Julkaistu: 2.3.2018
Kolmannes pienituloisista on nuoria aikuisia
18–34-vuotiaiden osuus pienituloisista on kasvanut viime vuosina selvästi, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedoista. Noin neljännes pienituloisista oli nuoria aikuisia vuonna 2007, mutta osuus on kasvanut noin kolmannekseen vuoteen 2016 mennessä. 35–49-vuotiaiden osuus pienituloisista on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun. Myös aiempaa harvempi pienituloisuusrajan alittavista on eläkeikäisiä, joita oli hieman yli viidennes pienituloisista vuonna 2016.
Pienituloisten ikärakenne vuosina 2000–2016
Pienituloisia oli yhteensä 623 000 vuonna 2016 eli 11,5 prosenttia kotitalousväestöstä. 18–34-vuotiaita pienituloisia oli 196 000 vuonna 2016. Heistä 58 prosenttia oli opiskelijoita. 35–49-vuotiaita pienituloisia oli 74 000, ja heistä noin 40 prosenttia oli työttömiä. 65 vuotta täyttäneet pienituloiset, joita oli noin 140 000, olivat lähes yksinomaan eläkeläisiä. Pienituloiset ovat aiempaa useammin opiskelijoita, työttömiä ja muita ei-työllisiä, sillä erityisesti vuoden 2010 jälkeen heidän osuutensa pienituloisista on kasvanut ja työllisten ja eläkeläisten osuus on vähentynyt.
65 vuotta täyttäneet pienituloiset ovat usein 60 prosentin pienituloisuusrajan tuntumassa eli siinä joukossa, jonka tulot ovat 50–59 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloiset nuoret aikuiset taas ovat keskimäärin kauempana pienituloisuusrajasta kuin muut ikäryhmät. Tavallisimmin käytetyn pienituloisuusrajan (60 % mediaanitulosta) alittavista 18–34-vuotiaista noin 30 prosenttia oli pienituloisia myös kaikkein alhaisimmalla, 40 prosentin rajalla vuonna 2016.
Pienituloisten lukumäärä eri kohdissa pienituloisuusjakaumaa henkilön iän mukaan vuonna 2016
Tulot alle 40 % mediaanista | Tulot 40–49 % mediaanista | Tulot 50–59 % mediaanista | Kaikki pienituloiset | Pienituloisten osuus yhteensä | |
Kaikki henkilöt | 102 000 | 124 000 | 357 000 | 623 000 | 11,5 |
0–17 v | 10 000 | 33 000 | 67 000 | 110 000 | 10,2 |
18–24 v | 38 000 | 36 000 | 39 000 | 113 000 | 26,2 |
25–34 v | 20 000 | 25 000 | 38 000 | 83 000 | 12,0 |
35–49 v | 8 000 | 19 000 | 47 000 | 74 000 | 7,5 |
50–64 v | 21 000 | 27 000 | 54 000 | 102 000 | 9,3 |
65–74 v | .. | .. | .. | 46 000 | 7,2 |
75 vuotta täyttäneet | .. | 19 000 | 74 000 | 93 000 | 19,2 |
Pienituloisiksi lasketaan henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä 1) kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta. Pienituloisuusraja oli yhden hengen taloudella 14 430 euroa vuodessa eli 1 200 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista ja tulonsiirroista.
Pienituloisuusrajan tuntumassa olevassa ryhmässä tulot ovat vähintään 12 020 euroa, mutta alle 14 430 euroa vuodessa (1 000–1 200 euroa kuukaudessa). Kaikkein pienituloisimpaan ryhmään (tulot alle 40 % mediaanista) luokittuvat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 9 620 euroa vuodessa eli alle 800 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden. Keskimmäinen pienituloisten ryhmä, joiden tulot ovat 40–49 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta, asettuu näiden tuloryhmien väliin. Ryhmään kuuluvien tulot kulutusyksikköä kohden ovat vähintään 9 620 euroa mutta alle 12 020 euroa vuodessa (800–1 000 euroa kuukaudessa).
Pienituloisten määrä on tarkentunut joulukuussa 2017 julkaistusta ennakkotiedosta. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2016 pienituloisia oli 637 000, mutta tieto on tarkentunut 623 000 henkilöön. Ennakkotiedon tarkentumisen seurauksena pienituloisten määrä laski vuodesta 2015 vuoteen 2016 noin 0,2 prosenttiyksikköä eli noin 11 000 henkilöä. Tiedon tarkentuminen johtuu menetelmämuutoksesta painokertoimissa, joiden avulla tulokset yleistetään koko väestön tasolle. Muutoksen myötä painokertoimet ottavat paremmin huomioon väestön koulutusjakauman. Muutoksen vaikutuksista tilaston tuloksiin on lisää tietoa tämän julkaisun laatuselosteessa .
1) Kulutusyksiköt perustuvat niin kutsuttuun OECD:n modifioituun skaalaan. Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä. Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas kotitalous, johon kuuluu esimerkiksi puolisot ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.
Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus
Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Julkaisu pdf-muodossa (532,3 kt)
- Katsaukset
-
- 1 Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1966 - 2016 (2.3.2018)
- 2 Ikä ja pienituloisuus (2.3.2018)
- 3 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus (2.3.2018)
- 4 Sosioekonominen asema ja pienituloisuus (2.3.2018)
- 5 Kotitalouksien toimeentulovaikeudet (2.3.2018)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Liitetaulukko 1. Pienituloisuusindikaattoreita 1990-2016. (2.3.2018)
- Liitetaulukko 2. Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2016 (2.3.2018)
- Liitetaulukko 3. Pienituloisuusindikaattoreita 1966-2016. Tiedot ennen vuotta 1986 ovat peräisin kotitalouksien kulutustutkimuksista 1966, 1971, 1976 ja 1981. (2.3.2018)
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: tulonjakotilasto (2.3.2018)
Päivitetty 02.03.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2016/01/tjt_2016_01_2018-03-02_tie_001_fi.html