Asuntokuntien tulot kasvaneet eniten Helsingissä

Asuntokuntien tulokehitys on ollut viime vuosina keskimääräistä suotuisampaa Helsingissä, ilmenee Tilastokeskuksen tulonjakotilaston aluetiedoista. Helsingin asuntokuntien mediaanitulot olivat vuonna 2018 yli 5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014, jolloin monta vuotta jatkunut vaatimaton tulojen kehityskausi päättyi. Salon asuntokuntien tulot kasvoivat samaan aikaan 4 prosenttia. Turussa, Rovaniemellä ja Kuopiossa asuntokuntien tulojen reaalikasvu ylitti 3,5 prosentin rajan. Koko maassa asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2018 reaalisesti 3,6 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014.

Asuntokuntien reaalitulojen muutokset (%) vuosina 2014–2018, väestöltään 20 suurinta kuntaa

Tulokäsite ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) asuntokuntaa kohti, mediaani. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto

Suurista kaupungeista (20 väestöltään suurinta kuntaa vuonna 2018) tulojen kehitys oli heikointa Vaasassa, jossa asuntokuntien reaalitulot mediaanilla mitattuna olivat vuonna 2018 vajaan prosentin suuremmat kuin neljä vuotta aikaisemmin vuonna 2014. Lappeenrannassa, Vantaalla ja Hämeenlinnassa asuntokuntien tulokehitys jäi vuosina 2014-2018 alle kahden prosentin.

Kaikki kunnat huomioiden parhainta tulokehitys on viime vuosina ollut pienen ahvenanmaalaisen Kumlingen kunnan asuntokunnilla, joiden mediaanitulot olivat vuonna 2018 runsaat 12 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2014. Myös Oulun kupeessa olevalla Lumijoella ja Etelä-Pohjanmaan Karijoella päästin yli 10 prosentin kasvulukuihin.

Vaatimattominta tulokehitys on ollut Ahvenanmaan Brändössä ja Eckerössä, sekä Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä ja Keski-Pohjanmaan Kannuksessa, joissa asuntokuntien reaalitulot alenivat vuosina 2014-2018 jonkin verran.

Asuntokuntien tulokehitys jatkui kohtuullisena vuonna 2018

Asuntokuntien tulokehitys oli 2010-luvun alkupuolella pitkään vaatimatonta, joinakin vuosina asuntokuntien reaalitulot jopa alenivat. Vuosikymmenen puolivälissä tulokehitys kääntyi pitkästä aikaa selvästi positiiviseksi, kohtuullisena tulojen kasvu on jatkunut jo neljän vuoden ajan.

Etenkin keskivertotalouksien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanin mukaan asuntokuntien tulokehitys on viime vuosina ollut hyvää, kun sitä vertaa vuosikymmenen alun vuosiin. Sen sijaan 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun kasvulukemiin on vielä pitkä matka.

Asuntokuntien reaalitulot kasvoivat vuonna 2018 keskiarvolla mitattuna 1,6 prosenttia edellisvuodesta. Keskivertotalouksien tuloja parhaiten kuvaavan mediaanitulon mukaan asuntokuntien tulojen reaalikasvu oli samalla aikavälillä 1,1 prosenttia, mikä on pari kymmenystä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Asuntokuntien reaalitulojen vuosimuutokset vuosina 1995–2018

Vuosien 1995–2000, 2000–2005 ja 2005–2010 muutos kuvaa aikavälin keskimääräistä vuosimuutosta. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo (ml. myyntivoitot) asuntokuntaa kohti. Ekvivalentti tulo = asuntokunnan tulo jaettuna sen kulutusyksikköluvulla. Lähde: Tulonjakotilaston kokonaisaineisto

Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (373,7 kt)

Katsaukset

1. Asuntokuntien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 41 060 euroa (11.3.2020)
2. Ahvenanmaan Kumlingen asuntokunnilla hyvä tulokehitys (11.3.2020)
3. Itä-Suomessa pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen yleistä (11.3.2020)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Laatuseloste: tulonjakotilasto (11.3.2020)

Päivitetty 11.03.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulokehitys alueittain 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2018/02/tjt_2018_02_2020-03-11_tie_002_fi.html