Etusivu > Tilastot > Ulkomaiset suorat sijoitukset > 2016 > 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2016

1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2016

Tässä katsauksessa tarkastellaan ulkomaisten suorien sijoitusten kehitystä vuonna 2016. Katsauksen eri osioissa on nostettu esiin lukujen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä. Myös tilaston kuvauskohde on syytä huomioida lukuja käytettäessä.

Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto kuvaa lähinnä monikansallisten konsernien kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välisiä rahoitustaloustoimia ja niistä syntyviä saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto ei monissakaan tapauksissa kuvaa ulkomaisten tekemiä reaali-investointeja Suomeen. Jos esimerkiksi ulkomaisessa määräysvallassa oleva kotimainen yritys tekee tehtaan laajennusinvestoinnin Suomessa eikä saa tähän rahoitusta suoraan ulkomaiselta sijoittajalta, laajennusinvestoinnin arvosta ei kohdistu mitään suorien sijoitusten tilastoon. Lisää tässä katsauksessa käytettyjen käsitteiden määritelmiä löytyy tilaston kotisivulta: http://tilastokeskus.fi/til/ssij/kas.html.

1.1 Suorat sijoitukset maailmanlaajuisesti

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön julkaiseman investointiraportin mukaan vuonna 2016 maailman suorien sijoitusten virrat supistuivat noin kaksi prosenttia (UNCTAD: World Investment Report 2017). Sijoitusvirtojen supistuminen kohdistui erityisesti kehittyviin talouksiin suuntautuviin sijoituksiin. Kehittyviin maihin suuntautuneiden sijoitusten virrat supistuivat noin 14 prosenttia, kun taas kehittyneisiin maihin suuntautuneiden sijoitusten virrat kasvoivat noin viisi prosenttia.

Kuvio 1. Maailmanlaajuiset suorien sijoitusten virrat 2004–2016.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

Yhteenlaskettuna ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 1578 mrd. euroa, josta 933 mrd. euroa suuntautui kehittyneisiin maihin ja 584 mrd. euroa kehittyviin talouksiin. Maittain tarkasteltuna Yhdysvallat oli suurin suorien sijoitusten kohdemaa ennen Iso-Britanniaa ja Kiinaa. Sijoittajamaista suurimpia olivat Yhdysvallat, Kiina ja Alankomaat. (UNCTAD 2017.)

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön investointiraportti ennustaa vuodelle 2017 suorien sijoitusten globaalien virtojen maltillista viiden prosentin kasvua. Sijoitusvirtojen kasvun ennustetaan jatkuvan myös vuonna 2018. Odotettu kasvu perustuu muun muassa parantuneisiin talouskasvuennusteisiin, kansainvälisen kaupan kasvuun sekä yritysten positiiviseen tuloskehitykseen. Toisaalta riskejä suorien sijoitusten kasvun kehitykselle ovat kasvanut poliittinen epävarmuus sekä mahdolliset kansalliset verotusuudistukset. (UNCTAD 2017.)

Ulkomaiset suorat sijoitukset tulkitaan usein liian suoraviivaisesti reaali-investointeina, mutta näin ei vuonna 2014 julkistetun ETLA:n tutkimuksen mukaan useinkaan ole (ETLA 2014: Topias Leino ja Jyrki Ali-Yrkkö: How does foreign direct investment measure real investment by foreign owned companies). Läpivirtasijoitukset ja yritysten omistusmuutokset eivät useinkaan johda reaali-investointeihin sijoituksen kohdemaassa. Toisaalta, jos maassa jo toimivat ulkomaiset yritykset käyttävät investointiensa rahoitukseen kotimaisia rahoituskanavia, tämä ei näy ulkomaisena suorana sijoituksena. Lisäksi tulkintavaikeuksia tuo yritystoiminnan keskittyneisyys. Lukuisa määrä pieniä kasvuyrityksiin tehtyjä sijoituksia peittyy monikansallisen yrityksen normaaleihin konsernin sisäisiin rahoitusjärjestelyihin.

Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004–2016.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.2 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen

Suoria sijoituksia Suomeen tehtiin vuonna 2016 nettomääräisesti 10,5 mrd. euroa, mikä on selvästi enemmän kuin vuonna 2015, jolloin Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten nettomääräinen virta oli 1,3 mrd. euroa. Vuonna 2016 sijoituksia tehtiin oman pääoman ehtoisiin eriin 9,8 mrd. euroa ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin 0,8 mrd. euroa. Sijoitusten korkea taso johtuu erityisesti yrityskaupoista. Oman pääoman arvo on tilastoitu pörssissä listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten osalta kirjanpitoarvon mukaan. Myös yrityskauppojen yhteydessä oman pääoman arvoa pyritään arvottamaan markkina-arvon mukaan, jonka määrityksessä hyödynnetään toteutunutta kauppahintaa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2016 lopussa oli yhteensä 76,6 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 67,4 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 9,2 mrd. euroa. Vuoden 2016 aikana ulkomaisten suorien sijoitusten arvo kasvoi 1,6 mrd. euroa. Oman pääoman erien sijoituskanta kasvoi 6,7 mrd. euroa, mikä selittyy pääasiassa nettomääräisesti positiivisilla rahoitustaloustoimilla. Vieraan pääoman erien kanta puolestaan laski 5,1 mrd. euroa. Vieraan pääoman erien sijoituskannan lasku selittyy pääasiassa muiden arvostuserien muutoksilla, joita ovat muun muassa hinnan muutokset sekä luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa suoran sijoituksen vastapuoli siirtyy esimerkiksi yrityskaupan seurauksena yritysyritysryhmän ulkopuolelle. Tällöin sijoitus ei enää täytä suoran sijoituksen kriteereitä ja se luokitellaan maksutaseessa joko arvopaperisijoitukseksi tai muuksi sijoitukseksi.

Taulukko 1. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd. euroa

	Yhteensä	Oma pääoma	Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2015	75,0	60,7	14,3
Rahoitustaloustoimet	8,8	8,1	0,8
Uudelleen sijoitetut voitot	1,7	1,7	0,0
Valuuttakurssimuutokset	-0,1	0,0	-0,1
Muiden arvostuserien muutokset	-8,8	-3,0	-5,8
Sijoituskanta 31.12.2016	76,6	67,4	9,2

Maittain tarkasteltuna Suomeen on tehty suoria sijoituksia erityisesti Ruotsista (46 % sijoituskannasta), Alankomaista (16 %), Luxemburgista (10 %) ja Tanskasta (7 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomeen tulevat pääosin EU:n alueelta, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuonna 2016 oli 91 prosenttia. Euromaiden osuus sijoituskannasta oli 37 prosenttia. Tässä esitetyt osuudet on laskettu välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Todellisuudessa sijoituksia hallinnoidaan usein ulkomaisen tytäryhtiön kautta, jolloin perimmäinen valtaa käyttävä sijoittaja sijaitsee jossakin toisessa maassa. Näitä perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan laskettuja lukuja on tarkasteltu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.5.

Kuvio 3. Suorat sijoitukset Suomeen välittömän sijoittajan maan mukaan 31.12.2016.

Toimialoittain tarkasteltuna Suomeen suuntautuvat ulkomaiset suorat sijoitukset kohdistuvat palvelualoista erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin (31 % kaikkien toimialojen sijoituskannasta) ja muiden palveluiden yrityksiin (30 %). Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden (12 %) sekä kemianteollisuuden yrityksiin (10 %). Sijoituksen toimiala määräytyy kotimaisen yksikön toimialan mukaan. Tällöin rahoitusalan osuutta kasvattavat järjestelyt, joissa esimerkiksi suomalaista teollisuusyritystä hallinnoidaan ulkomailta käsin tätä tarkoitusta varten Suomeen perustetun rahoitusalalle luokiteltavan holding-yhtiön kautta.

Vuonna 2016 Suomeen suuntautuneista sijoituksista ulkomaisille sijoittajille kertyi tuottoja yhteensä 5,2 mrd. euroa, josta 3,1 mrd. euroa oli osinkoja ja 0,4 mrd. euroa korkoja. Tuotoista 1,7 mrd. euroa oli uudelleen sijoitettuja voittoja, jotka kuvaavat tiettynä vuonna oman pääoman kertyneiden ja omistajille maksettujen tuottojen välistä eroa. Uudelleen sijoitetut voitot 1,7 mrd. euroa kirjataan myös Suomeen suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 1).

Ulkomaisille sijoittajille kertyneet tuotot suhteutettuna sijoituskannan arvoon kasvoivat edellisvuodesta. Vuonna 2016 tuotto suhteutettuna vuoden lopun sijoitusten arvoon oli 6,8 prosenttia, kun vuonna 2015 tuottoprosentti oli 4,9 ja vuonna 2014 tuottoprosentti oli 6,3. Eniten tuottoja euromääräisesti kertyi suurimmille sijoittajamaille eli Ruotsille 3,0 mrd. euroa, Alankomaille 0,4 mrd. euroa ja Luxemburgille 0,3 mrd. euroa.

1.3 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille vuonna 2016 nettomääräisesti 23,2 mrd. euroa. Oman pääoman sijoituksia ulkomaille tehtiin nettomääräisesti 18,0 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot, ja vieraan pääoman sijoituksia tehtiin nettomääräisesti 5,2 mrd. euroa. Vuonna 2016 Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten nettomäärä 23,2 mrd. euroa on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2015, jolloin ulkomaille tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti -15,0 mrd. euroa. Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten korkea taso selittyy pääasiassa yrityskaupoilla.

Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2016 lopussa oli 105,4 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 112,8 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo -7,4 mrd. euroa. Vuonna 2016 ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kanta kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. Sijoituskannan huomattava arvonnousu 18,6 mrd. euroa selittyy pääosin nettomääräisesti positiivisilla rahoitustaloustoimilla, jotka kohdistuivat erityisesti oman pääoman eriin. Muiden arvostuserien muutokset laskivat ulkomaisten saamisten arvoa yhteensä 4,6 mrd. euroa. Muiden arvostuserien muutokseen kirjautuu ulkomailta omistettujen kohteiden arvonmuutos, joka perustuu markkina-arvon muutoksiin listatuissa yhtiöissä ja kirjanpitoarvoon listaamattomissa kohteissa. Muihin arvonmuutoksiin kirjataan myös sellaiset luokitusmuutokset, jotka johtuvat sijoitustyypin muuttumisesta. Esimerkiksi jos omistuksen oikeuttava äänivalta ulkomaisessa sijoituskohteessa laskee alle 10 prosentin, ei sijoitus enää täytä suoran sijoituksen kriteereitä ja se luokitellaan maksutaseessa joko arvopaperisijoituksesi tai muuksi sijoitukseksi.

Taulukko 2. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd euroa

	Yhteensä	Oma pääoma	Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2015	86,8	98,3	-11,5
Rahoitustaloustoimet	19,2	14,0	5,2
Uudelleen sijoitetut voitot	4,0	4,0	0,0
Valuuttakurssimuutokset	0,0	0,0	0,0
Muiden arvostuserien muutokset	-4,6	-3,5	-1,1
Sijoituskanta 31.12.2016	105,4	112,8	-7,4

Maittain tarkasteltuna suorat sijoitukset Suomesta suuntautuvat erityisesti Ruotsiin (27 % sijoituskannasta), Alankomaihin (17 %), Ranskaan (13 %) ja Yhdysvaltoihin (6 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset suuntautuvat pääosin EU:n alueelle, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuoden 2016 lopussa oli 83 prosenttia. Euroalueelle kuuluvien maiden osuus ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten sijoituskannasta oli 51 prosenttia.

Yllä lasketut osuudet on laskettu välittömän sijoituskohteen maan mukaan, jolloin mm. Aasian kasvavien talouksien osuus jää vähäiseksi. Esimerkiksi Kiinaan suuntautuvien sijoitusten kannan arvo vuoden 2016 lopussa oli 1,1 mrd. euroa eli yhden prosentin ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvosta. Kuitenkin Tilastokeskuksen Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston mukaan suomalaisten tytäryhtiöiden merkittävin investointikohde vuonna 2015 oli Kiina, jossa vuonna 2015 toimi yhteensä 228 suomalaisen yrityksen tytäryhtiötä ja näiden osuus kaikesta ulkomailta kertyneestä liikevaihdosta oli 7,4 prosenttia. Suomesta ulkomaille suuntautuvista sijoituksista ei ole käytössä perimmäisen sijoituskohteen maan mukaisia tietoja, jolloin tarkempaa erittelyä lopullisesta sijoituskohteesta ei ole mahdollista esittää. Suuri osa kuitenkin esimerkiksi Benelux-maihin suuntautuvista sijoituksista liittyy globaalin yrityksen tai sen osan hallintaan ja itse tuotannollinen toiminta sijoittuu johonkin toiseen maahan.

Kuvio 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille välittömän kohdemaan mukaan 31.12.2016.

Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten toimiala määräytyy suomalaisen sijoittajan toimialan mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna Suomesta ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia pitävät hallussaan teollisuuden toimialoista erityisesti metalliteollisuuden (33 % kaikkien toimialojen sijoituskannasta) ja metsäteollisuuden (11 %) yritykset. Palveluiden toimialoista sijoituksia pitävät hallussaan erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan (21 %) sekä muiden palveluiden (12 %) yritykset. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritysten ulkomaisten sijoitusten arvo kasvoi vuoden 2016 aikana 16,7 mrd. euroa, ja vastaavasti muiden palveluiden yritysten sijoitusten arvo laski 15,9 mrd. euroa. Kyseisten sijoitusten arvon muutokset johtuvat pääasiassa näiden kahden toimialaluokan välillä tapahtuneista luokitusmuutoksista.

Vuonna 2016 ulkomaille suuntautuneista sijoituksista Suomeen kirjautui tuottoja yhteensä 8,9 mrd. euroa, joka on 2,2 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Vuoden 2016 tuotoista 4,5 mrd. euroa oli osinkoja, 0,4 mrd. euroa korkoja ja 4,0 mrd. euroa uudelleen sijoitettuja voittoja. Uudelleen sijoitetut voitot kirjataan myös Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 2).

Suomen saamat tuotot suhteutettuna ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvoon kasvoivat edellisvuodesta. Vuonna 2016 tuottoprosentti oli 8,4, kun vuotta aiemmin se oli 7,7. Eniten tuottoja Suomelle kertyi euromääräisesti Alankomaista 4,5 mrd. euroa ja Ruotsista 2,8 mrd. euroa.

1.4 Suorat sijoitukset maksutaseessa

Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2016 lopussa oli 76,6 mrd. euroa, ja vastaavien Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kannan arvo 105,4 mrd. euroa. Sekä Suomeen että ulkomaille suuntautuneiden sijoituskantojen arvot kasvoivat vuoden 2016 aikana. Ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo kasvoi huomattavasti Suomeen suuntautuneiden sijoitusten arvoa enemmän, ja näin ollen suorien sijoitusten nettovarallisuusasema vahvistui, kun suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen kasvoi 28,8 mrd. euroon edellisen vuoden 11,9 mrd. eurosta. Erityisesti suorat sijoitukset parantavat yrityssektorin ulkomaista nettovarallisuusasemaa, joka vuoden 2016 lopussa oli 30,0 mrd. euroa. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten suoriin sijoituksiin liittyvät velat puolestaan ylittivät saamiset 4,4 mrd. eurolla. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on sama myös Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa, vaikkakin maksutaseen bruttoluvut eroavat tässä esitetyistä suuntaperiaatteen mukaisista luvuista (Maksutaseen eroavaa tilastointitapaa on tarkasteltu tarkemmin tilastovuoden 2013 katsauksen luvussa 2.2).

Kuvio 5. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2004–2016.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

Tuottoja suorista sijoituksista kertyi ulkomailta Suomeen vuonna 2016 yhteensä 8,9 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 5,2 mrd. euroa. Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli +3,6 mrd. euroa vuonna 2016. Kuviosta 6 voidaan nähdä, että suoriin sijoituksiin liittyvät tuotot ovat parantaneet Suomen vaihtotasetta koko tarkastelujakson 2004–2016 ajan. Suorista sijoituksista Suomen saamat vuotuiset tuotot ovat vaihdelleet 5,2 ja 8,9 mrd. euron välillä ja ylijäämää sijoitukset ovat tuottaneet vuosittain 1,2–4,3 mrd. euroa.

Kuvio 6. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004–2016.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

1.5 Sijoitukset perimmäisen sijoittajan maan mukaan

Perinteisesti suoria sijoituksia on tarkasteltu vain välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Uudet tilastointistandardit ja aiempaa tarkemmalla tasolla kerätyt tiedot mahdollistavat suorien sijoitusten maakohtaisen analysoinnin myös perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan vuodesta 2013 alkaen. Perimmäisellä suoralla sijoittajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä tahoa, joka on ylimpänä ulkomaisen suoran sijoittajan määräysvaltaketjussa. Perimmäinen suora sijoittaja ei ole minkään muun yksikön määräysvallassa ja se voi olla myös kotimainen yksikkö.

Kuviosta 7 voidaan nähdä, että Suomeen suuntautuvia suoria sijoituksia on tehty Ruotsista, Alankomaista ja Luxemburgista selvästi enemmän silloin, kun sijoituksia tarkastellaan välittömän sijoittajan kotimaan mukaan, kuin silloin, kun sijoituksia tarkastellaan perimmäisen sijoittajan maan mukaan. Tämä viittaa siihen, että kyseisiä sijoituksia hallinnoidaan näihin maihin sijoittuneen yhtiön kautta, vaikka todellinen sijoittaja löytyykin jostain muualta. Kiinan ja Yhdysvaltojen osalta tilanne on päinvastainen. Näistä maista siis hallitaan selvästi suurempaa osaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kuin näitä sijoituksia välittömästi tehdään. Perimmäisen suoran sijoittajan mukaisessa tarkastelussa myös Suomen osuus on merkittävä. Tämä johtuu siitä, että kotimaiset yritykset omistavat kotimaisia tytäryhtiöitään ulkomaisten tytäryhtiöidensä kautta.

Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen vuonna 2016, sijoituskanta.

1.6 Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan mukaan

Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tilastointi perimmäisen kohdemaan mukaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietolähteiden avulla. Sen sijaan Suomesta ulkomaille sijoituksia tehneiden yritysten määräysvaltaketjuja tutkimalla voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus Suomen suorista sijoituksista ulkomaille on suomalaiskontrollissa olevien yritysten tekemiä. Tämänkin tarkastelun rajoitteena on pitäytyminen yrityksen omistusketjun yhtiömuotoisissa yksiköissä. Esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidyn emoyhtiön todellisia omistajia voivat olla suomalaiset yksityishenkilöt.

Vuonna 2016 Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo oli 105,4 mrd. euroa, josta 86 prosenttia oli suomalaiskontrollissa olevien yritysten hallussa. Suomen ulkopuolisia merkittäviä perimmäisiä sijoittajamaita olivat Ruotsi ja Yhdysvallat sekä Benelux-maat (ks. kuvio 8).

Kuvio 8. Sijoitukset Suomesta ulkomaille perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan vuonna 2016.

Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kristian Taskinen 029 551 2238, Johannes Nykänen 029 551 3641, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 30.11.2017