1. Uusintarikollisuus
1.1 Vajaa puolet käräjäoikeudessa tuomituista uusi rikoksen
Vuonna 2016 käräjäoikeudessa tuomittiin 23 400 rikoksenuusijaa, määrä on 46 prosenttia kaikista tuomituista (51 100). Uusijoiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Rikoksenuusijaksi on tässä määritetty henkilö, joka syyllistyy uuteen rikokseen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tuomiosta.
Uusintarikollisuusaineisto ei ole täysin verrannollinen tässä julkistuksessa esitettyihin käräjäoikeustuomioihin. Aineistosta on mm. karsittu käräjäoikeuden määräämät rike- ja uhkasakot sekä tehty muita vähäisiä muokkaustoimia.
Kuvio 1. Käräjäoikeudessa tuomitut ja rikoksenuusijat 1985–2016, lkm
Nuoret uusivat rikoksen keskimääräistä yleisemmin. Vuonna 2016 tuomituista uusijoista 44 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Uusijoiden osuus tuomituista oli suurinta ikäryhmässä 25 – 29 vuotta. Tässä ikäryhmässä uusijoiden osuus oli 57 % kaikista tuomituista. Uusijoiden mediaani-ikä on kuitenkin noussut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kun vuonna 1990 uusijoiden mediaani-ikä oli 26 vuotta, oli se 28 vuotta vuonna 2000 ja 31 vuotta vuonna 2016.
Taulukko 1. Tuomitut, uusijat ja ei-uusijat sekä uusijoiden osuus tuomituista iän mukaan 2016, lkm ja %
Ikä | Tuomitut yhteensä |
Uusija | Ei-uusija | Uusijoiden osuus tuomituista, % |
Yhteensä | 51 098 | 23 383 | 27 715 | 45,8 |
15 vuotta | 180 | 1 | 179 | 0,6 |
16 vuotta | 579 | 53 | 526 | 9,2 |
17 vuotta | 762 | 173 | 589 | 22,7 |
18 - 20 vuotta | 4 597 | 1 874 | 2 723 | 40,8 |
21 - 24 vuotta | 7 026 | 3 863 | 3 163 | 55,0 |
25 - 29 vuotta | 7 601 | 4 328 | 3 273 | 56,9 |
30 - 39 vuotta | 12 625 | 6 840 | 5 785 | 54,2 |
40 - 49 vuotta | 8 365 | 3 714 | 4 651 | 44,4 |
50 - 64 vuotta | 7 537 | 2 225 | 5 312 | 29,5 |
65 - vuotta | 1 826 | 312 | 1 514 | 17,1 |
Miesten suurempi riski syyllistyä rikoksen uusimiseen näkyy kun verrataan uusijoiden osuutta sukupuolittain. Vuonna 2016 miehistä uusijoita oli 47 prosenttia ja naisista 40 prosenttia. Kuitenkin naisuusijoiden osuus on kasvanut selvästi pitkällä aikavälillä, vielä 1990 naisista uusijoita oli vain 27 prosenttia.
Kuvio 2. Tuomituista naisista uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm
Kuvio 3. Tuomituista miehistä uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm
Rikosten ja tuomioiden kasautumista uusijoille voidaan
tarkastella myös tuomiohistorian, rangaistuksen ankaruuden ja
uusinnan kohteena olevan rikoksen perusteella. Voidaan todeta, että
jos annettu rangaistus on ankara, on todennäköistä, että tuomittu
on uusija.
Vuonna 2016 yhdyskuntapalveluun ja ehdottomaan vankeuteen
tuomituista uusijoita oli 88 prosenttia. Voidaan päätellä,
että uusijat syyllistyvät törkeisiin rikoksiin, heidän aiempi
tuomiohistoriansa vaikuttaa uusimpaan tuomioon koventavasti tai
heillä on keskimääräistä enemmän rikoksia tuomiota kohti. Vuonna
2016 tuomituilla uusijoilla oli keskimäärin 3 rikosta tuomiota
kohden ja heillä oli edeltävän 10 vuoden aikana keskimäärin
8 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota. Ehdottomaan vankeuteen
tuomituilla uusijoilla oli 6 rikosta tuomiota kohden ja
edeltävän 10 vuoden aikana 15 aikaisempaa
käräjäoikeustuomiota.
Kuvio 4. Uusijoiden osuus tuomituista eräiden rikosten osalta vuonna 2016, %
Uusimisnopeutta mitataan ajalla, joka rikosenuusijalta kuluu
tuomiosta seuraavaan rikokseen. Vuoden 2016 tuomioissa uusijat
olivat syyllistyneet rikokseen keskimäärin 10 kuukauden
kuluttua edellisestä tuomiosta.
Omaisuusrikoksia uusittiin kaikkein nopeimmin. Varkauksiin ja
luvattomiin käyttöihin syyllistyttiin alle 8 kuukauden
kuluttua edellisestä tuomiosta. Uusimisnopeudella on yhteys myös
tuomion ankaruuteen. Vuonna 2016 ehdottomaan vankeuteen tuomitut
olivat syyllistyneet uuteen rikokseen 7 kuukauden kuluttua
edellisestä tuomiosta.
Tämä on selvästi nopeampaa kuin muissa rangaistuksissa. Tässä
yhtenä selityksenä on se, että yleensä ehdottomaan vankeuteen
tuomitut ovat ’urautuneita’. Heillä on keskimäärin
enemmän rikoksia tuomiota kohden ja enemmän tuomioita
tuomiohistoriassaan kuin muissa rangaistuslajeissa.
Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Salla Tuominiemi 029 551 3242, rikos@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 29.9.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2016,
1. Uusintarikollisuus
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/syyttr/2016/syyttr_2016_2017-09-29_kat_001_fi.html