Etusivu > Tilastot > Ulkomaiset suorat sijoitukset > 2018 > 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2018

1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2018

Tässä katsauksessa tarkastellaan ulkomaisten suorien sijoitusten kehitystä vuonna 2018. Katsauksen eri osioissa on nostettu esiin lukujen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä. Myös tilaston kuvauskohde on syytä huomioida lukuja käytettäessä.

Vuosi 2018 oli Suomen suorissa sijoituksissa suurten monikansallisten yritysten yritysjärjestelyiden värittämä. Suomeen suuntautuvien ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2018 lopussa oli yhteensä 62,4 mrd. euroa, laskua edelliseen vuoteen oli 12.6 mrd. euroa. Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo vuoden lopussa oli yhteensä 111,7 mrd. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 9,4 mrd euroa. Tuottoja kirjautui suorista sijoituksista Suomeen nettomääräisesti 2,1 mrd. euroa.

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto kuvaa lähinnä monikansallisten konsernien kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välisiä rahoitustaloustoimia, niistä syntyviä saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja.

Rahoitussaamiset ja -velat nettoutetaan suuntaperiaatteen mukaisissa suorien sijoitusten tiedoissa suoran sijoittajan ja sijoituskohteen välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan mukaan. Suorat sijoitukset Suomeen kuvaavat sitä pääomaa, jonka ulkomainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut Suomessa sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen. Suorat sijoitukset ulkomaille vastaavasti kuvaavat sitä pääomaa, jonka suomalainen sijoittaja on välittömästi sijoittanut ulkomailla sijaitsevaan määräys- tai vaikutusvallassaan olevaan yritykseen. Käänteiset sijoitukset eli suoran sijoituksen kohteena olevan yhteisön rahoitussaamiset suoralta sijoittajalta sekä sisaryritysten väliset sijoitukset huomioidaan suuntaperiaatteen mukaisissa tiedoissa. Sisaryritysten, joiden perimmäinen määräysvalta sijaitsee Suomessa, rahoitussaamiset ja -velat nettoutetaan ja kirjataan Suomesta ulkomaille suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi. Vastaavasti sisaryritysten, joiden perimmäinen määräysvalta sijaitsee ulkomailla, rahoitussaamiset ja -velat nettoutetaan ja kirjataan ulkomailta Suomeen suuntautuviksi suoriksi sijoituksiksi. Suuntaperiaatteen mukaiset suorien sijoitusten tiedot julkaistaan Ulkomaiset suorat sijoitukset-tilastossa.

Taulukko 1. Suomesta ulkomaille suuntautuvat suorat sijoitukset.

Taulukko 2. Ulkomailta Suomeen suuntautuvat suorat sijoitukset.

Ulkomaiset suorat sijoitukset -tilasto ei monissakaan tapauksissa kuvaa ulkomaisten tekemiä reaali-investointeja Suomeen. Jos esimerkiksi ulkomaisessa määräysvallassa oleva kotimainen yritys tekee tehtaan laajennusinvestoinnin Suomessa eikä saa tähän rahoitusta suoraan ulkomaiselta sijoittajalta, laajennusinvestoinnin arvosta ei kohdistu mitään suorien sijoitusten tilastoon. Ulkomaiset suorat sijoitukset tulkitaan usein liian suoraviivaisesti reaali-investointeina, mutta näin ei vuonna 2014 julkistetun ETLA:n tutkimuksen mukaan useinkaan ole (ETLA 2014: Topias Leino ja Jyrki Ali-Yrkkö: How does foreign direct investment measure real investment by foreign owned companies). Läpivirtasijoitukset ja yritysten omistusmuutokset eivät useinkaan johda reaali-investointeihin sijoituksen kohdemaassa. Lisäksi, jos maassa jo toimivat ulkomaiset yritykset käyttävät investointiensa rahoitukseen kotimaisia rahoituskanavia, tämä ei näy ulkomaisena suorana sijoituksena. Haasteita ulkomaisten suorien sijoitusten tietojen tulkintaan luo myös yritystoiminnan voimakas keskittyneisyys. Lukuisa määrä pieniä kasvuyrityksiin tehtyjä sijoituksia peittyy monikansallisen yrityksen normaaleihin konsernin sisäisiin rahoitusjärjestelyihin.

Lisää tässä katsauksessa käytettyjen käsitteiden määritelmiä löytyy tilaston kotisivulta: http://tilastokeskus.fi/til/ssij/kas.html .

1.2 Suorat sijoitukset maailmanlaajuisesti

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön julkaiseman investointiraportin mukaan vuonna 2018 maailman suorien sijoitusten virrat supistuivat noin 17 prosenttia (UNCTAD: World Investment Report 2019). Sijoitusvirtojen supistuminen kohdistui erityisesti kehittyneisiin talouksiin suuntautuviin sijoituksiin. Kehittyviin maihin suuntautuneiden sijoitusten virrat pysyivät lähes ennallaan, kun kehittyneisiin maihin suuntautuneiden sijoitusten virrat supistuivat jyrkästi, noin 30 prosenttia. Virtojen supistuminen selittyy pääasiassa yhdysvaltalaisten monikansallisten yritysten kertyneiden tuottojen kotiuttamisesta vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla sekä vuoden 2017 lopussa johtuen Yhdysvalloissa tehdyistä verotusuudistuksista.

Kuvio 1. Maailmanlaajuiset suorien sijoitusten virrat 2004–2018.

Yhteenlaskettuna ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin vuonna 2018 maailmanlaajuisesti 1098 mrd. euroa, josta 472 mrd. euroa suuntautui kehittyneisiin maihin ja 598 mrd. euroa kehittyviin talouksiin. Maittain tarkasteltuna Yhdysvallat oli suurin suorien sijoitusten kohdemaa ennen Kiinaa ja Hong Kongia. Sijoittajamaista suurimpia olivat Japani, Kiina ja Ranska. (UNCTAD 2019.)

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön investointiraportti ennustaa vuodelle 2019 suorien sijoitusten globaalien virtojen maltillista 10 prosentin kasvua, joka jää kuitenkin alle viimeisen 10 vuoden keskiarvon. Odotettu kasvu perustuu muun muassa verotusuudistusten vaikutusten hälvenemiseen. Lisäksi vuonna 2018 ilmoitukset uutta toimintaa luovista (greenfield investoinnit) hankkeista lisääntyivät, mikä myös osaltaan tukee kasvuodotuksia. Toisaalta kauppajännitteet voivat heikentää suorien sijoitusten kasvun kehitystä. (UNCTAD 2019.)

1.3 Suomen ulkomaisten suorien sijoitusten virrat

Vuonna 2018 suorien sijoitusten virrat ulkomailta Suomeen supistuivat, kun suoria sijoituksia ulkomailta Suomeen tehtiin nettomääräisesti -2,1 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot. Edellisen kerran ulkomailta Suomeen suuntautuneet virrat ovat olleet negatiiviset vuonna 2013. Maaryhmittäin tarkasteltuna suurin osa sijoituksista Suomeen tuli EU:n alueelta. Suorien sijoitusten virrat Suomesta ulkomaille puolestaan kasvoivat, kun suoria sijoituksia tehtiin ulkomaille nettomääräisesti 9,3 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot. Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoituksia tehtiin eniten EU:n alueelle ja Pohjois-Amerikkaan. Suoria sijoituksia ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille on tarkasteltu tarkemmin luvuissa 1.4 ja 1.5.

Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004–2018.

Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.4 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen

Suoria sijoituksia Suomeen tehtiin vuonna 2018 nettomääräisesti -2,1 mrd. euroa, mikä on selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Vuonna 2018 sijoituksia tehtiin oman pääoman ehtoisiin eriin -4,0 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot ja vieraan pääoman ehtoisiin eriin 1,9 mrd. euroa. Negatiiviset oman pääoman ehtoiset sijoitukset johtuvat osaltaan negatiivisista uudelleen sijoitetuista voitoista, jotka kuvaavat oman pääoman kertyneiden ja maksettujen tuottojen välistä eroa. Vuonna 2018 ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten omistajille maksetut tuotot olivat 1,4 mrd. euroa suuremmat kuin kertyneet tuotot. Negatiivisten uudelleen sijoitettujen voittojen lisäksi yhtiöt ovat palauttaneet pääomaa suomalaisista yhtiöistä kotimaahansa.

Ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2018 lopussa oli yhteensä 62,4 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 56,7 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 5,7 mrd. euroa. Oman pääoman arvo on tilastoitu pörssissä listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten osalta kirjanpitoarvon mukaan. Myös yrityskauppojen yhteydessä oman pääoman arvoa pyritään arvottamaan markkina-arvon mukaan, jonka määrityksessä hyödynnetään toteutunutta kauppahintaa.

Vuoden 2018 aikana ulkomaisten suorien sijoitusten arvo laski 12,6 mrd. euroa. Vieraan pääoman erien kanta kasvoi 1,8 mrd. euroa, mikä selittyy rahoitustaloustoimilla. Oman pääoman erien sijoituskanta puolestaan supistui 14,4 mrd. euroa, mikä selittyy pääasiassa luokitusmuutoksilla, jotka kirjataan muiden arvostuserien muutoksiin. Luokitusmuutoksilla tarkoitetaan rahoitussaamisen tai -velan kannan arvonmuutosta, joka ei johdu rajojen ylittävistä rahoitustaloustoimista tai muista muutoksista. Luokitusmuutoksiin luetaan esimerkiksi yrityksen rajojen ylittävästä kotipaikan muutoksesta johtuvat saamis tai-velkakannan arvonmuutokset sekä muutokset, jotka johtuvat yritysjärjestelyistä, joissa yritysryhmä järjestelee sisäistä omistusrakennettaan. Erään kirjataan myös muutokset jotka johtuvat sijoitustyypin muuttumisesta. Esimerkiksi jos omistuksen oikeuttava äänivalta ulkomaisessa sijoituskohteessa laskee alle 10 prosentin, ei sijoitus enää täytä suoran sijoituksen kriteereitä ja se luokitellaan maksutaseessa joko arvopaperisijoituksesi tai muuksi sijoitukseksi.

Taulukko 3. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd. euroa.

	Yhteensä	Oma pääoma	Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2017	75,0	71,1	3,9
Rahoitustaloustoimet pl. uudelleen sijoitetut voitot	-0,7	-2,6	1,9
Uudelleen sijoitetut voitot	-1,4	-1,4	0,0
Valuuttakurssimuutokset	0,0	0,0	0,0
Muiden arvostuserien muutokset	-10,5	-10,5	-0,1
Sijoituskanta 31.12.2018	62,4	56,7	5,7

Maittain tarkasteltuna Suomeen on tehty suoria sijoituksia erityisesti Ruotsista (32 % sijoituskannasta), Luxemburgista (19 %), Alankomaista (17 %), Tanskasta (5 %) ja Saksasta (4 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomeen tulevat pääosin EU:n alueelta, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuonna 2018 oli 90 prosenttia. Euromaiden osuus sijoituskannasta oli 50 prosenttia. Tässä esitetyt osuudet on laskettu välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Todellisuudessa sijoituksia hallinnoidaan usein ulkomaisen tytäryhtiön kautta, jolloin perimmäinen valtaa käyttävä sijoittaja sijaitsee jossakin toisessa maassa. Näitä perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan laskettuja lukuja on tarkasteltu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.7.

Kuvio 3. Suorat sijoitukset Suomeen välittömän sijoittajan maan mukaan, sijoituskanta 31.12.

Toimialoittain tarkasteltuna Suomeen suuntautuvat ulkomaiset suorat sijoitukset kohdistuvat palvelualoista erityisesti muiden palveluiden yrityksiin (39 % kaikkien toimialojen sijoituskannasta) ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin (9 %). Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden (16 %) sekä kemianteollisuuden yrityksiin (12 %). Vuoden takaiseen verrattuna suurimmat laskut tapahtuivat teollisuuden ja palveluiden toimialoissa. Teollisuuden toimialan lasku selittyy pääsääntöisesti alaluokan, tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksen -toimialasta joka oli 4,5 mrd. euroa. Palveluiden alaluokka rahoitus- ja vakuutustoiminta laski 6,0 mrd. euroa vuoden takaisesta. Sijoituksen toimiala määräytyy kotimaisen yksikön toimialan mukaan. Tällöin esimerkiksi rahoitusalan osuutta kasvattavat järjestelyt, joissa esimerkiksi suomalaista teollisuusyritystä hallinnoidaan ulkomailta käsin tätä tarkoitusta varten Suomeen perustetun rahoitusalalle luokiteltavan holding-yhtiön kautta.

Vuonna 2018 Suomeen suuntautuneista sijoituksista ulkomaisille sijoittajille kertyi tuottoja yhteensä 6,6 mrd. euroa. Tuottoihin kirjattiin 7,6 mrd. euroa osinkoja ja 0,3 mrd. euroa korkoja. Tuotoista -1,4 mrd. euroa oli uudelleen sijoitettuja voittoja, jotka kuvaavat tiettynä vuonna oman pääoman kertyneiden ja omistajille maksettujen tuottojen välistä eroa. Uudelleen sijoitetut voitot -1,4 mrd. euroa kirjataan myös Suomeen suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 3).

Ulkomaisille sijoittajille kertyneet tuotot suhteutettuna sijoituskannan arvoon kasvoivat edellisvuodesta. Vuonna 2018 tuotto suhteutettuna vuoden lopun sijoitusten arvoon oli 10,5 prosenttia, kun vuonna 2017 tuottoprosentti oli 10,0. Eniten tuottoja euromääräisesti kertyi Ruotsille 3,0 mrd. euroa, Alankomaille 1,3 mrd. euroa ja Tanskalle 0,5 mrd. euroa.

Kuvio 4. Ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten tuottoprosentti 2004–2018.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.5 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille vuonna 2018 nettomääräisesti 9,3 mrd. euroa. Oman pääoman ehtoisia sijoituksia ulkomaille tehtiin nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot, ja vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia tehtiin nettomääräisesti 7,7 mrd. euroa. Vuonna 2018 Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten nettomäärä 9,3 mrd. euroa on huomattavasti suurempi kuin vuonna 2017, jolloin ulkomaille tehtiin suoria sijoituksia nettomääräisesti -0,7 mrd. euroa. Muutos ulkomaille suuntautuvissa sijoituksissa selittyy pääosin vieraan pääoman erien rahoitustaloustoimien kasvulla.

Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2018 lopussa oli 111,7 mrd. euroa, josta oman pääomaan osuus oli 115,4 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo oli -3,7 mrd. euroa. Sijoituskannan arvonnousu 9,4 mrd. euroa selittyy pääosin vieraan pääoman ehtoisten rahoitustaloustoimien positiivisella kasvulla. Suurin muutos vieraan pääoman ehtoisissa erissä tapahtui lainojen käänteisissä sijoituksissa. Vuonna 2018 muihin arvonmuutoksiin kirjattavat luokitusmuutokset olivat 3,0 mrd. euroa. Kuitenkin muiden arvostuserien kokonaismuutokset jäivät pieneksi, koska myös muihin arvonmuutoksiin kirjattavien hinnanmuutosten vaikutus oli päinvastainen luokitusmuutoksiin verrattuna.

Taulukko 4. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd euroa

	Yhteensä	Oma pääoma	Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2017	102,3	113,7	-11,5
Rahoitustaloustoimet pl. uudelleen sijoitetut voitot	9,2	1,5	7,7
Uudelleen sijoitetut voitot	0,1	0,1	0,0
Valuuttakurssimuutokset	0,5	0,2	0,3
Muiden arvostuserien muutokset	-0,4	-0,1	-0,2
Sijoituskanta 31.12.2018	111,7	115,4	-3,7

Maittain tarkasteluna suorat sijoitukset Suomesta suuntautuvat erityisesti Alankomaihin (26 % sijoituskannasta), Ruotsiin (20 %), Irlantiin (10 %), Tanskaan (6 %) ja Norjaan (4 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset suuntautuvat pääosin EU:n alueelle, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuoden 2018 lopussa oli 80 prosenttia. Euroalueelle kuuluvien maiden osuus ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten sijoituskannasta oli 50 prosenttia.

Kuvio 5. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille välittömän kohdemaan mukaan, sijoituskanta 31.12., mrd. euroa

Yllä lasketut osuudet on laskettu välittömän sijoituskohteen maan mukaan. Suomesta ulkomaille suuntautuvista sijoituksista ei ole käytössä perimmäisen sijoituskohteen maan mukaisia tietoja, jolloin tarkempaa erittelyä lopullisesta sijoituskohteesta ei ole mahdollista esittää. Kuitenkin suuri osa ulkomaille suuntautuvista sijoituksista liittyy globaalin yrityksen tai sen osan hallintaan ja itse tuotannollinen toiminta sijoittuu johonkin toiseen kohdemaahan.

Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten toimiala määräytyy suomalaisen sijoittajan toimialan mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna Suomesta ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia pitävät hallussaan teollisuuden toimialoista erityisesti metalliteollisuuden (28% kaikkien toimialojen sijoituskannasta) ja metsäteollisuuden (10 %) yritykset. Palveluiden toimialoista sijoituksia ulkomaille tekivät erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminta (22 %) sekä muiden palveluiden (10 %) yritykset. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritysten ulkomaisten sijoitusten arvo kasvoi vuoden takaisesta 4,6 mrd. euroa, ja muut toimialat kasvoivat 3,0 mrd. euroa. Suurin lasku toimialojen sijoituskannassa oli metalliteollisuudella -1,2 mrd. euroa, laskua teollisuuden toimialaan tasoitti muun teollisuuden kasvu 1,6 mrd. eur.

Vuonna 2018 ulkomaille suuntautuneista sijoituksista Suomeen kirjautui tuottoja yhteensä 8,6 mrd. euroa, kasvua viime vuoteen on tapahtunut 0,8 mrd. euroa. Vuoden 2018 tuotoista 8,2 mrd. euroa oli osinkoja, 0,3 mrd. euroa korkoja ja 0,1 mrd. euroa uudelleen sijoitettuja voittoja. Saadut osingot kasvoivat vuoden takaisesta 1,0 mrd, euroa. Uudelleen sijoitetut voitot 0,1 mrd. euroa kirjataan myös Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 4).

Suomen saamat tuotot suhteutettuna ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvoon pysyivät samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, kun tuottoprosentti oli 7,7 sekä vuonna 2017 että 2018. Vaikka sijoitusten kannat ovat kasvaneet on tuotto suhteessa kantaan pysynyt samana. Eniten tuottoja Suomelle kertyi euromääräisesti Ruotsista 4,0 mrd. euroa, Alankomaista 1,2 mrd. euroa ja Yhdysvalloista 0,7 mrd. euroa.

Kuvio 6. Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten tuottoprosentti 2004–2018.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.6 Suorat sijoitukset maksutaseessa

Tässä katsauksessa esitetyt suuntaperiaatteen mukaiset ulkomaisten suorien sijoitusten luvut eroavat Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilaston bruttoluvuista. Maksutaseen eroavaa tilastointitapaa on tarkasteltu tarkemmin tilastovuoden 2013 katsauksen luvussa 2.2.

Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2018 lopussa oli 62,4 mrd. euroa, ja vastaavien Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kannan arvo 111,7 mrd. euroa. Vuonna 2018 Suomeen suuntautuneiden sijoitusten kannan arvo laski, kun taas ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten kannan arvo nousi. Tämän seurauksena suorien sijoitusten nettovarallisuusasema vahvistui huomattavasti, kun suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen kasvoi 49,2 mrd. euroon edellisen vuoden 27,2 mrd. eurosta. Erityisesti suorat sijoitukset parantavat yrityssektorin ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on sama myös Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa, vaikkakin maksutaseen bruttoluvut eroavat tässä esitetyistä suuntaperiaatteen mukaisista luvuista.

Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2004–2018.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

Tuottoja suorista sijoituksista kertyi ulkomailta Suomeen vuonna 2018 yhteensä 8,6 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 6,6 mrd. euroa. Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli 2,1 mrd. euroa vuonna 2018. Suorien sijoitusten nettotuotot kasvoivat edeltävästä vuodesta, mikä johtui sekä ulkomaille maksettujen, eli Suomeen suuntautuneiden suorien sijoituksien tuottojen laskusta, että Suomeen maksettujen tuottojen kasvusta. Kuviosta 8 voidaan nähdä, että suoriin sijoituksiin liittyvät tuotot ovat parantaneet Suomen vaihtotasetta koko tarkastelujakson 2004–2018 ajan. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuottojen nettovaikutus vaihtotaseen ensituloon on vaihdellut 0,4 mrd. euron ja 4,3 mrd. euron välillä.

Kuvio 8. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004–2018.

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

1.7 Sijoitukset perimmäisen sijoittajan maan mukaan

Perinteisesti suoria sijoituksia on tarkasteltu vain välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Uudet tilastointistandardit ja aiempaa tarkemmalla tasolla kerätyt tiedot mahdollistavat suorien sijoitusten maakohtaisen analysoinnin myös perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan vuodesta 2013 alkaen. Perimmäisellä suoralla sijoittajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä tahoa, joka on ylimpänä ulkomaisen suoran sijoittajan määräysvaltaketjussa. Perimmäinen suora sijoittaja ei ole minkään muun yksikön määräysvallassa ja se voi olla myös kotimainen yksikkö.

Kuviosta 9 voidaan nähdä, että Suomeen suuntautuvia suoria sijoituksia on tehty Ruotsista, Alankomaista ja Luxemburgista selvästi enemmän silloin, kun sijoituksia tarkastellaan välittömän sijoittajan kotimaan mukaan, kuin silloin, kun sijoituksia tarkastellaan perimmäisen sijoittajan maan mukaan. Tämä viittaa siihen, että kyseisiä sijoituksia hallinnoidaan näihin maihin sijoittuneen yhtiön kautta, vaikka todellinen sijoittaja löytyykin jostain muualta. Yhdysvaltojen, Saksan ja Kiinan osalta tilanne on päinvastainen. Näistä maista siis hallitaan selvästi suurempaa osaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kuin näitä sijoituksia välittömästi tehdään. Perimmäisen suoran sijoittajan mukaisessa tarkastelussa myös Suomen osuus on hyvä huomioida. Tämä johtuu siitä, että kotimaiset yritykset omistavat kotimaisia tytäryhtiöitään ulkomaisten tytäryhtiöidensä kautta.

Kuvio 9. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen välittömän ja perimmäisen sijoittajan mukaan, sijoituskanta 31.12.2018, mrd. euroa.

1.8 Sijoitukset Suomesta ylimmän määräysvaltaisen omistajan mukaan

Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tilastointi perimmäisen kohdemaan mukaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietolähteiden avulla. Sen sijaan Suomesta ulkomaille sijoituksia tehneiden yritysten määräysvaltaketjuja tutkimalla voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus Suomen suorista sijoituksista ulkomaille on suomalaiskontrollissa olevien yritysten tekemiä. Tämänkin tarkastelun rajoitteena on pitäytyminen yrityksen omistusketjun yhtiömuotoisissa yksiköissä. Esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidyn emoyhtiön todellisia omistajia voivat olla suomalaiset yksityishenkilöt.

Vuonna 2018 Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo oli 111,7 mrd. euroa, josta 90 prosenttia oli suomalaiskontrollissa olevien yritysten hallussa. Suomen ulkopuolisia merkittäviä perimmäisiä sijoittajamaita olivat Yhdysvallat (4 prosenttia) ja Ruotsi (3 prosenttia). Tarkastellessa sijoituksia Suomesta ylimmän määräysvaltaisen omistajan mukaan Suomea ei voida pitää merkittävänä suorien sijoitusten läpivirtausmaana.

Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Roope Rahikka 029 551 3338, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 30.09.2019