Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > 2010 > Aikasarjatiedot 2001-2010 > 2 Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla

2 Vuoden 2010 työllisyys ja työttömyys edellisvuoden tasolla

2.1 Työllisyyden lasku pysähtyi vuonna 2010

Työllisyyden lasku pysähtyi vuonna 2010. Vuoden 2010 työllisyysaste oli 67,8 prosenttia, mikä oli vain puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2009. Työllisyysaste oli nyt vuoden 2002 tasolla.

Miesten työllisyysaste oli 68,7 prosenttia. Työllisyysasteessa ei juuri ollut muutosta edellisestä vuodesta. Naisten työllisyysaste laski yhden prosenttiyksikön, 66,9 prosenttiin. Naisten ja miesten työllisyysasteissa on edelleen vain vähäinen, alle kahden prosenttiyksikön, ero. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1989–2010, 15–64-vuotiaat, %

Työllisiä oli 2 447 000 vuonna 2010, mikä oli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2009. Työllisyyden väheneminen lähes tasaantui vuonna 2010, sillä edellisenä vuonna 2009 työllisten määrä oli vähentynyt 74 000:lla. Vuonna 2010 työllisten määrä oli vuoden 2006 tasolla (kuvio 2). Verrattuna vuoden 2009 vuosineljänneksiin, työllisyys väheni vuoden 2010 kahtena ensimmäisenä vuosineljänneksenä, mutta kääntyi kasvuun kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä.

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1989–2010, 15–74-vuotiaat

Palkansaajia oli 2 120 000 henkeä vuonna 2010, mikä oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin. Kun vuonna 2009 yrittäjien määrä kasvoi 10 000 hengellä, kääntyi yrittäjien määrä vuonna 2010 laskuun. Yrittäjien määrä väheni 7 000 hengellä. Yrittäjiä ja yrittäjäperheenjäseniä oli 328 000 vuonna 2010. Yrittäjäperheenjäsenten osuus oli tästä 14 000. Yrittäjien osuus työllisistä oli keskimäärin 13,4 prosenttia.

Miesten työllisyystilanne parani

Miesten työllisyys kääntyi lievään nousuun vuonna 2010. Kuviossa 3 on esitettynä 20 vuoden aikasarja työllisten määrän muutoksista sukupuolen mukaan. Kun vuonna 2009 näkyy jyrkkä pudotus työllisten miesten määrässä (–60 000), oli tilanne selvästi valoisampi vuonna 2010. Miesten työllisyys parani 4 000 hengellä. Työllisten naisten määrä laski edelleen 14 000:lla eli saman verran kuin edellisenä vuonna.

Vuosien 2009–2010 työllisten määrän kehityksessä nähdään sama ilmiö kuin vuosina 1991–1994. Myös tuolloin miesten työllisyys heikkeni naisten työllisyyttä jyrkemmin, mutta vastaavasti parani naisten työllisyyttä nopeammin. Taantumien jälkeen naisten työllisyys kohenee pidemmällä viiveellä.

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 1990–2010, 15–74-vuotiaat

Työllisyys heikkeni teollisuudessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kuviossa 4 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 2009 ja 2010. Työllisyys heikkeni edelleen eniten teollisuuden toimialalla, jossa työllisten määrä väheni 18 000 hengellä edeltävästä vuodesta. Tästä valtaosa koski miehiä (–15 000). Myös terveys- ja sosiaalipalveluissa työllisyys heikkeni (–10 000), kun vielä vuonna 2009 työllisyys tällä toimialalla kasvoi. Työllisyys kasvoi eniten koulutuksen toimialalla, jossa työskenteli 10 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2009. Muilla toimialoilla muutokset työllisyydessä olivat vähäisiä.

Työllisyyden lasku kohdistui yksityiselle sektorille. Yksityisen sektorin työllisten määrä laski 19 000 hengellä. Julkisella sektorilla työllisten määrä kasvoi 6 000 hengellä. Kasvu kohdistui kuntasektorille, joka työllisti 8 000 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna.

Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna työllisyys heikkeni eniten työntekijäasemassa olevilla ja alemmilla toimihenkilöillä. Suurimmat yksittäiset ryhmät, joissa työllisyys laski, olivat teollisuuden toimialan työntekijäasemassa toimivat miehet (–12 000 henkeä) ja sosiaali- ja terveysalan alemmissa toimihenkilöammateissa toimivat naiset (–8 000). Sitä vastoin ylempien toimihenkilöiden työllisyys kasvoi 23 000 hengellä, mistä pääosa oli miehiä.

Kuvio 4. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2009–2010, 15–74-vuotiaat

Toimialaluokat (TOL 2008)

A, B	01–09	Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta
C-E	10–39	Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms.
F	41–43	Rakentaminen
G	45–47	Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
H	49–53	Kuljetus ja varastointi
I	55–56	Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J	58–63	Informaatio ja viestintä
K, L	64–68	Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
M, N	69–82	Liike-elämän palvelut
O	84	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
P	85	Koulutus
Q	86–88	Terveys- ja sosiaalipalvelut
R–U	90–99	Muu palvelutoiminta

Tehtyjen työtuntien määrä kasvoi hieman

Taantuman taittuminen näkyy myös työllisten tehtyjen työtuntien määrässä. Työllisten tehtyjen työtuntien määrä vuonna 2010 oli prosentin suurempi kuin vuonna 2009. Kun työllisten määrä pysyi lähes samana, kasvoi työpanoksen määrä työllistä kohti hieman vuonna 2010. Vuonna 2010 työlliset tekivät keskimäärin 1 633 työtuntia vuodessa, kun vastaava luku vuonna 2009 oli 1 611 tuntia vuodessa.

Tehtyjen työtuntien lisääntymiseen vaikutti muun muassa lomautusten väheneminen. Vuonna 2010 lomautettuina oli keskimäärin 21 000 henkeä, kun edellisenä vuonna lomautettuja oli keskimäärin 37 000. Verrattuna edellisen vuoden vuosineljänneksiin, lomautettujen määrä pieneni jokaisena vuosineljänneksenä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä lomautettujen määrän väheneminen oli vielä vähäistä, mutta sitä seuraavilla vuosineljänneksillä lomautettujen määrä väheni selvästi. Vuoden 2010 toisella vuosineljänneksellä oli jo 23 000 lomautettua vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Lomautettujen määrä 2008–2010 vuosineljänneksittäin

Vuosineljännes	2008	2009	2010
I	7 000	38 000	35 000
II	4 000	42 000	19 000
III	4 000	31 000	15 000
IV	14 000	36 000	14 000
Vuosikeskiarvo	7 200	37 000	21 000

Alityöllisiä, eli henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä enemmän työtä kuin on tarjolla, oli vuonna 2010 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun vuonna 2009 alityöllisiä oli 133 000 henkeä, oli luku laskenut 120 000:een viime vuonna.

Vanhimpien ikäryhmien työllisyys parani hieman

Työllisyyden muutokset eri ikäryhmissä ovat olleet varsin vähäisiä. 35–44-vuotiaiden työllisten määrä laski eniten (kuvio 5). Tässä ikäryhmässä oli 16 000 työllistä vähemmän vuonna 2010 kuin edellisenä vuonna. Ikäryhmän työllisyysaste laski 1,3 prosenttiyksikköä. Työllisyys sitä vastoin kasvoi hieman vanhimmissa ikäryhmisssä. Vuonna 2010 työllisiä 55–64-vuotiaita oli 14 000 enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän ikäryhmän työllisyysaste oli 56,2 prosenttia. Myös vanhimpien 65–74-vuotiaiden työllisten määrä lisääntyi hieman. Muutokset ikäryhmittäisissä työllisyysasteissa olivat hyvin vähäisiä, kuitenkin niin, että vanhimmissa ikäryhmissä työllisyysaste nousi hivenen ja nuoremmissa vastaavasti laski. 20–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,8 prosenttia.

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen eläkeikä on ollut joustava 63–68 vuotta. Tämän ikäryhmän työllisyys on ollut kasvussa, vaikkakin ryhmän työllisyys on edelleen vähäistä verrattuna nuorempiin ikäryhmiin. Ikäryhmän työllisyysaste on kasvanut vuoden 2005 noin 12 prosentista noin 18 prosenttiin vuonna 2010. Ikäryhmästä työllisinä oli 67 000 henkeä vuonna 2010, kun vastaava luku oli 36 000 vuonna 2005.

Kuvio 5. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2010, %

2.2 Muutokset työttömyydessä vähäisiä vuonna 2010

Työttömyystilanteessa ei juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2010 työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 prosenttia, kun vuonna 2009 työttömyysaste oli keskimäärin 8,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 9,1 ja naisten 7,6 prosenttia.

Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin 224 000, mikä oli 3 000 enemmän kuin vuonna 2009. Miehiä oli työttömänä 126 000 ja naisia 98 000. Vuoteen 2009 verrattuna työttömiä miehiä oli 4 000 enemmän. Naisten työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta.

Verrattuna edellisen vuoden vuosineljänneksiin, työttömien määrä kasvoi vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Kolmella viimeisellä vuosineljänneksellä työttömien määrä kääntyi laskuun. Työllisyystilanne siis heikkeni ja työttömyys paheni vielä alkuvuodesta, mutta tilanne kääntyi parempaan tämän jälkeen.

Työttömien ohella myös piilotyöttömät voidaan katsoa työtä vailla oleviksi. Piilotyöttömyydellä tarkoitetaan työvoiman ulkopuolella olevia, jotka haluaisivat ansiotyöhön, mutta eivät eri syistä johtuen hae aktiivisesti työtä. Piilotyöttömiä oli 102 000 vuonna 2010, mikä on 8 000 enemmän kuin vuonna 2009. Eniten piilotyöttömiä oli 15–24-vuotiaissa (32 000) ja 55–64-vuotiaissa (25 000). Yhteensä työttömiä ja piilotyöttömiä oli 326 000 henkeä vuonna 2010, mikä vastasi vuoden 2004 tasoa. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 1997–2010, 15–74-vuotiaat

Työttömyysasteen muutokset olivat hyvin vähäisiä kaikilla ikäryhmillä vuosien 2009 ja 2010 välillä (kuvio 7). Työttömyysasteella mitattuna työttömyys oli edelleen suurinta 15–24-vuotiailla. Nuorten työttömyysaste oli 21,4 prosenttia vuonna 2010. Myös määrällisesti nuoria oli työttömänä eniten (68 000), kun verrataan lukua muihin kymmenvuotisikäryhmiin. Tulee kuitenkin huomata, että työttömyysaste mittaa työttömien osuutta työvoimasta. Koska nuorista 15–24-vuotiaista suuri osa on opiskelemassa eli työvoiman ulkopuolella, nousee työttömyysaste korkeaksi. Tarkasteltaessa työttömien osuutta koko ikäluokasta nähdään, että 15–24-vuotiaista työttömänä oli joka kymmenes (kuvio 8).

Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2010, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2010, %

2.3 Työvoiman ulkopuolella olevien naisten määrä kasvoi

Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa 19 000 hengellä vuodesta 2009 vuoteen 2010. Vuonna 2010 Suomen väestöstä työikäisiä 15–74-vuotiaita oli 4 043 000 henkeä. Eniten kasvoi 55–64-vuotiaiden määrä (14 000). 55–64-vuotiaat muodostavatkin suurimman ikäryhmän työikäisistä (kuvio 9).

Vaikka työikäisten määrä kasvoi, väheni työvoima 6 000 hengellä vuonna 2010. Työvoiman ulkopuolella oli 1 372 000 henkeä. Määrä kasvoi 25 000 hengellä, josta valtaosa oli naisia (23 000). Eniten kasvoi työvoiman ulkopuolella olevien 25–34-vuotiaiden määrä. Yleisimmin tästä ikäryhmästä oli siirrytty joko opiskelemaan tai hoitamaan omia lapsia tai muuta omaista. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä vähentyi edelleen 55–64-vuotiaiden ryhmässä.

Työvoimaosuus kasvoi 55–64- ja 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä noin prosenttiyksikön. Tätä nuoremmissa ikäryhmissä työvoimaosuus pysyi ennallaan tai laski hivenen vuosien 2009 ja 2010 välillä.

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2010

Lähde: Työvoimatutkimus 2010. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kalle Sinivuori (09) 1734 3524, Kirsi Toivonen (09) 1734 3535, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 1.11.2011