Kotitaloussektorin säästämisaste kasvoi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä

Kotitalouksien säästämisaste kasvoi loka-joulukuussa edellisestä neljänneksestä. Säästämisaste muuttui positiiviseksi, koska käytettävissä olevat tulot olivat kulutusmenoja suuremmat. Kotitalouksien investointiaste laski hieman edellisen neljänneksen tasosta. Yrityssektorin voittoaste laski, koska sektorin arvonlisäys supistui samalla kun maksetut palkansaajakorvaukset kasvoivat. Yrityssektorin investointiaste puolestaan pysyi lähes edellisen neljänneksen tasolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Kotitalouksien ja yritysten keskeiset indikaattorit kausitasoitettuna

Kausitasoitetuista tiedoista laskettu kotitalouksien säästämisaste kasvoi loka-joulukuussa 1,9 prosenttiyksiköllä 1,1 prosenttiin. Säästämisaste on kotitalouksien säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta. Kotitalouksien investointiaste laski hieman, ollen 13,2 prosenttia. Suurin osa kotitalouksien investoinneista muodostuu asuntoinvestoinneista. Käypähintaisista tiedoista laskettu kotitalouksien oikaistu käytettävissä oleva tulo hintojen muutoksesta puhdistettuna pieneni 3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Sekä käytettävissä olevan tulon (arvonmuutos -3,8 prosenttia vuodentakaisesta) että oikaistun käytettävissä olevan tulon pudotukseen vaikuttaa erityisesti veronpalauskäytännön muuttuminen niin, että veronpalautuksia alettiin maksaa porrastetusti heinäkuusta alkaen. Suurin osa palkansaajista sai veronpalautuksensa jo elo- tai syyskuussa, kun aiemmin veronpalautukset maksettiin kaikille joulukuussa. Kausitasoitetuissa tiedoissa vastaavaa muutosta ei kuitenkaan näy, koska kyse on nimenomaan kausivaihtelusta. Oikaistu käytettävissä oleva tulo saadaan lisäämällä kotitalouksien käytettävissä olevaan tuloon julkisen sektorin tuottamia yksilöllisiä palveluja, kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Oikaistu tulo on OECD:n suosittelema mittari kotitalouksien taloudellisen hyvinvoinnin arviointiin.

Kotitaloussektorin oikaistun käytettävissä olevan tulon volyymin kehitys

Neljännesvuosittaisten sektoritilien tunnuslukutaulukoihin on lisätty tieto kotitalouksien velkaantumisasteesta. Velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta ja juoksevasti neljän neljänneksen yhteenlaskettuja käytettävissä olevia tuloja. Velkaantumisaste on laskettu sekä kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä kotitalouksien kausitasoitettu velkaantumisaste oli 128,9%.

Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä yritysten voittoaste, eli voittoja kuvaavan toimintaylijäämän osuus arvonlisäyksestä, laski edellisestä neljänneksestä yhdellä prosenttiyksiköllä 30,4 prosenttiin. Laskun selittävät pienentynyt arvonlisäys ja kasvaneet maksetut palkansaajakorvaukset. Yritysten investointiaste, eli investointien osuus arvonlisäyksestä, oli 27,7 prosenttia, kun vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä investointiaste oli 27,6 prosenttia. Vuositilinpidon tarkentuneet yrityssektorin vuoden 2018 luvut päivittivät myös yrityssektorin voitto- ja investointiasteita. Vuoden 2018 neljännesten voittoasteet tarkentuivat alaspäin ja investointiasteet ylöspäin.

Rahoitusyli- ja alijäämää kuvaava nettoluotonanto oli yrityssektorilla kausitasoittamattomista luvuista laskettuna 6,6 miljardia euroa. Vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna nettoluotonanto kohentui lähes miljardilla eurolla. Nettoluotonannon kasvu selittyy pitkälti varastojen supistumisella.

Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista. Sektoritilit lasketaan ainoastaan käypähintaisina. Kotitalouksien oikaistulle käytettävissä olevalle tulolle on kuitenkin laskettu erilliseen liitetaulukkoon hintojen muutoksista puhdistettua kehitystä kuvaava volyymi-indikaattori. Voitto-, säästämis- ja investointiasteet on laskettu nettomääräisistä luvuista, eli kiinteän pääoman kuluminen on huomioitu. Kotitaloudet eivät sisällä kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.

Käytetyt tiedot ja menetelmät

Neljännesvuositiedot tarkentuvat lähdeaineistojen päivittyessä. Voimakkaimpia revisiot ovat viimeisten 2–3 vuoden osalta, koska vuositilinpidon tiedot ovat tuolloin vielä ennakollisia. Neljänneksittäin tarkasteltuna suurempia revisioita syntyy toisen vuosineljänneksen julkaisussa syys–lokakuun vaihteessa sekä neljännen vuosineljänneksen julkaisussa maalis-huhtikuun vaihteessa. Nämä tarkentumiset johtuvat vuositilinpidon tietojen päivittymisestä. Tämän tilastojulkaisun tiedot perustuvat 6.3.2020 mennessä käytettävissä olleisiin lähdeaineistoihin. Vuosien 1999–2019 tiedot vastaavat pääsääntöisesti kansantalouden tilinpidon vuosittaisia sektoritilejä.

Sektoritilien neljännesvuosijulkaisussa säästämisaste, voittoaste ja investointiaste ovat nettomääräisiä, eli kiinteän pääoman kuluminen on poistettu luvuista. Lisäksi kotitalouksien velkaantumisasteen laskennassa käytetään rahoitustilinpidon tietoa kotitalouksien lainavelkojen kannasta. Sektoritilien tietokantataulukossa on esitetty velkaantumisaste kausitasoitettuna ja kausitasoittamattomana. Kausitasoitetuissa luvuissa sekä kotitalouksien lainavelkakanta että käytettävissä olevat tulot on kausitasoitettu. Rahoitustilinpito julkistaa velkaantumisasteen kausitasoittamattomista luvuista. Tunnusluvut on tässä tilastossa laskettu seuraavasti:

Kotitalouksien säästämisaste = B8N / (B6N+D8R)

Kotitalouksien investointiaste = P51K / (B6N+D8R)

Kotitalouksien velkaantumisaste = F4 / B6N

Yritysten voittoaste = B2N / B1NPH

Yritysten investointiaste = P51K / B1NPH

Kotitalouksien oikaistun käytettävissä olevan tulon hintamuutoksista puhdistettua kehitystä mittaava volyymi-indikaattori ja sen muutosprosentit löytyvät tämän julkaisun liitetaulukosta 3. Tämä volyymi-indikaattori on laskettu käyttämällä Neljännesvuositilinpito-tilaston hintatietoja, joilla oikaistun käytettävissä olevan tulon komponentit on deflatoitu. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo on deflatoitu kotitalouksien kulutusmenojen implisiittisellä hintaindeksillä. Kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutukselle löytyy myös hintatieto. Menetelmällisenä puutteena julkisyhteisöjen yksilölliset kulutusmenot joudutaan deflatoimaan julkisten kokonaismenojen hintaindeksillä tarkemman tiedon puuttuessa. Volyymiaikasarja on muodostettu annual overlap -menetelmällä.

Lähde: Sektoritilit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jarkko Kaunisto 029 551 3551, Katri Soinne 029 551 2778, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jan Nokkala

Julkaisu pdf-muodossa (438,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Liitekuvio 1. Kotitalouksien säästämisaste (16.3.2020)
Liitekuvio 2. Kotitalouksien investointiaste (16.3.2020)
Liitekuvio 3. Yrityssektorin voittoaste (16.3.2020)
Liitekuvio 4. Yrityssektorin investointiaste (16.3.2020)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Sektoritilit neljännesvuosittain (16.3.2020)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (16.3.2020)

Päivitetty 16.3.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Sektoritilit neljännesvuosittain [verkkojulkaisu].
ISSN=2243-4976. 4. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sekn/2019/04/sekn_2019_04_2020-03-16_tie_001_fi.html