Etusivu > Tilastot > Rahoitustilinpito > 2019 > 1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvussa

1. Kotitalouksien rahoitusvarat kasvussa

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 27,2 miljardia euroa vuonna 2019 ja nousivat 331,5 miljardiin euroon. Edellisvuotista notkahdusta lukuun ottamatta jo pidemmän aikaa suurempi osa kotitalouksien rahoitusvarojen kasvusta on muodostunut hallussapitovoitoista kuin uusista sijoituksista rahoitusvaroihin. Hallussapitovoittojen taustalla oli erityisesti osakesijoitusten suotuisa arvokehitys. Vuonna 2019 hallussapitovoittoja kertyi yhteensä 17,4 miljardia euroa samalla kun kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin olivat 9,9 miljardia.

Myös kotitalouksien nettorahoitusvarojen kehitys oli myönteistä vuonna 2019. Kotitalouksien velat kasvoivat 10,1 miljardia euroa. Rahoitusvarojen ja velkojen erotus oli 147,4 miljardia euroa. Nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden aikana 17,1 miljardia euroa.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kotitalouksien nettomääräiset lisäsijoitukset rahoitusvaroihin kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten sijoituksia virtasi talletuksiin, nettomääräisesti 5,5 miljardin euron edestä. Siirtymä määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin jatkui kahdeksatta vuotta peräkkäin. Kotitaloudet vetivät varojaan pois määräaikaistalletuksista vuonna 2019 0,5 miljardin euron edestä samalla kun niiden siirtokelpoiset talletukset lisääntyivät 6,0 miljardilla.

Sijoitusrahasto-osuuksiin kotitaloudet sijoittivat varojaan nettomääräisesti 1,8 miljardia euroa ja nettomääräinen sijoitusvirta noteerattuihin osakkeisiin oli 0,6 miljardia. Kotitalouksien hallussa olevien noteerattujen osakkeiden arvo nousi 6,0 miljardilla eurolla. Lisäksi kotitaloudet kerryttivät hallussapitovoittoja sijoitusrahasto-osuuksista ja noteeraamattomista osakkeista.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 331,5 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Näistä 97,3 miljardia oli talletuksia, 87,3 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja muita osuuksia, 61,4 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 39,0 miljardia pörssiosakkeita ja 28,1 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 18,4 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi, vaan ne ovat osa muita varoja eli reaalivaroja.

Kotitalouksien velkojen kasvutahti jatkui lähes entisenlaisena. Asuntolainojen ja muiden lainavelkojen määrä kasvoi vuoden 2019 aikana 6,4 miljardilla eurolla ja ylsi vuoden lopussa 156,7 miljardiin. Kotitalouksien velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde neljän viimeisimmän vuosineljänneksen yhteenlaskettuihin käytettävissä oleviin tuloihin nousi 1,8 prosenttiyksiköllä 128,9 prosenttiin. Lainavelkoja ei tässä yhteydessä verrata rahoitusvaroihin tai kokonaisvarallisuuteen vaan käytettävissä oleviin tuloihin.

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema kohentui

Julkisyhteisöjen varallisuusasema kohentui vuonna 2019. Nettorahoitusvarat kasvoivat 152,0 miljardiin euroon, mikä on 23,9 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman kasvu selittyy sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen 21,6 miljardin euron kasvulla. Samaan aikaan myös valtionhallinnon nettorahoitusvarat kasvoivat, mutta paikallishallintosektorin nettorahoitusvarat laskivat 1,9 miljardia euroa. Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarat puolestaan nousivat 0,2 miljardia euroa. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi julkisyhteisöjen nettorahoitusvarojen kehitys tarkemmin.

Vuoden 2019 lopussa valtionhallinnon nettorahoitusvarojen taso oli -55,7 miljardia euroa, mikä on 4,0 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2018 lopussa. Nettorahoitusvarojen kasvun taustalla on noteerattujen osakkeiden sekä muiden osuuksien hallussapitomuutokset.

Paikallishallinnon nettorahoitusvarat laskivat vuoden 2019 aikana 1,9 miljardia euroa. Nettorahoitusvarat olivat -6,7 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Nettorahoitusvarojen heikkenemiseen vaikutti erityisesti pitkäaikaisten lainavelkojen kasvu.

Työeläkelaitoksilla oli rahoitusvaroja 216,1 miljardin euron arvosta. Rahoitustilinpidossa huomioitavia velkaeriä oli samaan aikaan 4,4 miljardia euroa, joten työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen määrä oli 211,7 miljardia. Nettorahoitusvarat nousivat 21,6 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Suurin syy nettorahoitusvarojen nousuun oli suotuisa markkinakehitys. Noteerattujen osakkeiden markkina-arvo nousi koko vuoden aikana 5,4 miljardia euroa. Vastaava muutos sijoitusrahasto-osuuksien osalta oli yhteensä 13,9 miljardia euroa positiivinen.

Sijoitusrahasto-osuuksiin virtasi nettomääräisesti lisää varoja 7,3 miljardia euroa. Hieman yli puolet työeläkelaitosten rahoitusvaroista on sidottuna rahasto-osuuksiin. Noteerattuja osakkeita työeläkeyhtiöt myivät nettomääräisesti 2,3 miljardin euron verran. Talletuksista virtasi varoja pois nettomääräisesti 1,8 miljardin arvosta vuoden 2019 aikana. Velkapaperisijoitusten sijoitusvirta jäi negatiiviseksi 4,3 miljardin verran, mutta ne tuottivat 2,5 miljardin euron edestä hallussapitovoittoja.

Muiden sosiaaliturvarahastojen nettorahoitusvarallisuusasema puolestaan koheni 0,2 miljardia euroa edellisvuodesta. Nettorahoitusvarojen taso oli 2,7 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Muiden sosiaaliturvarahastojen liikkeeseen laskemien velkapapereiden kokonaismäärä markkinoilla laski 0,6 miljardilla eurolla, eikä vuoden lopussa niillä ollut enää ollenkaan velkapaperimuotoista velkaa.

1.2 Yritysten velkarahoitus kasvoi maltillisesti

Yritysten velkarahoitus kasvoi vuoden 2019 aikana hieman yli miljardilla eurolla. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelkojen ja velkapaperien kanta nousi vuoden aikana 257,3 miljardista 258,4 miljardiin euroon. Nousu johtui lähinnä pitkäaikaisten velkapapereiden kannan kasvusta. Yrityssektori on tässä yhteydessä rajattu niin, ettei se sisällä rahoitus- ja vakuutuslaitoksia eikä asunto-osakeyhtiöitä tai muita asuntoyhteisöjä.

1.3 Kotimaiset sijoitusrahastot palasivat kasvu-uralle

Kotimaisten sijoitusrahastojen pitkä kasvu katkesi vuonna 2018, mutta katko näyttää jääneen lyhyeksi, sillä vuoden 2019 lopussa niiden liikkeeseen laskemien sijoitusrahasto-osuuksien arvo nousi uuteen ennätykseen. Sijoitusrahastot kasvoivat yhteensä 18,6 miljardia euroa vuoden takaiseen verrattuna ollen 134,8 miljardia euroa vuoden lopussa. Rahastojen hallussapitovoitot selittävät suurimman osan vuosimuutoksesta. Sijoitusrahastojen kasvu on ollut nopeaa ja niiden arvo on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2012 lopun tilanteesta.

Suomen talletuspankkisektorilla ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna 2019. Lainasaamiset jatkoivat kasvuaan. Talletuspankkien myöntämien lainojen arvo vuoden 2019 lopussa oli 181,4 miljardia euroa. Tästä reilu puolet on kotitalouksien erilaisia lainoja ja yrityssektorin velkaa on noin kolmannes. Talletuspankeissa olevien talletusten arvo oli vuoden 2019 lopussa 323,5 miljardia euroa.

1.4 Vakuutuslaitosten vastuut kasvoivat

Vakuutuslaitosten vakuutus- ja eläkevastuut kasvoivat 5,7 miljardilla eurolla 65,5 miljardiin euroon. Kasvua selittää henkivakuutukseen ja annuiteettiin perustuvien vastuiden 4,7 miljardin euron nousu. Vahinkovakuutustekninen vastuuvelka kasvoi 0,9 miljardilla eurolla vuoden 2019 aikana, kun taas eläkevastuut pysyivät lähes ennallaan.

Vakuutuslaitosten rahoitusvarat nousivat vuodessa 72,2 miljardista eurosta 77,6 miljardiin. Erityisesti kasvua oli sijoitusrahasto-osuuksissa, joiden kanta nousi 38,2 miljardista 43,0 miljardiin euroon. Sijoitusrahasto-osuudet vastasivat 55 prosenttia vakuutuslaitosten rahoitusvaroista. Pitkäaikaisia velkapapereita vakuutuslaitoksilla oli hallussaan 15,6 miljardin euron edestä, mikä on 1,2 miljardia euroa vähemmän verrattuna edellisvuoteen. Talletusvarat nousivat 1,4 miljardia euroa 4,6 miljardiin euroon.

1.5 Ulkomainen omistusosuus suomalaisissa pörssiosakkeissa laski hieman

Ulkomaisten tahojen nettomääräiset sijoitukset Suomeen lisääntyivät 25,4 miljardilla eurolla vuonna 2019. Merkittävimmät nousut näkyivät lyhyt- ja pitkäaikaisissa velkapapereissa 22,9 miljardia euroa ja lainoissa 11,2 miljardia. Ulkomaiset sijoittajat vetivät pois omistuksiaan talletuksista, noteeratuista osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista.

Ulkomaisen omistuksen arvo suomalaisista noteeratuista osakkeista oli vuoden 2019 lopussa 128,1 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta laski neljä prosenttiyksikköä vuoden takaisesta ja oli vuoden 2019 lopussa 50 prosenttia.

Ulkomaille oli vuoden 2019 lopussa sijoitettu suomalaisten kotimaisten sektorien rahoitusvaroja 821,7 miljardia euroa. Ulkomaisista sijoitusinstrumenteista erityisesti talletukset, osakkeet ja rahasto-osuudet olivat kotimaisten sijoittajien suosiossa vuonna 2019. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuoden lopussa 62,8 miljardin euron arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 127,6 miljardin euron arvosta kotimaisia noteerattuja osakkeita.

Ulkomaisia rahasto-osuuksia suomalaiset omistivat 154,1 miljardilla ja kotimaisia 107,7 miljardin euron edestä. Nettomääräiset sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin olivat 9,4 miljardia euroa. Ne yhdessä 16,9 miljardin euron hallussapitovoittojen kanssa nostivat suomalaisten omistamien ulkomaisten rahasto-osuuksien kannan 127,8 miljardista 154,1 miljardiin euroon.

1.6 Yksityisen sektorin velka väheni

Yksityisen sektorin velan suhde bruttokansantuotteeseen väheni 2,7 prosenttiyksikköä 183,7 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat. Yksityisen sektorin velkakanta oli yhteensä 442,0 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa.

Kuvio 2. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Ristimäki 029 551 2324, Roope Rahikka 029 551 3338, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 25.9.2020