Etusivu > Tilastot > Työvoimatutkimus > 2016 > perheet ja työ > 4. Entistä suurempi osa pienten lasten äideistä töissä

4. Entistä suurempi osa pienten lasten äideistä töissä

Työllisyysaste ei kuitenkaan vielä kerro, kuinka moni pienten lasten vanhemmista tosiasiassa on työssä. Työvoimatutkimuksessa työllisiksi luokitellaan henkilö, joka on tehnyt vähintään yhden tunnin töitä tutkimusviikon aikana. Lisäksi työllisiksi luokitellaan ne tutkimusviikolla töistä poissa olleet palkansaajat, joilla on työpaikka ja jotka ovat äitiys- tai isyysvapaalla tai poissaolo muun syyn takia on kestänyt alle kolme kuukautta. Niinpä etenkin pienten lasten äitien kohdalla työllisiksi luokiteltujen joukossa on runsaasti sellaisia äitejä, jotka tosiasiassa ovat kotona hoitamassa lasta. Vastaavasti työstä hoitovapaalla olevat äidit luokittuvat useimmiten työvoiman ulkopuolelle, sillä hoitovapaata pidetään yleensä äitiysvapaan ja vanhempainvapaan perään, jolloin vapaan kokonaiskesto on yli kolme kuukautta. Tässä luvussa käsitellään vanhempia, jotka ovat olleet työssä tutkimusviikolla.

Kuvioissa 6 ja 7 näkyvät omana ryhmänään ne alle kolmevuotiaiden lasten äidit, jotka olivat tosiasiallisesti työssä. Lisäksi on kuvattu erikseen työstä perhevapaalla (äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla) olevat sekä lapsiaan kotona hoitavat äidit, joilla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta. Neljäntenä joukkona ovat ne, jotka ovat itse ilmoittaneet pääasialliseksi toiminnaksi muun kuin lasten hoitamisen. Tähän luokkaan sisältyvät esimerkiksi opiskelijat ja työttömät.

Alle vuoden ikäisten lasten äideistä vain harva oli työssä vuonna 2016, mutta yksivuotiaiden lasten äideistä jo lähes puolet (kuvio 6). Kun nuorin lapsi oli 3–6-vuotias, suurin osa äideistä oli palannut töihin. Kaikista kouluikäisten lasten äideistä 85 prosenttia oli työssä.

Kuvio 6. Äitien työssäolo ja perhevapaat nuorimman lapsen iän mukaan vuonna 2016, 20–59-vuotiaat, %

Vuonna 2016 isien perhevapaiden pitäminen oli yleisintä siinä vaiheessa, kun perheen nuorin lapsi oli 1–2-vuotias. Tällöin 5 prosenttia isistä on hoitamassa lasta/lapsia joko perhevapaalla työstä tai ilman työsuhdetta.

Äitien koulutus on yhteydessä työssäkäyntiin. Korkea-asteen koulutuksen saaneilla äidillä on useammin voimassa oleva työsuhde perhevapaan aikana ja he palaavat nopeammin töihin kuin muut äidit. Tämä näkyy jo alle 3-vuotiaiden lasten äideillä, mutta erot korostuvat lasten täytettyä kolme vuotta. Nuorimman lapsen ollessa 3–6-vuotias, korkea-asteen suorittaneista äideistä jo 88 prosenttia on työssä, kun taas keskiasteen suorittaneista 76 prosenttia. Niistä äideistä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, 36 prosenttia on tässä vaiheessa töissä.

Kuviossa 7 esitetään viime vuosina tapahtuneet muutokset alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssä ja perhevapailla olemisessa. Kolmen viime vuoden aikana työssä olevien äitien osuus on hieman kasvanut ja työstä perhevapaalla olevien sekä kotona ilman työsuhdetta olevien osuus on vähentynyt. Kotona ilman työsuhdetta olevia oli vuonna 2016 reilu kolmasosa alle 3-vuotiaiden lasten äideistä. Tähän ryhmään kuuluu sekä niitä äitejä, jotka hoitavat pääasiassa lapsia kotona, että niitä, joiden pääasiallinen toiminta on jokin muu kuin lasten hoitaminen, esimerkiksi opiskelu tai työttömyys.

Kuvio 7. Alle kolmevuotiaiden lasten äitien työssäolo ja perhevapaat vuosina 2012–2016, 20–59-vuotiaat, %

Kotiäideiksi voidaan tulkita ne äidit, joilla ei ole voimassaolevaa työsuhdetta ja jotka ilmoittivat pääasialliseksi tehtäväkseen lastensa hoitamisen. Näin tulkiten kuusi prosenttia yhden tai kahden lapsen äideistä voidaan luokitella kotiäideiksi. Vähintään kolmen lapsen äideistä 17 prosenttia oli kotiäitejä vuonna 2016, kun kolme vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 23 prosenttia. Kaikista lapsiperheistä noin viidennes oli sellaisia, joissa on vähintään kolme lasta.

Kuvio 8. Äitien työssäolo ja perhevapaat lasten lukumäärän mukaan vuonna 2016, 20–59-vuotiaat, %

Lähde: Työvoimatutkimus 2016 Tilastokeskus

Lisätietoja: Tarja Nieminen 029 551 3561, Anna Pärnänen 029 551 3795, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 10.10.2017