4 Uusissa, alle vuoden kestäneissä työsuhteissa olleiden palkansaajien määrä kasvoi vuonna 2011
4.1 Määräaikaisuus yleisempää naisilla kuin miehillä
Suomessa oli vuonna 2011 keskimäärin 2 143 000 palkansaajaa, mikä oli 23 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Jatkuvassa työsuhteessa olevien palkansaajien määrä kasvoi 17 000 ja määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien 6 000 hengellä. Kaikkiaan määräaikaisia palkansaajia oli 336 000 (kuvio 10). Määräaikaisuus on edelleen yleisempää naisilla kuin miehillä. Määräaikaisista palkansaajista oli naisia 202 000 ja miehiä 135 000 vuonna 2011.
Kuvio 10. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 1999–2011, 15–74-vuotiaat
Vuonna 2011 palkansaajien kaikista työsuhteista 84 prosenttia oli jatkuvia ja 16 prosenttia määräaikaisia. Osuudet olivat samoja kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisten osuus palkansaajista oli edelleen pidempiaikaista keskiarvoa pienempi. Määräaikaisten osuus naispalkansaajista oli 19 ja miespalkansaajista 13 prosenttia. Miespalkansaajien määräaikaisten työsuhteiden määrä ja osuus kasvoivat hieman vuonna 2011. Naispalkansaajilla ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. (Kuvio 11.)
Kuvio 11. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1997–2011, 15–74-vuotiaat, %
Eniten määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Viimeisen vuosineljänneksen aikana sen sijaan määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni hieman.
4.2 Kaksi kolmesta määräaikaisesta palkansaajasta haluaisi pysyvää työtä
Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Vuonna 2011 noin 27 prosenttia määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää työtä. Heistä suurin osa oli 15–24-vuotiaita. Kesätyöntekijät ovat tyypillinen vapaaehtoisesti määräaikaista työtä tekevä ryhmä.
Tavallisempaa kuitenkin on, että määräaikaisessa työsuhteessa työskennellään siksi, että pysyvää työtä ei ole löytynyt. Vuonna 2011 määräaikaisista noin 63 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus määräaikaisista palkansaajista pysyi lähes samana vuodesta 2010 vuoteen 2011.
Vuonna 2011 työmarkkinoilla oli 208 000 määräaikaista palkansaajaa, jotka eivät olleet löytäneet vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat sellaisen halunneet. Heistä 129 000 oli naisia ja 79 000 miehiä. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä.
4.3 Uusissa, alle vuoden kestäneissä työsuhteissa olleiden palkansaajien määrä kasvoi
Niiden palkansaajien määrä, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden, kasvoi selvästi vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2011 näitä palkansaajia oli 446 000 eli noin 53 000 enemmän kuin vuonna 2010. (Kuvio 12.)
Kuvio 12. Uudet, alle vuoden kestäneet työsuhteet vuosina 1999–2011, 15–74-vuotiaat
Alle vuoden kestäneistä työsuhteista 52 prosenttia oli määräaikaisia. Osuus oli yhden prosenttiyksikön pienempi kuin vuonna 2010 ja neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2009.
Naisten ja miesten välillä on ollut selkeä ero sen suhteen, onko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva. Tilanne on pysynyt samanlaisena vuodesta 1997, josta vertailukelpoinen aikasarja alkaa. Vuonna 2011 naisten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 58 prosenttia ja miesten 46 prosenttia.
4.4 Vuokratyötä teki vain prosentti palkansaajista
Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Tietoa vuokratyötä tekevistä on kerätty työvoimatutkimuksessa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 vuokratyötä teki keskimäärin 28 000 henkeä eli saman verran kuin vuonna 2010. Vuokratyöntekijöistä noin puolet oli naisia.
Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vain prosentin verran vuonna 2011. Vuokratyön tekeminen on siten varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla. Vuokratyötä tekevät pääasiassa nuoret: 15–24-vuotiaista palkansaajista noin 5 prosenttia teki vuokratyötä.
Vuokratyö jakaantuu monille toimialoille. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä teollisuudessa. Kaikilla näillä toimialoilla vuokratyöntekijöitä oli muutama tuhat.
Lähde: Työvoimatutkimus 2011. Tilastokeskus
Lisätietoja: Kirsi Toivonen 09 1734 3535, Olga Kambur 09 1734 3565, Tarja Nieminen 09 1734 3561, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 9.3.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2011 2011,
4 Uusissa, alle vuoden kestäneissä työsuhteissa olleiden palkansaajien määrä kasvoi vuonna 2011
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2011/13/tyti_2011_13_2012-03-09_kat_004_fi.html