3. Lapsiperheiden vanhempien työmarkkina-asema
Lasten lukumäärä perheessä vaikuttaa äitien työllisyyteen. Isien työllisyysaste on useana peräkkäisenä vuotena ollut noin 90 prosenttia lasten lukumäärästä riippumatta. Vuonna 2016 yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 76 prosenttia oli työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 66 prosenttia (kuvio 3). Kolme- tai useampilapsisten äitien työllisyysaste oli vuonna 2012 ja 2016 sama eli 66 prosenttia. Sen sijaan yhden alle 18-vuotiaan lapsen äitien työllisyys on laskenut vuodesta 2012 vuoteen 2016. Vielä vuonna 2012 yhden lapsen perheissä äideistä oli työllisiä 78, mutta vuonna 2016 vain 74 prosenttia.
Kuvio 3. Isien ja äitien työllisyysasteet lasten lukumäärän mukaan vuonna 2016, 20–59-vuotiaat, %
Perheen nuorimman lapsen ikä vaikuttaa äitien työllisyyteen erityisesti lapsen ollessa pieni. Äitien työllisyysaste kuitenkin nousee nopeasti lapsen kasvaessa (kuvio 4, liitetaulukko 1). Kun alle 1-vuotiaiden lasten äideistä vuonna 2016 työllisiä oli 37 prosenttia, 1–2-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli jo yli puolet ja 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 79 prosenttia. Vuonna 2016 kouluikäisten lasten äideistä työllisiä oli 86 prosenttia, joskin työllisten osuus on laskenut vuodesta 2012, jolloin työllisten osuus oli 90 prosenttia.
Kuvio 4. Äitien työllisyysasteet nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2016, 20–59-vuotiaat, %
Kahden huoltajan lapsiperheissä isien perhevapaat ovat yleensä lyhempiä kuin äitien. Isyysvapaan tai alle kolmen kuukauden pituisen hoitovapaan aikana isät luokittuvat työllisiksi, ja siksi perhevapailla ei ole juuri vaikutusta isien työllisyysasteeseen. Isien työllisyysaste on noin 90 prosenttia lasten iästä riippumatta. Äitien työllisyysaste on matalampi lasten ollessa pieniä.
Molemmat vanhemmat olivat työllisiä 67 prosentissa kaikista kahden huoltajan lapsiperheistä vuonna 2016. Nuorimman lapsen ollessa 3–6-vuotias 76 prosentissa kahden huoltajan perheistä molemmat vanhemmat olivat työllisiä ja kouluikäisten lasten vanhemmista 79 prosenttia. (Kuvio 5.)
Nuorimman lapsen kasvaessa sellaisten lapsiperheiden määrä vähenee, joissa molemmat vanhemmat ovat ei-työllisiä eli työttömiä tai työvoiman ulkopuolella. Kun nuorin lapsi oli alle 3-vuotias, molemmat vanhemmat olivat ei-työllisiä 7 prosentissa kahden huoltajan perheistä. Nuorimman lapsen ollessa kouluikäinen enää alle kolmessa prosentissa perheistä molemmat vanhemmat olivat ei-työllisiä.
Kuvio 5. Vanhempien työmarkkina-asema kahden 20–59-vuotiaan huoltajan lapsiperheissä nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2016, %
Lähde: Työvoimatutkimus 2016 Tilastokeskus
Lisätietoja: Tarja Nieminen 029 551 3561, Anna Pärnänen 029 551 3795, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 10.10.2017
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. perheet ja työ 2016,
3. Lapsiperheiden vanhempien työmarkkina-asema
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 17.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyti/2016/14/tyti_2016_14_2017-10-10_kat_003_fi.html