Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > 2011 > Aikasarjatiedot 2002-2011 > 2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2011

2 Työllisyys ja työttömyys vuonna 2011

2.1 Työllisyys parani vuonna 2011

Työllisten määrä kasvoi edellisvuodesta

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste nousi hieman vuonna 2011. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 68,6 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010. Miesten työllisyysaste oli 69,8 prosenttia ja naisten 67,4 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi 1,1 prosenttiyksikköä ja naisten 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2010. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Työllisyysasteet sukupuolen mukaan vuosina 1989–2011, 15–64-vuotiaat, %

Työllisiä oli 2 474 000 vuonna 2011, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuonna 2010. Työllisten määrä oli kuitenkin edelleen pienempi kuin vuonna 2008 (kuvio 2). Työllisyys parani vuonna 2011 kaikkina vuosineljänneksinä vuoteen 2010 verrattuna.

Kuvio 2. Työllisten määrä sukupuolen mukaan vuosina 1989–2011, 15–74-vuotiaat

Palkansaajia oli 2 143 000 henkeä vuonna 2011, mikä oli 23 000 enemmän kuin edellisvuonna. Yrittäjien määrä laski vuonna 2010, mutta kasvoi hieman vuonna 2011. Vuonna 2011 yrittäjiä oli 319 000 ja yrittäjäperheenjäseniä 12 000. Kaikkien yrittäjien osuus työllisistä oli keskimäärin 13,4 prosenttia.

Miesten työllisyystilanne parani edelleen

Miesten työllisyys oli kasvanut edelleen vuodesta 2010. Kuviossa 3 on esitetty aikasarja työllisten määrän muutoksista sukupuolen mukaan. Vuonna 2009 työllisten miesten määrä laski jyrkästi, mutta kääntyi vuonna 2010 hienoiseen nousuun. Vuonna 2011 miesten työllisyys kasvoi 19 000 hengellä vuoteen 2010 verrattuna. Työllisten naisten määrä kasvoi 7 000:lla vuonna 2011.

Kuvio 3. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta sukupuolen mukaan vuosina 1991–2011, 15–74-vuotiaat

Työllisyys kasvoi hieman kaikissa ikäryhmissä

Työllisyysaste nousi vuonna 2011 useimmissa kymmenvuotisikäryhmissä (kuvio 4).

Työllisten lukumäärä kasvoi eniten 15–24-vuotiaiden ryhmässä (9 000). Vanhimmassa eli 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä työllisiä oli 8 000 enemmän kuin edellisvuonna. Tämän ikäryhmän väestön määrä on myös kasvanut.

Kuvio 4. Työllisyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2011, %

Työllisyys parani erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluissa

Kuviossa 5 on esitetty työllisten määrän muutos edeltävästä vuodesta toimialoittain vuosina 2010 ja 2011. Terveys- ja sosiaalipalveluissa (Q) työllisten määrä kasvoi 17 000 hengellä vuonna 2011, kun se edellisvuonna väheni 10 000 hengellä. Teollisuudessa (C–E) työllisten määrän väheneminen hidastui vuoteen 2010 verrattuna. Kuljetuksen ja varastoinnin (H) toimialalla työllisten määrä kasvoi hieman vuonna 2010, mutta väheni 9 000 hengellä vuonna 2011.

Kuvio 5. Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta toimialoittain vuosina 2010–2011, 15–74-vuotiaat

Toimialaluokat (TOL 2008)

A, B	01–09	Maatalous, metsätalous, kalatalous; kaivostoiminta
C-E	10–39	Teollisuus; sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms.
F	41–43	Rakentaminen
G	45–47	Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
H	49–53	Kuljetus ja varastointi
I	55–56	Majoitus- ja ravitsemistoiminta
J	58–63	Informaatio ja viestintä
K, L	64–68	Rahoitus- ja vakuutustoiminta; kiinteistöala
M, N	69–82	Liike-elämän palvelut
O	84	Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
P	85	Koulutus
Q	86–88	Terveys- ja sosiaalipalvelut
R–U	90–99	Muu palvelutoiminta

Työllisyys kasvoi pääasiassa yksityisellä sektorilla, jossa työskenteli 22 000 henkeä enemmän kuin vuonna 2010. Julkisella sektorilla työllisten määrä kasvoi hieman kohdistuen kuntasektorille.

Tehtyjen työtuntien määrä pysyi lähes ennallaan

Koko kansantaloudessa tehtiin vuonna 2011 yhteensä 4,0 miljardia työtuntia. Tehtyjen työtuntien määrä yhteensä vuonna 2011 oli 0,9 prosenttia suurempi kuin vuonna 2010. Työtuntien määrä työllistä kohti pysyi lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2010 työlliset tekivät keskimäärin 1 634 työtuntia vuodessa, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 1 631 tuntia vuodessa.

Alityöllisiä oli vuonna 2011 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kun vuonna 2010 alityöllisiä oli 120 000 henkeä, oli määrä laskenut 113 000:een vuonna 2011. Alityöllisiä ovat henkilöt, jotka vasten tahtoaan tekevät esimerkiksi osa-aikatyötä tai lyhennettyä työviikkoa.

2.2 Työttömyys väheni vuonna 2011

Vuonna 2011 työttömiä oli 16 000 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömänä oli keskimäärin 209 000 henkeä. Miehiä oli työttömänä 117 000 ja naisia 91 000. Vuoteen 2010 verrattuna työttömiä miehiä oli 9 000 ja naisia 7 000 vähemmän. Työttömien määrä väheni jokaisella vuosineljänneksellä verrattuna edellisvuoden vuosineljänneksiin.

Työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,8 prosenttia, vuonna 2010 se oli 8,4 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 7,1 prosenttia.

Vuonna 2011 työttömien lisäksi oli 103 000 työvoiman ulkopuolella olevaa piilotyöttömäksi kutsuttua henkilöä, jotka olisivat halunneet ja voineet ottaa vastaan työtä, mutta eivät olleet sitä aktiivisesti etsineet. Näitä piilotyöttömiä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Eniten piilotyöttömiä oli 15–24-vuotiaiden (33 000) ja 55–64-vuotiaiden (26 000) ikäryhmissä. Työttömiä ja piilotyöttömiä oli yhteensä 312 000 henkeä vuonna 2011. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Työttömät ja piilotyöttömät vuosina 1997–2011, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2011 nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta oli 20,1 %. Nuorten työttömyysaste oli 1,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Muissa ikäryhmissä työttömyysasteet laskivat vain hieman (kuvio 7). Noin kolmasosa kaikista työttömistä oli alle 25-vuotiaita. 15–24-vuotiaita oli työttömänä 65 000 henkeä.

Työttömien osuudet koko ikäluokasta olivat lähes samalla tasolla vuonna 2011 kuin vuonna 2010. 15–24-vuotiaita oli vuonna 2011 työttömänä noin 10 prosenttia ikäluokasta (kuvio 8).

Kuvio 7. Työttömyysasteet iän mukaan vuosina 1989–2011, %

Kuvio 8. Työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien osuudet ikäluokasta vuonna 2011, %

Lomautettuina oli keskimäärin 12 000 henkeä vuonna 2011, kun edellisvuonna lomautettuja oli keskimäärin 21 000. Verrattuna vuoden 2010 vuosineljänneksiin, lomautettujen määrä pieneni jokaisena vuosineljänneksenä (taulukko 1).

Taulukko 1. Lomautettujen määrä vuosina 2009–2011 vuosineljänneksittäin, 15–74–vuotiaat

	Vuosi
	2009	2010	2011
Vuosineljännes	Henkeä	Henkeä	Henkeä
I	38 000	35 000	18 000
II	42 000	19 000	11 000
III	31 000	15 000	9 000
IV	36 000	14 000	11 000
Vuosikeskiarvo	37 000	21 000	12 000

Vuonna 2011 lomautetuista määrittyi työttömiksi 22 prosenttia, työllisiksi 33 prosenttia ja työvoiman ulkopuolella oleviksi 44 prosenttia.

2.3 Työvoimaan kuuluvien määrä kasvoi vuonna 2011

Työikäisen väestön määrä kasvoi Suomessa 15 000 hengellä vuodesta 2010 vuoteen 2011. Vuonna 2011 Suomen väestöstä työikäisiä 15–74-vuotiaita oli 4 059 000 henkeä. Eniten kasvoi 65–74-vuotiaiden määrä (31 000). 55–64-vuotiaat muodostavat suurimman ikäryhmän työikäisistä (kuvio 9).

Työvoimaan kuuluvien määrä kasvoi 11 000 hengellä vuonna 2011. Työvoimaosuus suureni vuosien 2010 ja 2011 välillä kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa se pysyi lähes ennallaan.

Työvoiman ulkopuolella oli 1 376 000 henkeä vuonna 2011. Määrä kasvoi 5 000 hengellä edellisvuodesta. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi ainoastaan 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä ja väheni 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kuvio 9. Työikäinen väestö ja työvoima iän mukaan vuonna 2011

2.4 Uusissa, alle vuoden kestäneissä työsuhteissa olleiden palkansaajien määrä kasvoi vuonna 2011

Määräaikaisuus yleisempää naisilla kuin miehillä

Suomessa oli vuonna 2011 keskimäärin 2 143 000 palkansaajaa, mikä oli 23 000 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Jatkuvassa työsuhteessa olevien palkansaajien määrä kasvoi 17 000 ja määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien 6 000 hengellä. Kaikkiaan määräaikaisia palkansaajia oli 336 000 (kuvio 10). Määräaikaisuus on edelleen yleisempää naisilla kuin miehillä. Määräaikaisista palkansaajista oli naisia 202 000 ja miehiä 135 000 vuonna 2011.

Kuvio 10. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 1999–2011, 15–74-vuotiaat

Vuonna 2011 palkansaajien kaikista työsuhteista 84 prosenttia oli jatkuvia ja 16 prosenttia määräaikaisia. Osuudet olivat samoja kuin edellisenä vuonna. Määräaikaisten osuus palkansaajista oli edelleen pidempiaikaista keskiarvoa pienempi. Määräaikaisten osuus naispalkansaajista oli 19 ja miespalkansaajista 13 prosenttia. Miespalkansaajien määräaikaisten työsuhteiden määrä ja osuus kasvoivat hieman vuonna 2011. Naispalkansaajilla ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Määräaikaisten osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1997–2011, 15–74-vuotiaat, %

Eniten määräaikaisten työsuhteiden määrä kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä vuosineljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Viimeisen vuosineljänneksen aikana sen sijaan määräaikaisten työsuhteiden määrä väheni hieman.

Kaksi kolmesta määräaikaisesta palkansaajasta haluaisi pysyvää työtä

Määräaikainen työ voi olla palkansaajalle joko toivottu tai vastentahtoinen työsuhteen muoto. Vuonna 2011 noin 27 prosenttia määräaikaisista palkansaajista ei halunnut pysyvää työtä. Heistä suurin osa oli 15–24-vuotiaita. Kesätyöntekijät ovat tyypillinen vapaaehtoisesti määräaikaista työtä tekevä ryhmä.

Tavallisempaa kuitenkin on, että määräaikaisessa työsuhteessa työskennellään siksi, että pysyvää työtä ei ole löytynyt. Vuonna 2011 määräaikaisista noin 63 prosentille vakituisen työn puute oli syy määräaikaisuuteen. Vastentahtoisesti määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus määräaikaisista palkansaajista pysyi lähes samana vuodesta 2010 vuoteen 2011.

Vuonna 2011 työmarkkinoilla oli 208 000 määräaikaista palkansaajaa, jotka eivät olleet löytäneet vakituista työpaikkaa, vaikka olisivat sellaisen halunneet. Heistä 129 000 oli naisia ja 79 000 miehiä. Vastentahtoinen määräaikaisuus yleistyy iän myötä.

Uusissa, alle vuoden kestäneissä työsuhteissa olleiden palkansaajien määrä kasvoi

Niiden palkansaajien määrä, joiden työsuhde oli kestänyt alle vuoden, kasvoi selvästi vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2011 näitä palkansaajia oli 446 000 eli noin 53 000 enemmän kuin vuonna 2010. (Kuvio 12.)

Kuvio 12. Uudet, alle vuoden kestäneet työsuhteet vuosina 1999–2011, 15–74-vuotiaat

Alle vuoden kestäneistä työsuhteista 52 prosenttia oli määräaikaisia. Osuus oli yhden prosenttiyksikön pienempi kuin vuonna 2010 ja neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2009.

Naisten ja miesten välillä on ollut selkeä ero sen suhteen, onko uusi työsuhde määräaikainen vai jatkuva. Tilanne on pysynyt samanlaisena vuodesta 1997, josta vertailukelpoinen aikasarja alkaa. Vuonna 2011 naisten uusista työsuhteista määräaikaisia oli 58 prosenttia ja miesten 46 prosenttia.

Vuokratyötä teki vain prosentti palkansaajista

Vuokratyöllä tarkoitetaan työsuhdetta, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta. Tietoa vuokratyötä tekevistä on kerätty työvoimatutkimuksessa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 vuokratyötä teki keskimäärin 28 000 henkeä eli saman verran kuin vuonna 2010. Vuokratyöntekijöistä noin puolet oli naisia.

Vuokratyöntekijöiden osuus palkansaajista oli vain prosentin verran vuonna 2011. Vuokratyön tekeminen on siten varsin marginaalinen työnteon muoto Suomen työmarkkinoilla. Vuokratyötä tekevät pääasiassa nuoret: 15–24-vuotiaista palkansaajista noin 5 prosenttia teki vuokratyötä.

Vuokratyö jakaantuu monille toimialoille. Yleisintä vuokratyö oli tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemistoiminnassa sekä teollisuudessa. Kaikilla näillä toimialoilla vuokratyöntekijöitä oli muutama tuhat.

2.5 Osa-aikatyöntekijöiden määrä kasvoi hieman

Osa-aikaisia palkansaajia eniten naisvaltaisilla toimialoilla

Työvoimatutkimuksen mukaan osa-aikaisia työllisiä oli 369 000 henkeä vuonna 2011. Noin 15 prosenttia kaikista työllisistä teki osa-aikatyötä. Heistä 307 000 oli palkansaajia. Työvoimatutkimuksessa osa-aikaisuus perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Seuraavassa käsitellään vain osa-aikaisia palkansaajia.

Vuonna 2011 osa-aikaisten palkansaajien määrä kasvoi hieman (+12 000) edellisestä vuodesta. Osa-aikaisten osuus palkansaajista oli 14 prosenttia. Pidemmän ajan trendi osa-aikaisuudessa on ollut kasvava vuodesta 1997. Osa-aikainen työ on yleisempää naisilla kuin miehillä. Osa-aikaisia oli naispalkansaajista 211 000 eli 19 prosenttia ja miespalkansaajista 96 000 eli 9 prosenttia. (Kuviot 13 ja 14.)

Lähes kolme neljäsosaa osa-aikaisista palkansaajista työskenteli yksityisellä sektorilla. Osa-aikatyötä tekevien määrä oli suurin naisvaltaisilla tukku- ja vähittäiskaupan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla. Osa-aikatyötä tekevien osuus alan kaikista palkansaajista oli suurin, 38 prosenttia, vähittäiskaupassa (pl. moottoriajoneuvojen kauppa).

Kuvio 13. Osa-aikaiset palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 1999–2011, 15–74-vuotiaat

Kuvio 14. Osa-aikaisten palkansaajien osuus palkansaajista sukupuolen mukaan vuosina 1997–2011, 15–74-vuotiaat, %

Opiskelu edelleen yleisin syy osa-aikatyön tekemiseen

Monille osa-aikatyötä tekeville osa-aikaisuus sopii hyvin elämäntilanteeseen. Sen sijaan osa-aikaisuutta voi pitää alityöllisyyden yhtenä muotona silloin, kun palkansaaja ei ole onnistunut saamaan kokoaikaista työtä, vaikka olisi halunnut.

Vuonna 2011 opiskelu oli edelleen palkansaajien yleisin syy työskennellä osa-aikaisesti. Tämän syyn ilmoitti noin 28 prosenttia osa-aikaisista. Osa-aikatyön tekeminen on yleisintä 15–24-vuotiailla palkansaajilla, joista 39 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti vuonna 2011.

Muita elämäntilanteeseen liittyviä syitä osa-aikatyöhön olivat lasten tai omaisen hoito ja terveydelliset syyt. Lasten tai omaisen hoidon osa-aikaisuuden syyksi ilmoittaneista lähes kaikki olivat naisia. Reilulla neljäsosalla osa-aikaisista palkansaajista osa-aikaisuuden syy oli se, ettei kokoaikaista työtä ollut saatavilla. Vuonna 2011 vastentahtoisesti osa-aikaista työtä tekeviä palkansaajia oli 82 000, joista 58 000 oli naisia ja 24 000 miehiä.

55–64-vuotiaista palkansaajista oli osa-aikaisia 65 000 henkeä, mikä oli lähes 18 prosenttia tämän ikäryhmän palkansaajista.

Lähde: Työvoimatutkimus 2011. Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli Rajaniemi 09 1734 3434, Heidi Melasniemi-Uutela 09 1734 2523, Tarja Nieminen 09 1734 3561, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

---

Päivitetty 6.11.2012