Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Uusintarikollisuus

1.1 Vajaa puolet käräjäoikeudessa tuomituista uusi rikoksen

Vuonna 2016 käräjäoikeudessa tuomittiin 23 400 rikoksenuusijaa, määrä on 46 prosenttia kaikista tuomituista (51 100). Uusijoiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Rikoksenuusijaksi on tässä määritetty henkilö, joka syyllistyy uuteen rikokseen kolmen vuoden kuluessa edellisestä tuomiosta.

Uusintarikollisuusaineisto ei ole täysin verrannollinen tässä julkistuksessa esitettyihin käräjäoikeustuomioihin. Aineistosta on mm. karsittu käräjäoikeuden määräämät rike- ja uhkasakot sekä tehty muita vähäisiä muokkaustoimia.

Kuvio 1. Käräjäoikeudessa tuomitut ja rikoksenuusijat 1985–2016, lkm

Kuvio 1. Käräjäoikeudessa tuomitut ja rikoksenuusijat 1985–2016, lkm

Nuoret uusivat rikoksen keskimääräistä yleisemmin. Vuonna 2016 tuomituista uusijoista 44 prosenttia oli alle 30-vuotiaita. Uusijoiden osuus tuomituista oli suurinta ikäryhmässä 25 – 29 vuotta. Tässä ikäryhmässä uusijoiden osuus oli 57 % kaikista tuomituista. Uusijoiden mediaani-ikä on kuitenkin noussut pitkän aikavälin tarkastelussa. Kun vuonna 1990 uusijoiden mediaani-ikä oli 26 vuotta, oli se 28 vuotta vuonna 2000 ja 31 vuotta vuonna 2016.

Taulukko 1. Tuomitut, uusijat ja ei-uusijat sekä uusijoiden osuus tuomituista iän mukaan 2016, lkm ja %

Ikä Tuomitut
yhteensä
Uusija Ei-uusija Uusijoiden
osuus
tuomituista,
%
Yhteensä 51 098 23 383 27 715 45,8
15 vuotta 180 1 179 0,6
16 vuotta 579 53 526 9,2
17 vuotta 762 173 589 22,7
18 - 20 vuotta 4 597 1 874 2 723 40,8
21 - 24 vuotta 7 026 3 863 3 163 55,0
25 - 29 vuotta 7 601 4 328 3 273 56,9
30 - 39 vuotta 12 625 6 840 5 785 54,2
40 - 49 vuotta 8 365 3 714 4 651 44,4
50 - 64 vuotta 7 537 2 225 5 312 29,5
65 - vuotta 1 826 312 1 514 17,1

Miesten suurempi riski syyllistyä rikoksen uusimiseen näkyy kun verrataan uusijoiden osuutta sukupuolittain. Vuonna 2016 miehistä uusijoita oli 47 prosenttia ja naisista 40 prosenttia. Kuitenkin naisuusijoiden osuus on kasvanut selvästi pitkällä aikavälillä, vielä 1990 naisista uusijoita oli vain 27 prosenttia.

Kuvio 2. Tuomituista naisista uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm

Kuvio 2. Tuomituista naisista uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm

Kuvio 3. Tuomituista miehistä uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm

Kuvio 3. Tuomituista miehistä uusijoita ja ei-uusijoita 2016, lkm

Rikosten ja tuomioiden kasautumista uusijoille voidaan tarkastella myös tuomiohistorian, rangaistuksen ankaruuden ja uusinnan kohteena olevan rikoksen perusteella. Voidaan todeta, että jos annettu rangaistus on ankara, on todennäköistä, että tuomittu on uusija.
Vuonna 2016 yhdyskuntapalveluun ja ehdottomaan vankeuteen tuomituista uusijoita oli 88 prosenttia. Voidaan päätellä, että uusijat syyllistyvät törkeisiin rikoksiin, heidän aiempi tuomiohistoriansa vaikuttaa uusimpaan tuomioon koventavasti tai heillä on keskimääräistä enemmän rikoksia tuomiota kohti. Vuonna 2016 tuomituilla uusijoilla oli keskimäärin 3 rikosta tuomiota kohden ja heillä oli edeltävän 10 vuoden aikana keskimäärin 8 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota. Ehdottomaan vankeuteen tuomituilla uusijoilla oli 6 rikosta tuomiota kohden ja edeltävän 10 vuoden aikana 15 aikaisempaa käräjäoikeustuomiota.

Kuvio 4. Uusijoiden osuus tuomituista eräiden rikosten osalta vuonna 2016, %

Kuvio 4. Uusijoiden osuus tuomituista eräiden rikosten osalta vuonna 2016, %

Uusimisnopeutta mitataan ajalla, joka rikosenuusijalta kuluu tuomiosta seuraavaan rikokseen. Vuoden 2016 tuomioissa uusijat olivat syyllistyneet rikokseen keskimäärin 10 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta.
Omaisuusrikoksia uusittiin kaikkein nopeimmin. Varkauksiin ja luvattomiin käyttöihin syyllistyttiin alle 8 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta. Uusimisnopeudella on yhteys myös tuomion ankaruuteen. Vuonna 2016 ehdottomaan vankeuteen tuomitut olivat syyllistyneet uuteen rikokseen 7 kuukauden kuluttua edellisestä tuomiosta.
Tämä on selvästi nopeampaa kuin muissa rangaistuksissa. Tässä yhtenä selityksenä on se, että yleensä ehdottomaan vankeuteen tuomitut ovat ’urautuneita’. Heillä on keskimäärin enemmän rikoksia tuomiota kohden ja enemmän tuomioita tuomiohistoriassaan kuin muissa rangaistuslajeissa.


Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla Tuominiemi 029 551 3242, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 29.9.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2016, 1. Uusintarikollisuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/syyttr/2016/syyttr_2016_2017-09-29_kat_001_fi.html