlasku piristyi
Oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkiminen osakemarkkinoilta kiinnosti yrityksiä vuonna 2012. Pörssinoteeratut yritykset laskivat liikkeelle 2 miljardin edestä uusia osakkeita, kun edellisvuonna liikkeeseenlaskut olivat vajaan miljardin. Edellisen kerran liikkeeseenlaskut ovat olleet tällä tasolla vuonna 2007. Omien osakkeiden takaisinostot jäivät vähäisiksi edellisvuoden tapaan. Vuodesta 2003 vuoteen 2008 saakka yritykset kuolettivat osakevelkaansa ostamalla takaisin omia osakkeitaan liikkeeseenlaskuja enemmän.Kuvio 2. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset, mrd. euroa
Yritysten velkarahoitus kasvoi vuoden 2012 aikana. Samalla uuden velan otossa painopiste siirtyi lainaveloista velkapapereihin. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelat kasvoivat maltillisesti 169 miljardista 172 miljardiin euroon. Sen sijaan velkapapereita yritykset laskivat liikkeelle nettomääräisesti 9 miljardin euron verran.
1.3 Kotimaiset sijoitusrahastot kasvoivat
Edellisenä vuotena supistuneet kotimaiset sijoitusrahastot kasvoivat kaikkiaan 21 miljardilla eurolla vuonna 2012. Kasvusta vajaat 14 miljardia oli sijoitussalkkujen hallussapitovoittoja ja 7 miljardia nettomääräisiä sijoituksia. Sijoitusrahastoihin virtasi varoja erityisesti ulkomailta, sekä vakuutuslaitoksista ja kotitalouksista. Myös rahamarkkinarahastoissa uusia merkintöjä oli lunastuksia enemmän.
1.4 Sijoittaminen ulkomailta Suomeen kasvussa
Ulkomaiset joukkovelkakirjalainat ja rahasto-osuudet kiinnostivat suomalaisia hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Ulkomaisiin noteerattuihin osakkeisiin suomalaiset sijoittivat enemmän kuin edellisvuonna, mutta kiinnostus oli vähäisempää kuin vuosina 2009-2010.
Suomalaisten nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin ja rahastoihin olivat vuonna 2012 yhteensä 16 miljardia euroa kun ne edellisvuonna olivat reilut 8 miljardia euroa. Vaikka suunta on kasvava, sijoitusten kokonaismäärä oli kuitenkin alle puolet vuoden 2010 tasosta.
Kotimaisten yksiköiden rahaa virtasi ulkomaisiin talletuksiin ja lainoihin huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2011. Virta putosi edellisvuoden 49 miljardista vajaaseen 9 miljardiin euroon. Suurin osa laskusta selittyy keskuspankin ulkomaisten talletusten kasvun hidastumisella ja talletuspankkien ulkomaisten talletusten vähenemisellä. Lainoja ulkomaille myönsivät edellisvuosien tapaan lähinnä talletuspankit.
Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät omistuksiaan suomalaisissa pörssiosakkeissa vuosien tauon jälkeen. Kaikkiaan pörssiosakkeita myytiin viime vuonna ulkomaisille sijoittajille nettomääräisesti vajaan miljardin euron edestä. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo oli vuoden lopussa 51 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta oli kuitenkin 43 prosenttia, kuten vuotta aiemminkin. Ulkomaisten sijoittajien suomalaisiin joukkovelkakirjalainoihin ja rahasto-osuuksiin kohdistuva kiinnostus on ollut viime vuodet kasvussa ja trendi jatkui myös vuonna 2012. Vuoteen 2008 verrattuna ulkomainen omistus sekä suomalaisissa joukkovelkakirjalainoissa että rahasto-osuuksissa on arvoltaan kaksinkertaistunut.
1.5. Yksityisen sektorin velka kasvoi
Yksityisen sektorin velka kasvoi viime vuoden aikana 18 miljardilla eurolla, mikä on 6 miljardia enemmän kuin vuonna 2011. Velan suhde bruttokansantuotteeseen kasvoi 5,6 prosenttiyksiköllä 185,1 prosenttiin. Indikaattori ylittää Euroopan komission määrittelemän raja-arvon, joka on 160 prosenttia. Raja-arvon alle päästiin viimeksi vuonna 2007.Kuvio 3. Yksityisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen
Euroopan komissio on käynnistänyt makrotaloudellisten epätasapainojen seurannan (Macroeconomic Imbalance Procedure), joka perustuu yhteentoista indikaattoriin. Yksi seurattavista indikaattoreista on yksityisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöiden lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat.
Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus
Lisätietoja: Martti Pykäri 09 1734 3382, rahoitus.tilinpito@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 11.7.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2012,
1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat hieman mutta velkaantuminen jatkui vuonna 2012
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rtp/2012/rtp_2012_2013-07-11_kat_001_fi.html