Etusivu > Tilastot > Ulkomaiset suorat sijoitukset > 2019 > 1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2019

1. Ulkomaiset suorat sijoitukset vuonna 2019

Tässä katsauksessa tarkastellaan ulkomaisten suorien sijoitusten kehitystä vuonna 2019. Katsauksen eri osioissa on nostettu esiin lukujen tulkintaan vaikuttavia tekijöitä. Myös tilaston kuvauskohde on syytä huomioida lukuja käytettäessä.

Vuonna 2019 suorat sijoitukset sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen kasvoivat merkittävästi. Suomeen suuntautuvien ulkomaisten suorien sijoitusten arvo vuoden 2019 lopussa oli yhteensä 76,4 mrd. euroa. Sijoituskanta kasvoi 13,5 mrd. euroa vuodesta 2018. Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo vuoden lopussa oli yhteensä 130,4 mrd. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 17,9 mrd. euroa. Tuottoja suorista sijoituksista Suomeen kirjautui nettomääräisesti 4,8 mrd. euroa.

Tässä katsauksessa sijoitusvirtoihin luetaan rahoitustaloustoimien lisäksi uudelleen sijoitetut voitot. Uudistetuissa tietokantataulukoissa uudelleen sijoitetut voitot sekä omistajille maksetut osingot ja korot on yhdistetty sijoitusten tuotto -muuttujaksi, ja virta sisältää vain rahoitustaloustoimet.

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Ulkomaisten suorien sijoitusten tilasto kuvaa lähinnä monikansallisten konsernien kotimaisten ja ulkomaisten yksiköiden välisiä rahoitustaloustoimia, niistä syntyviä saamisia ja velkoja sekä kansainvälisiä yrityskauppoja. Ulkomaiset suorat sijoitukset tulkitaan usein liian suoraviivaisesti reaali-investointeina. Vuoden 2018 katsauksessa on avattu kattavammin tilaston tietosisältöä ja sen tulkintaa sekä rahoitussaamisten ja -velkojen nettouttamista suuntaperiaatteen mukaan.

1.2 Suorat sijoitukset maailmanlaajuisesti

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön julkaiseman investointiraportin (UNCTAD: World Investment Report 2020) mukaan maailman suorien sijoitusten virrat kasvoivat kolme prosenttia Yhdysvaltain dollareissa mitattuna vuonna 2019. Valuuttakurssimuutosten takia kasvua tuli euromääräisesti enemmän, vajaat yhdeksän prosenttia. Sijoitusvirtojen kasvu kohdistui erityisesti kehittyneisiin talouksiin suuntautuviin sijoituksiin. Myös siirtymätalouksiin virtasi selvästi edellisvuotta enemmän pääomia.

Kuvio 1. Maailmanlaajuiset suorien sijoitusten virrat 2004–2019

Yhteenlaskettuna ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin vuonna 2019 maailmanlaajuisesti 1376 mrd. euroa, josta 715 mrd. euroa suuntautui kehittyneisiin maihin ja 612 mrd. euroa kehittyviin talouksiin. Maittain tarkasteltuna Yhdysvallat oli suurin suorien sijoitusten kohdemaa ennen Kiinaa ja Singaporea. Sijoittajamaista suurimpia olivat Japani, Yhdysvallat ja Alankomaat.

Kesäkuussa 2020 julkaistu YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön investointiraportti ennustaa suorien sijoitusten globaalien virtojen romahtavan koronaviruspandemian seurauksena jopa 40 % vuosina 2020–2021. Ennusteen korostetaan sisältävän huomattavan suurta epävarmuutta. Pandemian välittömien vaikutusten (toimipaikkojen ja tuotantolaitosten sulkemiset, yrityskauppojen ja uutta toimintaa luovien investointien lykkäykset jne.) lisäksi raportti ennakoi suorien sijoitusten virtojen laskevan keskipitkällä aikavälillä taloudellisen taantuman ensin siirtäessä ja lopulta jopa kokonaan peruuttaessa investointihankkeita. Lisäksi pitkällä aikavälillä ennakoidaan pysyviä muutoksia, kun yritykset pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan globaaleista toimitusketjuista ja kasvattamaan omavaraisuuttaan siirtämällä tuotantoa lähemmäs kotimaataan.

1.3 Suomen ulkomaisten suorien sijoitusten virrat

Vuonna 2019 suorien sijoitusten virrat ulkomailta Suomeen palasivat jälleen positiivisiksi vuoden 2018 jälkeen, kun suoria sijoituksia ulkomailta Suomeen tehtiin nettomääräisesti 12,2 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot. Maaryhmittäin tarkasteltuna suurin osa sijoituksista Suomeen tuli EU:n alueelta ja Itä-Aasiasta. Suorien sijoitusten virrat Suomesta ulkomaille puolestaan laskivat vuoden 2018 tasosta, kun suoria sijoituksia tehtiin ulkomaille nettomääräisesti 4,3 mrd. euroa mukaan lukien uudelleen sijoitetut voitot. Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoituksia tehtiin eniten EU:n alueelle ja muihin Euroopan maihin. Suoria sijoituksia ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille on tarkasteltu tarkemmin luvuissa 1.4 ja 1.5.

Kuvio 2. Ulkomaisten suorien sijoitusten virrat 2004–2019

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.4 Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen

Suoria sijoituksia Suomeen tehtiin vuonna 2019 nettomääräisesti 12,2 mrd. euroa, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2014. Rahoitustaloustoimina Suomeen virtasi vuoden 2019 aikana 10,1 mrd. euroa. Uudelleen sijoitetut voitot olivat 2,1 mrd. euroa, mikä kuvaa eroa ulkomaalaisomisteisten suomalaisyhtiöiden tuottojen ja ulkomaille maksettujen osinkojen välillä.

Vuonna 2019 sijoituksia tehtiin oman pääoman ehtoisiin eriin 4,2 mrd. euroa, josta sekä uudelleen sijoitettujen voittojen että rahoitustaloustoimien osuus oli 2,1 mrd. euroa. Vieraan pääoman ehtoisiin eriin virtasi sijoituksia 8,0 mrd. euroa, eli huomattava osuus ulkomaisista sijoituksista Suomeen tehtiin lainojen muodossa.

Ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten arvo vuoden 2019 lopussa oli yhteensä 76,4 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 62,2 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo 14,2 mrd. euroa. Oman pääoman arvo on tilastoitu pörssissä listattujen yritysten osalta markkina-arvon ja muiden yritysten osalta kirjanpitoarvon mukaan. Myös yrityskauppojen yhteydessä oman pääoman arvoa pyritään arvottamaan markkina-arvon mukaan, jonka määrityksessä hyödynnetään toteutunutta kauppahintaa.

Vuoden 2019 aikana ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaisarvo kasvoi yhteensä 13,5 mrd. euroa, josta vieraan pääoman erien osuus oli 8,4 mrd. euroa ja oman pääoman erien osuus 5,1 mrd. euroa. Rahoitustaloustoimien ja uudelleen sijoitettujen voittojen lisäksi sijoituskannan kasvuun sisältyy 1,3 mrd. euron arvosta muita kuin valuuttakursseista johtuvia hinnanmuutoksia ja luokitusmuutoksia. Luokitusmuutoksilla tarkoitetaan rahoitussaamisen tai -velan kannan arvonmuutosta, joka ei johdu rajojen ylittävistä rahoitustaloustoimista tai muista muutoksista. Luokitusmuutoksiin luetaan esimerkiksi yrityksen rajojen ylittävästä kotipaikan muutoksesta johtuvat saamis- tai velkakannan arvonmuutokset sekä muutokset, jotka johtuvat yritysjärjestelyistä, joissa yritysryhmä järjestelee sisäistä omistusrakennettaan.

Taulukko 1. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen, mrd. euroa.

	Yhteensä	Oma pääoma	Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2018	62,9	57,1	5,8
Rahoitustaloustoimet pl. uudelleen sijoitetut voitot	10,1	2,1	8,0
Uudelleen sijoitetut voitot	2,1	2,1	0,0
Valuuttakurssimuutokset	0,0	0,0	0,0
Muiden arvostuserien muutokset	1,3	0,9	0,4
Sijoituskanta 31.12.2019	76,4	62,2	14,2

Maittain tarkasteltuna Suomeen on tehty suoria sijoituksia erityisesti Ruotsista (28 % sijoituskannasta), Luxemburgista (15 %), Alankomaista (15 %), Norjasta (6 %) ja Tanskasta (5 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset Suomeen tulevat pääosin EU:n alueelta, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuonna 2019 oli 82 prosenttia. Euromaiden osuus sijoituskannasta oli 45 prosenttia. Tässä esitetyt osuudet on laskettu välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Todellisuudessa sijoituksia hallinnoidaan usein ulkomaisen tytäryhtiön kautta, jolloin perimmäinen valtaa käyttävä sijoittaja sijaitsee jossakin toisessa maassa. Näitä perimmäisen sijoittajan kotimaan mukaan laskettuja lukuja on tarkasteltu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.7.

Kuvio 3. Suorat sijoitukset Suomeen välittömän sijoittajan maan mukaan, sijoituskanta 31.12.

Toimialoittain tarkasteltuna Suomeen suuntautuvat ulkomaiset suorat sijoitukset kohdistuvat rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiin (18 %), informaatio- ja viestintäalan yrityksiin (13 %) ja kiinteistöalan yrityksiin (9 %). Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden (12 %) ja kemianteollisuuden yrityksiin (11 %). Sijoituksen toimiala määräytyy kotimaisen yksikön toimialan mukaan. Tällöin esimerkiksi rahoitusalan osuutta kasvattavat järjestelyt, joissa esimerkiksi suomalaista teollisuusyritystä hallinnoidaan ulkomailta käsin tätä tarkoitusta varten Suomeen perustetun rahoitusalalle luokiteltavan holdingyhtiön kautta.

Vuonna 2019 Suomeen suuntautuneista sijoituksista ulkomaisille sijoittajille kertyi tuottoja yhteensä 7,4 mrd. euroa. Tuottoihin kirjattiin 4,9 mrd. euroa osinkoja ja 0,5 mrd. euroa korkoja. Lisäksi uudelleen sijoitettuja voittoja kirjattiin 2,1 mrd. euroa. Ne kuvaavat tiettynä vuonna oman pääoman kertyneiden ja omistajille maksettujen tuottojen välistä eroa. Uudelleen sijoitetut voitot 2,1 mrd. euroa kirjataan myös Suomeen suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 1).

Ulkomaisille sijoittajille kertyneet tuotot suhteutettuna sijoituskannan arvoon laskivat hieman edellisvuodesta. Vuonna 2019 tuotto oli 9,7 prosenttia, kun vuonna 2018 tuottoprosentti oli 10,5. Maittain tarkasteltuna suorista sijoituksista Suomeen eniten tuottoja kertyi Ruotsille (3,8 mrd. euroa), Alankomaille (1,3) ja Luxemburgille (1,0).

Kuvio 4. Ulkomailta Suomeen suuntautuvien suorien sijoitusten tuottoprosentti 2004–2019

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen.

1.5 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille

Suomesta tehtiin suoria sijoituksia ulkomaille vuonna 2019 nettomääräisesti 4,3 mrd. euroa, mikä selittyy pääosin uudelleen sijoitettujen voittojen kasvulla vuoden 2018 0,1 miljardista 3,8 miljardiin euroon. Suomalaisyhtiöiden ulkomaisille tytär- ja osakkuusyhtiöille kertyi siis vuoden aikana 3,8 mrd. euroa enemmän tuottoja kuin Suomeen maksettiin osinkoja. Rahoitustaloustoimien nettomääräinen virta Suomesta ulkomaille oli vuoden 2019 aikana 0,6 mrd. euroa. Oman pääoman sijoituksia vähennettiin 0,5 mrd. euroa, ja vieraan pääoman sijoituksia lisättiin 1,1 mrd. euroa.

Ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2019 lopussa oli 130,4 mrd. euroa, josta oman pääoman osuus oli 132,0 mrd. euroa ja vieraaseen pääomaan luettavien sijoitusten arvo oli -1,6 mrd. euroa. Sijoituskannan arvonnousu 17,9 mrd. euroa selittyy uudelleen sijoitettujen voittojen lisäksi vielä enemmän muiden arvostuserien muutoksilla. Näihin luetaan muut kuin valuuttakursseista johtuvat hinnanmuutokset ja luokitusmuutokset, joiden sisältöä on kuvattu tarkemmin tämän katsauksen luvussa 1.4.

Taulukko 2. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille, mrd. euroa

	Yhteensä	Oma pääoma	Vieras pääoma
Sijoituskanta 31.12.2018	112,5	116,1	-3,6
Rahoitustaloustoimet pl. uudelleen sijoitetut voitot	0,6	-0,5	1,1
Uudelleen sijoitetut voitot	3,8	3,8	0,0
Valuuttakurssimuutokset	-0,3	-0,3	0,0
Muiden arvostuserien muutokset	13,8	13,0	0,8
Sijoituskanta 31.12.2019	130,4	132,0	-1,6

*) Pyöristyseroista johtuen vuoden 2018 lopun sijoituskanta ja vuoden 2019 aikana tapahtuneet muutokset eivät summaudu tasan vuoden 2019 loppukannaksi oman ja vieraan pääoman erien kohdalla.

Maittain tarkasteluna suorat sijoitukset Suomesta suuntautuvat erityisesti Alankomaihin (24 % sijoituskannasta), Ruotsiin (20 %), Irlantiin (16 %), Tanskaan (5 %) ja Norjaan (5 %). Maaryhmittäin tarkasteltuna sijoitukset suuntautuvat pääosin EU:n alueelle, jonka yhteenlaskettu osuus sijoituskannasta vuoden 2019 lopussa oli 80 prosenttia. Euroalueelle kuuluvien maiden osuus ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten sijoituskannasta oli 51 prosenttia.

Kuvio 5. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille välittömän kohdemaan mukaan, sijoituskanta 31.12., mrd. euroa

Yllä lasketut osuudet on laskettu välittömän sijoituskohteen maan mukaan. Suomesta ulkomaille suuntautuvista sijoituksista ei ole käytössä perimmäisen sijoituskohteen maan mukaisia tietoja, jolloin tarkempaa erittelyä lopullisesta sijoituskohteesta ei ole mahdollista esittää. Kuitenkin suuri osa ulkomaille suuntautuvista sijoituksista liittyy globaalin yrityksen tai sen osan hallintaan ja itse tuotannollinen toiminta sijoittuu johonkin toiseen kohdemaahan.

Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten toimiala määräytyy suomalaisen sijoittajan toimialan mukaan. Toimialoittain tarkasteltuna Suomesta ulkomaille suuntautuvia suoria sijoituksia pitävät hallussaan erityisesti metalliteollisuuden (24% kaikkien toimialojen sijoituskannasta), rahoitus- ja vakuutusalan (20 %) ja metsäteollisuuden (10 %) yritykset.

Vuonna 2019 ulkomaille suuntautuneista suorista sijoituksista kertyi Suomeen tuottoja yhteensä ennätykselliset 12,2 mrd. euroa. Tuotoista 8,0 mrd. euroa oli osinkoja, 0,3 mrd. euroa korkoja ja 3,8 mrd. euroa uudelleen sijoitettuja voittoja. Osingot ja korot olivat vuoden 2018 tasolla, mutta uudelleen sijoitetut voitot kasvoivat vuoden takaisesta 3,7 mrd. euroa. Uudelleen sijoitetut voitot 3,8 mrd. euroa kirjataan myös Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten virtoihin (ks. taulukko 2).

Suomen saamat tuotot suhteutettuna ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvoon kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna, kun tuottoprosentti nousi 9,4:ään vuoden 2018 7,7:stä. Maittain tarkasteltuna Suomelle kertyi tuottoja euromääräisesti eniten Ruotsista (4,0 mrd. euroa), Alankomaista (2,4) ja Singaporesta (1,0).

Kuvio 6. Suomesta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten tuottoprosentti 2004–2019

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista johtuen

1.6 Suorat sijoitukset maksutaseessa

Tässä katsauksessa esitetyt suuntaperiaatteen mukaiset ulkomaisten suorien sijoitusten luvut eroavat Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilaston bruttoluvuista. Maksutaseen eroavaa tilastointitapaa on tarkasteltu tarkemmin tilastovuoden 2013 katsauksen luvussa 2.2.

Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten suorien sijoitusten kannan arvo vuoden 2019 lopussa oli 76,4 mrd. euroa, ja vastaavien Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kannan arvo 130,4 mrd. euroa. Vuonna 2019 sekä ulkomailta Suomeen että Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten kannan arvo nousi. Suorien sijoitusten nettovarallisuusasema vahvistui, kun Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten kannan arvo kasvoi enemmän kuin Suomeen suuntautuvien sijoitusten. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettosaaminen kasvoi 54,0 mrd. euroon edellisen vuoden 49,6 mrd. eurosta. Erityisesti suorat sijoitukset parantavat yrityssektorin ulkomaista nettovarallisuusasemaa. Suoriin sijoituksiin liittyvä nettovarallisuusasema on sama myös Maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastossa, vaikkakin maksutaseen bruttoluvut eroavat tässä esitetyistä suuntaperiaatteen mukaisista luvuista.

Kuvio 7. Ulkomaiset suorat sijoitukset 2004–2019

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista.

Tuottoja suorista sijoituksista kertyi ulkomailta Suomeen vuonna 2019 yhteensä 12,2 mrd. euroa ja Suomesta ulkomaille 7,4 mrd. euroa. Nämä omaisuustulot kirjautuvat Suomen vaihtotaseen ensitulon erään ja niiden nettovaikutus Suomen vaihtotaseeseen oli 4,8 mrd. euroa vuonna 2019. Suorien sijoitusten nettotuotot kasvoivat edeltävästä vuodesta, mikä johtui ennen kaikkea Suomeen maksettujen tuottojen kasvusta. Kuviosta 8 voidaan nähdä, että suoriin sijoituksiin liittyvät tuotot ovat parantaneet Suomen vaihtotasetta koko tarkastelujakson 2004–2019 ajan. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuottojen nettovaikutus vaihtotaseen ensituloon on vaihdellut 0,4 mrd. euron ja 4,8 mrd. euron välillä.

Kuvio 8. Ulkomaisten suorien sijoitusten tuotot 2004–2019

¹) Luvut vuodesta 2013 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoisia vuosien 2004–2012 lukujen kanssa johtuen kansainvälisen tilastointistandardin muutoksista

1.7 Sijoitukset perimmäisen sijoittajan maan mukaan

Perinteisesti suoria sijoituksia on tarkasteltu vain välittömän sijoittajan kotimaan mukaan. Uudet tilastointistandardit ja aiempaa tarkemmalla tasolla kerätyt tiedot mahdollistavat suorien sijoitusten maakohtaisen analysoinnin myös perimmäisen suoran sijoittajan kotimaan mukaan vuodesta 2013 alkaen. Perimmäisellä suoralla sijoittajalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä tahoa, joka on ylimpänä ulkomaisen suoran sijoittajan määräysvaltaketjussa. Perimmäinen suora sijoittaja ei ole minkään muun yksikön määräysvallassa ja se voi olla myös kotimainen yksikkö.

Kuviosta 9 voidaan nähdä, että Suomeen suuntautuvia suoria sijoituksia on tehty Ruotsista, Alankomaista ja Luxemburgista selvästi enemmän silloin, kun sijoituksia tarkastellaan välittömän sijoittajan kotimaan mukaan, kuin silloin, kun sijoituksia tarkastellaan perimmäisen sijoittajan maan mukaan. Tämä viittaa siihen, että kyseisiä sijoituksia hallinnoidaan näihin maihin sijoittuneen yhtiön kautta, vaikka todellinen sijoittaja löytyykin jostain muualta. Yhdysvaltojen, Saksan ja Kiinan osalta tilanne on päinvastainen. Näistä maista siis hallitaan selvästi suurempaa osaa Suomeen suuntautuvista suorista sijoituksista kuin näitä sijoituksia välittömästi tehdään. Perimmäisen suoran sijoittajan mukaisessa tarkastelussa myös Suomen osuus on hyvä huomioida. Tämä johtuu siitä, että kotimaiset yritykset omistavat kotimaisia tytäryhtiöitään ulkomaisten tytäryhtiöidensä kautta.

Kuvio 9. Ulkomaiset suorat sijoitukset Suomeen välittömän ja perimmäisen sijoittajan mukaan, sijoituskanta 31.12.2019, mrd. euro (kuviota korjattu 16.10.2020)

1.8 Sijoitukset Suomesta ylimmän määräysvaltaisen omistajan mukaan

Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten tilastointi perimmäisen kohdemaan mukaan ei ole mahdollista käytettävissä olevien tietolähteiden avulla. Sen sijaan Suomesta ulkomaille sijoituksia tehneiden yritysten määräysvaltaketjuja tutkimalla voidaan tarkastella, kuinka suuri osuus Suomen suorista sijoituksista ulkomaille on suomalaiskontrollissa olevien yritysten tekemiä. Tämänkin tarkastelun rajoitteena on pitäytyminen yrityksen omistusketjun yhtiömuotoisissa yksiköissä. Esimerkiksi Luxemburgiin rekisteröidyn emoyhtiön todellisia omistajia voivat olla suomalaiset yksityishenkilöt.

Vuonna 2019 Suomesta ulkomaille suuntautuvien sijoitusten arvo oli 130,4 mrd. euroa, josta 92 prosenttia oli suomalaiskontrollissa olevien yritysten hallussa. Suomen ulkopuolisia merkittäviä perimmäisiä sijoittajamaita olivat Yhdysvallat (2 %) ja Ruotsi (1 %). Suomea ei siis voida pitää merkittävänä suorien sijoitusten läpivirtausmaana.

Lähde: Ulkomaiset suorat sijoitukset 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Petri Kinnarinen 029 551 3428, maksutase@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 30.09.2020