Julkaistu: 23.9.2021

Rangaistus- ja sakkomääräyksiä annettiin liikennerikoksista 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 poliisin sakkomääräyksiä annettiin Rikoslain 23 luvun mukaisista liikennerikoksista 24 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa näistä koski liikenneturvallisuuden vaarantamisia. Syyttäjän antamat rangaistusmääräykset liikennerikoksista lisääntyivät 27 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.

Sakkorangaistukset liikennerikoksista (Rikoslaki luku 23) 2017–2020, lkm

Sakkorangaistukset liikennerikoksista (Rikoslaki luku 23) 2017–2020, lkm

Kaiken kaikkiaan sakkomääräyksiä annettiin lähes saman verran vuonna 2020 kuin vuonna 2019. Vastaavasti rangaistusmääräyksiä oli yhteensä yli 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2020 liikennerikkomuksesta määrättiin 8 204 sakkomääräystä. Ennen liikennevirhemaksun käyttöönottoa liikennerikkomuksesta annettiin vuosittain noin 20 000 sakkomääräystä.

Rikesakkoja annettiin vuonna 2020 yhteensä noin 121 770, mikä on 60 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa rikesakoista on määrätty liikennerikkomuksesta. Vuonna 2020 liikennerikkomuksia oli 95 prosenttia kaikista rikesakoista. Rikesakkojen väheneminen johtuu liikennevirhemaksun käyttöönotosta, joka korvasi tieliikenteen rikesakon (liikennerikkomus) 1.6.2020 alkaen. Rikesakoista 84 prosenttia annettiin automaattisen liikenteenvalvonnan avulla.

Rikesakot 2007–2020, lkm

Rikesakot 2007–2020, lkm

Syyksi luettuja valmiuslakirikkomuksia oli 88

Keväällä 2020 voimaan tuli valmiuslaki, jonka rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseksi 1-120 päiväsakkoa. Keväällä 2020 syyksi luettiin 88 valmiuslakirikkomusta. Päärikoksena valmiuslakirikkomus oli 85 sakossa. Kaikki valmiuslakirikkomukset koskivat luvattomia Uudenmaan rajan ylityksiä. Suurin osa näistä oli syyttäjän vahvistamia rangaistusmääräyksiä. Keskimääräinen sakko valmiuslakirikkomuksesta oli 309,7 euroa.

Alioikeuksissa tuomittuja 10 prosenttia vähemmän

Tuomittujen määrä on ollut laskusuuntainen jo vuodesta 2005 lähtien, lukuun ottamatta nousua vuonna 2018. Vuonna 2020 alioikeuksissa tuomittuja oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin ja yli 21 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vankeusrangaistukseen tuomittuja oli yli 7 prosenttia vähemmän ja sakkoon tuomittuja 11 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019.

Vuonna 2020 henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista tuomittuja oli 17 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Vastaavasti varkausrikoksista tuomittiin 14 prosenttia vähemmän. Huumausainerikoksista tuomittuja oli vuonna 2020 yli 7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten lisääntyi huumausainerikoksesta tuomittujen määrä (11 %).

Oikeudessa tuomitut rikoksittain 2016–2020, lkm

Oikeudessa tuomitut rikoksittain 2016–2020, lkm

Ulkomaalaisten osuus kaikista tuomituista vähentynyt

Vuonna 2020 rangaistuksen saaneita ulkomaalaisia, joilla ei ollut vakinaista asuinpaikkaa Suomessa, oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2020 kaikista rangaistuksen saaneista (pl. rikesakot) 5,1 prosenttia oli ulkomaalaisia, joilla ei ollut vakinaista asuinpaikkaa Suomessa. Tämä on 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän, kuin vuotta aiemmin.

Ulkomaalaisten (ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa) osuus rangaistuista 2018–2020, %

Ulkomaalaisten (ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa) osuus rangaistuista 2018–2020, %

Lisätietoja rangaistuksista löytyy tilaston StatFin tietokantaulukoista .


Lähde: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2020, Tilastokeskus

Lisätietoja: Salla Tuominiemi 029 5513 691, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (265,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 23.9.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-6680. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.10.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/syyttr/2020/syyttr_2020_2021-09-23_tie_001_fi.html