Etusivu > Tilastot > Sektoritilit neljännesvuosittain > 2018 > 1. vuosineljännes > Sektorikohtainen katsaus vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoinin

Sektorikohtainen katsaus vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen tietoinin

Kotitaloudet

Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä 5 prosenttia (noin 1,3 miljardia euroa) edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Käytettävissä olevan tulon tärkeimmät komponentit ovat tulopuolella saadut palkat, yrittäjä- ja omaisuustulot sekä saadut sosiaalietuudet. Suurimpia yksittäisiä menoeriä ovat maksetut verot ja sosiaaliturvamaksut.

Vuodentakaisiin lukuihin verrattuna käytettävissä olevaa tuloa kasvattivat lähinnä saatujen palkansaajakorvauksen kasvu 0,9 miljardilla eurolla ja yrittäjätulojen kasvu arviolta reilulla 0,2 miljardilla eurolla, sen sijaan omaisuustulot ja saadut sosiaalietuudet olivat lähes samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Menoissa ei tapahtunut suuria muutoksia kumpaankaan suuntaan, vaan sekä maksetut tuloverot ja sosiaaliturvamaksut että omaisuusmenot olivat lähes samalla tasolla edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Kulutusmenot kasvoivat lähes 900 miljoonaa euroa vuodentakaisiin lukuihin verrattuna.

Kun kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon lisätään saadut luontoismuotoiset yhteiskunnalliset tulonsiirrot, saadaan kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo, joka on OECD:n suosittelema taloudellisen hyvinvoinnin mittari. Luontoismuotoisilla yhteiskunnallisilla tulonsiirroilla tarkoitetaan mm. koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluja, jotka julkisyhteisöt sekä kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt tuottavat. Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä oikaistu käytettävissä oleva tulo kasvoi käypähintaisesti 4,3 prosenttia ja hintamuutoksista puhdistettuna 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori löytyy tämän julkaisun liitetaulukosta 3.

Kotitalouksien kausitasoitettu säästämisaste oli vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttia. Edellisellä vuosineljänneksellä säästämisaste oli -1,3 prosenttia. Säästö saadaan vähentämällä käytettävissä olevasta tulosta kulutusmenot. Säästö on negatiivinen, mikäli kotitalouksien kulutusmenot ovat suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo. Kotitalouksien kausitasoitettu investointiaste vuoden 2018 ensimmiäsellä neljänneksellä oli 13 prosenttia käytettävissä olevasta tulosta eli hieman suurempi kuin edellisen vuosineljänneksen vastaava tieto. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista.

Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkansaajakorvaukset pienenivät vajaan 4 prosenttia vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna.

Tässä tilastossa kotitaloudet -sektori kattaa vain varsinaisen kotitaloussektorin S14. Sektori S15, kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, lasketaan ja julkaistaan erikseen. Eurostatin julkaisussa kotitaloudet -sektori sisältää myös sektorin S15 tiedot. Toinen ero Eurostatin julkaisuun on kiinteän pääoman kulumisen huomioimisessa. Eurostat julkaisee investointi- ja säästämisasteet bruttolukuina. Tässä tilastossa käytetään nettotietoja eli kiinteän pääoman kulumisen huomioiminen pienentää säästämisastetta ja kasvattaa investointiastetta.

Yrityssektorin voitot ja investoinnit kasvoivat edellisestä neljänneksestä

Vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten kausitasoitettu voittoaste kasvoi 30,0 prosenttiin edellisen neljänneksen 29,7 prosentista. Voittoasteella tarkoitetaan toimintaylijäämän osuutta arvonlisäyksestä. Voittoaste kasvoi, koska yrityssektorin arvonlisäys kasvoi maksettuja palkansaajakorvauksia voimakkaammin. Palkansaajakorvauksien tasoon vaikuttivat hieman vuoden vaihteessa voimaan astuneet työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen leikkaukset. Yritysten investointiaste, eli kiinteään pääomaan tehtyjen investointien osuus yrityssektorin arvonlisäyksestä, kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä edellistä vuosineljännestä korkeammalle tasolle 28,6 prosenttiin.

Rahoitus- ja vakuutuslaitosten voitot kasvoivat vuoden takaisesta

Sektorin arvonlisäys kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vajaan prosentin viimevuoden vastaavasta neljänneksestä tuotoksen kasvaessa noin kaksi prosenttia ja välituotekäytön kasvaessa vajaa kolme prosenttia. Sektorilla tapahtuneiden kansainvälisten konsernimuutosten johdosta sektorin voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi merkittävästi ja oli 834 miljoonaa euroa. Palkansaajakorvaukset laskivat neljä prosenttia vastaavan neljänneksen lukemista. Arvonlisäys ja toimintaylijäämä kuvaavat tuloja, jotka syntyvät rahoituspalvelujen tarjoamisesta yleisölle. Niihin ei lueta omaisuustuloja tai arvopapereiden hallussapitovoittoja.

Julkisyhteisöjen rahoitusasema koheni selvästi vuoden takaisesta

Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot kasvoivat vuoden 2018 tammi-maaliskuussa 900 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä. Sulautetut kokonaismenot kasvoivat 500 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotuksena laskettava julkisyhteisöjen alijäämä (nettoluotonotto) parani 400 miljoonalla eurolla. Alasektoreista valtion rahoitusasema kohentui selvästi, kun taas kuntien rahoitusasema heikkeni hieman. Sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani hieman. Julkisyhteisöt muodostuvat valtionhallinnosta, paikallishallinnosta sekä sosiaaliturvarahastoista. Sulautetuilla kokonaistuloilla ja -menoilla tarkoitetaan virtoja, joista on eliminoitu julkisyhteisöjen alasektoreiden välisiä eriä. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisista sektoritileistä julkaistaan tarkempaa tilastoa, jossa alasektorit on eritelty. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset sektoritilit

Vaihtotase selvästi ylijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä

Käypähintainen tavaroiden vienti Suomesta ulkomaille oli 15,2 miljardia vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Tavaroiden vienti lisääntyi 0,7 miljardilla eurolla (5,1 prosentilla) edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Palveluiden vienti oli 6,4 miljardia, mikä oli 0,1 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Käypähintainen tavaroiden tuonti Suomeen oli 15,1 miljardia euroa. Vuoden takaisesta neljänneksestä tavaroiden tuonnin arvo lisääntyi 1,0 miljardilla eurolla (6,7 prosentilla). Palveluiden tuonti oli 6,8 miljardia, mikä oli 0,3 miljardia enennän kuin vuosi sitten. Tavaroiden ja palveluiden tase oli lähes tasapainossa.

Ulkomailta saadut omaisuustulot olivat noin 1,0 miljardia suuremmat kuin ulkomaille maksetut omaisuustulot. Omaisuustulot pitävät sisällän muun muassa osingot, korot ja uudelleen sijoitetut voitot. Suomen ulkomaille maksamat tulonsiirrot olivat noin 0,6 miljardia suuremmat kuin Suomen ulkomaita saamat tulonsiirrot. Merkittävin tulonsiirtojen erä on valtion EU:lle maksama BKTL-maksu.

Vaihtotase oli 0,5 miljardia ylijäämäinen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 14.6.2018 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2017 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä, joskin lähdeaineistojen päivittyminen voi aiheuttaa hieman eroja vuositilinpidon edelliseen julkaisuun.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Tamminen 029 551 2460, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 21.6.2018