Uusintarikollisuus

Yleistä

Uusintarikollisuustiedot ovat indikaattoriluontoisia. Uusimiselle on valittu kriteerit ja samoilla kriteereillä tehdään tilasto vuodesta toiseen. Tavoitteena on antaa kuva siitä, mitä rikosten uusiminen ilmiönä merkitsee, ja miten uusiminen on ajan kuluessa muuttunut. Uusimista on tarkasteltu alioikeuksien (käräjäoikeuksien) päätöksistä saaduilla tiedoilla. On syytä korostaa, että tuomitut henkilöt voivat olla syyllistyneet aikaisemmin rikoksiin, mutta he ovat selvinneet esimerkiksi rangaistusmääräyksellä tai syyttämättäjättämispäätöksellä. Tällaiset tapaukset jäävät tästä tarkastelusta pois.

Perusaineisto

Perusaineistona on alioikeuksien (käräjäoikeuksien) varsinaisista rikosasioista antamat päätökset vuodesta 1977 lähtien. Vuosittain rikospäätöksistä muodostetaan Tilastokeskuksessa syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston vuosiaineisto. Vuosiaineistot yhdistämällä on muodostettu ns. uusintarikollisuusrekisteri. Uusintarikollisuusrekisteriä on käytetty tämän tilaston perusaineistona. Uusintarikollisuustilasto ei ole täysin verrannollinen syytetyt, tuomitut ja rangaistukset tilaston kanssa. Aineistosta on karsittu käräjäoikeuden määräämät rike- ja uhkasakot sekä tehty muita vähäisiä muokkauksia.

Määritelmä

Tarkastelu on taaksepäin katsova, jossa lähtökohtana on henkilön viimeisin tuomio ja rikokset. Rikoksenuusijaksi on tässä tilastossa määritetty henkilö, joka on syyllistynyt uuteen rikokseen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tuomiosta.

Tulosten tulkinnasta

Kysymyksessä on uusintarikollisuutta kuvaava indikaattori. Perusaineistoa ei ole pyritty erityisesti muokkaamaan tilastoa varten. Tuloksia tulkittaessa on syytä muistaa:

Henkilöllä voi vuoden aikana olla useita tuomioita eli henkilö voi esiintyä tilastossa monta kertaa saman vuoden aikana.
Kaikkein törkeimmistä rikoksista tuomitut pitkät vankeusrangaistukset aiheuttavat sen, että rikoksia ei välttämättä ehditä uusia kolmessa vuodessa.
Kuolleita henkilöitä ei ole poistettu aineistosta.
Kaikilla tuomituilla ei ole henkilötunnusta. Osa heistä on esimerkiksi sellaisia, että he myöhemmin asuvat vakinaisesti Suomessa ja saavat henkilötunnuksen.

Päivitetty 30.9.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2016, Uusintarikollisuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/syyttr/2016/syyttr_2016_2016-09-30_men_001_fi.html