Etusivu > Tilastot > Rahoitustilinpito > 2017 > 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen vahva kasvu jatkui kuudetta vuotta peräkkäin

1. Kotitalouksien rahoitusvarojen vahva kasvu jatkui kuudetta vuotta peräkkäin

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat lähes 12 miljardia euroa vuonna 2017 ja nousivat 302 miljardiin euroon. Jo kuudetta vuotta peräkkäin suurempi osa kotitalouksien rahoitusvarojen kasvusta muodostui hallussapitovoitoista kuin uusista sijoituksista rahoitusvaroihin. Hallussapitovoittojen taustalla oli erityisesti osakesijoitusten suotuisa arvokehitys. Vuonna 2017 hallussapitovoittoja kertyi kuusi miljardia euroa samalla kun kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin olivat viisi miljardia.

Myös kotitalouksien nettorahoitusvarojen kehitys oli myönteistä vuonna 2017. Kotitalouksien velat kasvoivat vajaat seitsemän miljardia euroa. Rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli 139 miljardia euroa. Nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden aikana vajaalla viidellä miljardilla eurolla.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin kasvoivat aavistuksen edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sijoituksia virtasi talletuksiin, nettomääräisesti vajaan kolmen miljardin euron edestä. Siirtymä määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui kuudetta vuotta peräkkäin. Kotitaloudet vetivät varojaan pois määräaikaistalletuksista vuonna 2017 puolentoista miljardin euron edestä samalla kun niiden siirtokelpoiset talletukset lisääntyivät neljällä miljardilla. Sijoitusrahasto-osuuksiin kotitaloudet sijoittivat varojaan nettomääräisesti 1,4 miljardia euroa ja nettomääräinen sijoitusvirta noteerattuihin osakkeisiin oli 0,3 miljardia.

Kotitalouksien hallussa olevien noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien arvo nousi 2,7 miljardilla eurolla. Kotitaloudet saivat hallussapitovoittoja myös noteerattujen osakkeiden kurssinoususta kaksi miljardia euroa sekä sijoitusrahasto-osuuksista 1,2 miljardia.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 302 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa. Näistä 86 miljardia oli talletuksia, 79 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 58 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 38 miljardia pörssiosakkeita ja 24 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 17 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi, vaan ne ovat osa muita varoja eli reaalivaroja.

Kotitalouksien velkojen kasvutahti jatkui lähes entisenlaisena. Asuntolainojen ja muiden lainavelkojen määrä kasvoi vuoden aikana liki kuudella miljardilla eurolla ja ylsi vuoden lopussa 148 miljardiin. Kotitalouksien velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde neljän viimeisimmän vuosineljänneksen yhteenlaskettuihin käytettävissä oleviin tuloihin nousi 2,6 prosenttiyksiköllä 128,9 prosenttiin. Lainavelkoja ei tässä yhteydessä verrata siis rahoitusvaroihin tai kokonaisvarallisuuteen vaan käytettävissä oleviin tuloihin.

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema koheni merkittävästi

Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani merkittävästi vuonna 2017. Nettorahoitusvarat nousivat 131 miljardiin euroon, mikä on 16 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman koheneminen selittyy sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen 11 miljardin euron kasvulla. Samaan aikaan myös valtionhallinnon nettorahoitusvarat kasvoivat kolme miljardia euroa sekä paikallishallintosektorin ja muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat yhteensä kaksi miljardia euroa. Kasvun taustalla olivat huomattavat osakkeiden ja rahasto-osuuksien hallussapitovoitot.

Valtionhallinnon nettorahoitusvarallisuusaseman vuonna 2008 alkanut heikkeneminen loppui vuoden 2017 aikana. Vuoden lopussa valtion nettorahoitusvarojen taso oli -64 miljardia euroa, mikä on kolme miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2016 lopussa. Nettorahoitusvarojen kasvun taustalla oli lähes viiden miljardin euron hallussapitovoitot noteeratuista osakkeista valtion salkun erityisen suotuisan kehityksen ansiosta.

Paikallishallinnon nettorahoitusasema kääntyi nousuun vuoden 2017 aikana. Nettorahoitusasema kääntyi negatiiviseksi vuonna 2012 ja saavutti pohjan vuonna 2016. Paikallishallinnon nettorahoitusvarojen taso oli -2,8 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa.

Työeläkelaitosten rahoitusvarat ylittivät 200 miljardin euron rajapyykin vuonna 2017. Vuoden lopussa työeläkelaitoksilla oli rahoitusvaroja 206 miljardin euron arvosta. Rahoitustilinpidossa huomioitavia velkaeriä oli samaan aikaan kymmenen miljardia euroa, joten työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen määräksi saadaan 196 miljardia. Nettorahoitusvarat kasvoivat 11 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Sijoitusrahasto-osuuksiin virtasi nettomääräisesti lisää varoja 5,7 miljardia euroa, minkä lisäksi niiden markkina-arvo kohosi 2,6 miljardia. Liki puolet työeläkelaitosten rahoitusvaroista on sidottuna rahasto-osuuksiin. Hallussapitovoittoa kertyi myös suorista osakesijoituksista, 2,6 miljardia euroa. Talletuksiin virtasi lisää varoja nettomääräisesti 2,9 miljardin arvosta vuoden 2017 aikana, mutta velkapaperisijoitusten ja antolainauksen sijoitusvirta jäi negatiiviseksi ja ne tuottivat hieman hallussapitotappiota.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarallisuusasema koheni sekin, 0,7 miljardia euroa edellisvuodesta. Nettorahoitusvarojen taso oli kaksi miljardia vuoden 2017 lopussa. Talletuksiin virtasi nettomääräisesti lisää varoja 0,3 miljoonaa euroa, minkä lisäksi muiden sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskemien velkapapereiden kokonaismäärä markkinoilla laski 0,1 miljardilla eurolla ja niiden sijoitukset muiden liikkeeseen laskemiin velkapapereihin kasvoivat saman verran.

1.2 Yritykset lisäsivät velkarahoitusta

Yritysten velkarahoitus lisääntyi vuoden 2017 aikana 12 miljardilla eurolla. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten velkarahoitus kasvoi vuoden aikana 229 miljardista 241 miljardiin euroon. Kasvu tuli yksinomaan lainojen puolelta, sillä velkapaperimuotoinen rahoitus väheni puolisentoista miljardia euroa. Yrityssektori on tässä yhteydessä rajattu niin, ettei se sisällä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia eikä asunto-osakeyhtiöitä tai muita asuntoyhteisöjä.

1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui edelleen

Kotimaisten sijoitusrahastojen reipas kasvu jatkui kuudetta vuotta peräkkäin. Kasvua kertyi vuonna 2017 yli 14 miljardia euroa. Kasvusta noin kymmenen miljardia syntyi nettomääräisten sijoitusten kautta ja loput neljä miljardia rakentui rahastojen hallussapitovoitoista. Kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoittivat vuoden 2017 aikana erityisesti ulkomaiset tahot.

1.4 Vakuutuslaitosten vastuut kasvussa

Vakuutuslaitosten vakuutus- ja eläkevastuut kasvoivat 1,8 miljardilla eurolla 62 miljardiin euroon. Kasvun taustalla on henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvien vastuiden kasvu, sillä vahinkovakuutustekninen vastuuvelka ja eläkevastuut pysyivät vuoden 2016 tasolla.

Vakuutuslaitosten rahoitusvarat nousivat 74 miljardista eurosta 76 miljardiin. Erityisesti osuudet sijoitusrahastoissa kasvoivat merkittävästi, 37 miljardista eurosta 41 miljardiin. Sijoitusrahasto-osuudet vastasivat 54 prosenttia vakuutuslaitosten rahoitusvaroista, kun vuoden 2016 lopussa niiden osuus oli 51 prosenttia. Pitkäaikaisia velkapapereita vakuutuslaitoksilla oli hallussaan 17 miljardin euron edestä, mikä on neljä miljardia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaiset lainasaamiset puolestaan kasvoivat kahdesta miljardista eurosta viiteen miljardiin. Suomen vakuutussektorilla vuonna 2017 tehdyt yritysjärjestelyt selittävät osan muutoksista velkapaperi- ja lainasaamisissa.

1.5 Ulkomaiset sijoitukset Suomeen lisääntyivät

Ulkomaisten tahojen nettomääräiset sijoitukset Suomeen lisääntyivät 42 miljardilla eurolla vuonna 2017. Merkittävimmät nousut näkyivät talletuksissa, kymmenen miljardia, ja johdannaisissa, kahdeksan miljardia. Talletussaamisten ja velkojen muutokset liittyvät pääosin kotimaisten ja ulkomaisten rahalaitosten välisiin operaatioihin. Muita ulkomaiden suosimia sijoituskohteita olivat mm. velkapaperit, osakkeet ja muut osuudet sekä rahastot.

Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät edelleen omistuksiaan suomalaisissa noteeratuissa osakkeissa viime vuonna. Niihin ulkomaista rahaa virtasi kuusi miljardia euroa. Tahti hiipui puoleen edellisvuoden 12 miljardista eurosta. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden lopussa 108 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta oli hiukan alle 50 prosenttia.

Ulkomaisista sijoitusinstrumenteista erityisesti rahasto-osuudet olivat suomalaisten suosiossa vuonna 2017. Ulkomaisia sijoitusrahasto-osuuksia kotimaisilla tahoilla oli hallussaan 128 miljardin euron edestä samalla kun kotimaisten rahasto-osuuksien taso oli 103 miljardia. Ulkomaisia noteerattuja osakkeita suomalaisilla yksiköillä oli puolestaan hallussaan vuoden lopussa liki 72 miljardin euron arvosta. Suomalaisten yksiköiden kotimaisten noteerattujen osakkeiden omistusten taso oli 104 miljardia euroa.

1.6 Yksityisen sektorin velka kasvoi

Yksityisen sektorin velka lisääntyi vuoden 2017 aikana 18 miljardilla eurolla. Samalla velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi 1,8 prosenttiyksikköä 182,4 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat.

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Henna Laasonen 029 551 3303, Timo Ristimäki 029 551 2324, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 28.9.2018